Luetuimmat tuumailut ja luetut kirjat - tilanne 26.12.18

Luetuimmat kirjoitukset 2012-2018

Luetuimmat kirjoitukset joulukuu 2018

Vanhana tilastomiehenä poimin esille vuoden lopussa luetuimmat juttuni koko ajalta eli alkaen vuodesta 2012. Toinen tilasto on viimeisen kuukauden luetuimmat jutut. Kirja-arvioni Rehnin kirjasta "Johtajuuden ristiriidat" näyttää olevan ajankohtainen viime kuussakin. Kaikkiaan sain aikaan 45 juttua eli vähemmän kuin yhtenäkään edellisenä vuonna. Ehkä uusi työ vaikutti kirjoitusaktiivisuuteeni. Lukijoita on kaikkiaan ollut vuodesta 2012 alkaen yli 180000.

Koko ajalta 10-kärjessä (2012-2018) on suoraan soteuudistukseen liittyviä juttuja 3. Lisäksi Lean-aiheesta on mukana kaksi juttua ja vielä kolmas kuukauden listalla. 

• Meri-Lappi-asia kiehuu edelleen. Ongelmia on sopimuksessa ja sen tulkinnoissa Mehiläisen kanssa. https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/12/meri-lapin-ja-meri-mehilaisen-tarina.html
• Valinnanvapaus on kestoaihe. Lopputulos selviää vasta eduskuntakäsittelyn päätyttyä. https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/12/valinnanvapauslakiluonnos-hallituksen.html
• Apotti oli kuumaa tavaraa sen alkumetreiltä saakka. Seurasin Apotin vaiheita koko kilpailutuksen ajan ja hiukan toisella silmällä senkin jälkeen. Kilpailutus meni ennusteiden mukaisesti. Voittaja oli selvillä jo ennen kilpailutuksen alkua. Vanhoissa järjestelmissä on ollut käytettävyysongelmia. Nyt näyttää, että myös Apotissa on vastaavia käytettävyysongelmia. Tästä kertoi lääkärilehti (ks. viite 1 tekstin lopussa). https://ollintuumailut.blogspot.com/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html
• Lean-ajattelusta kirjoitin usean blogin - kaksi mahtuu 10-kärjessä-listalle. Aihe on seurannut minua myös kirjoihin. Viime aikaiset Lean-kokemukset tulevat ennen muuta kotikaupunkini Espoon päivyksestä, Jorvista. Lean-työtä on tehty, mutta tulos ei näy ainakaan potilaille saakka - päinvastoin. https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/;
  https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-ajattelusta-shpssa-tuottavuuden-ja.html
• Terveydenhuollon menetelmien arviointi oli Stakesin ja THL.n ylläpitämä toiminto, jolla olisi ollut runsaasti käyttöä soteuudistuksessakin. Toiminto ajattiin alas resurssipulassa.https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/09/terveydenhuollon-menetelmien.html
• Äitiyspakkaus on suomalainen sosaalinen innovaatio. Nimeäkin on pohdittu, mutta vielä vanhassa nimessä vara parempi. Kestosuosikki.https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/03/aitiyspakkaus-sosiaalinen-innovaatio.html
• Työajan kirjaaminen on meille työntekijöille suuri ilo ja vaiva. Kirjaamista tehdään niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Haasteet ja mielekkyys ovat tavallisen työntekijän kannalta monesti suuri ongelma.https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/11/mita-iloa-tai-jarkea-on-tyoajan.html
• Johtajuuden ristiriidat -kirja on tiivis esitys, johon minulla oli kyllä omakohtaisia kommentteja.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/johtajuuden-ristiriidat.html

Kuukauden kymmenen kärjessä ovat vuodelta 2018 yhtä lukuunottamatta eli kolmatta Lean-juttua.

• Matkaketjujen soveltaminen sotemaailmaan oli hetken mielijohde istuessani aihetta koskevassa seminaarissa.Opittavaa on yli rajojen - eli ristipölytys on tarpeen. Tosin kommentteja tuli, että ei nämä soteen kaikilta osin sovellu, kun sote on niin erityinen - niin? https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/matkaketjujen-soveltaminen-sotemaailmaan.html
• Hans Rosling oli tilastojen visualisoinnin ja popularisoinnin uranuurtaja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hansin kirja on eräänlainen tilinpäätös työstä, jota tosin jatkavat hänen poikansa ja miniänsä. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/
• Lakien valmistelu on eräänlainen kestoaihe, jota on viime aikoina siivittänyt hallituksen vastuulla olevat valmistelutyöt sote -eturintamassa.  Koko prosessi vaatii paljon kehittämistä ja yhteistyön uudistamista.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/lakien-valmistelu-taas-julkisessa.html
• Proustilainen soteuudistus on tehty 180 vuoden kokemuksella yhdelle A4:selle ja yhdellä virkkeellä. Tekijät tarjoavat edelleen tätä mallia toteutukseen.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/07/proustilainen-sote-uudistus-yksi-virke.html
• Yhteinen tiedonhallinta - YTI on pitkän aikaa melkein yhden miehen sitkaalla työllä kehitetty semanttinen malli. Nyt se on levinnyt jo hallituksen kärkihankkeeksi - hienoa työtä. Kunhan vain sovellettaisiin niin julkisiin kuin yksityisiin IT-hankkeisiin.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/
• Matkaopas tekoälyn maailmaan on oikein hyvä perusteos aiheeseen. Olen kirjoitellut tästä suositusta aiheesta usean blogikirjoituksen. Matkaa on vielä tehtävänä.  (ks. myös alla tiivistys arvioistani sekä viite 2). https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
• Kouluruokailu on äitiyspakkauksen kanssa suomalaisia sosiaalisia innovaatioita. Ei saa päästää ruostumaan näitä innovaatioita. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/
• API on melko tuore käsite IT-maailman ulkopuolella. On jopa uuden talousmallin moottori, jos hyvin käy. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/

12 luettua ja arvioitua kirja, joita kaikkia voin suositella.

• Uusi sininen meri:W.Chan Kim, Renee Maubourgne: Sinisen meren strategia. Talentum, Helsinki 2007; W.Chan Kim, Renee Maubourgne: Uusi sininen meri - rokheus kasvaa, Alma Talent, Helsinki 2017; Luettuani molemmat kirjat (2015 versio ja 2017 versio) jäin pohtimaan sinisen meren voimaa. Jotenkin punainen meri on kuvattu eräänlaisena markkinatalouden ihanteena, jossa kaikki kilvoittelevat samoin säännöin tasavertaisina osapuolina. Tuollaista ihannemarkkinaa ei ole olemassa. Sininen meri kuvataan tyynenä yhden organisaation monopolistisena temmellyskenttänä. Monopoleja ja kartelleja on rutkasti olemassa. Ne on suojattu monin tavoin: lakien avulla tai erilaisin monopolistisin pelisäännöin. Ei siniselläkään merellä purjehdita avoimesti, riippumattomasti ja omia ihanteita edistäen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vielä oma merensä, jossa ei voida lainkaan puhua kunnon markkinoista - pikemminkin kvasimarkkinoista. Kaikkiaan tuoreet strategiatyön menetelmät ovat sinisen meren voima. Kannattaa niitä kokeilla jo monin tavoin pysähtyneeseen strategiatyöhön.   https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html
• Alf Rehn:Johtajuuden ristiriidat, 2018; Johtamuuden ristiriidat - kirja on mielestäni ovela johtamisteos. Miksi? No siksi, että herra Rehniä ei saa kiinni virheistä, vääristä neuvoista tai ymmärtämättömästä suhtautumisesta johtamiseen. Jos väitän jotain johtamisesta, Rehn antaa heti vastaväitteen, jolla väitteeni voidaan kumota. Johtamisessa suositaan, sallitaan epäonnistumista. Kyllä. Mutta johtajan tulee myös onnistua. No tietysti. ristiriidat.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/johtajuuden-ristiriidat.html 
•  Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018; Aivot työssä on kirja, jota voi heti suositella kaikille - on sitten töissä tai työelämän ulkopuolella. Aivojumppa kirjan kanssa kannattaa. Minna Huotilainen ja Katsi Saarikivi vyöryttävät aivotutkimuksen eli neurotieteen tuloksia kansanomaisesti ja tekevät päätelmiä työelämän arkeen ja tulevaisuuteen. Kirjoittajilla on positiivinen ote elämään ja aivojen valmiuksiin vastata erilaisiin haasteisiin. Työt eivät maailmasta lopu, vaikka tekoäly ja robotit korvaavat perinteisiä työprosesseja. Työ on ihmiskeskeinen ilmiö. Ihmisellä on ja tulee olemaan aina ongelmia ratkottavanaan. Se takaa sen, että työt eivät lopu maailmasta.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
• Antti Merilehdon kirja "Tekoäly - matkaopas johtajalle"(Talent 2018) on tuore ja suosittu tietoteos. Kirjan kirjoittaja  on haastatellut asiantuntijoita meiltä ja maailmalta kirjaa varten. Hän on toiminut aikaisemmin Googlella, joten osa kokemuksistakin on sieltä peräisin. Ideana matkaopas on hyvä. Se auttaa nimenomaan liiketoiminnan johtajaa selviytymään tässä tekoälyn maailmassa. "Matkaopas" on enemmänkin nimi kirjalle kuin menetelmä hallita aihe. Kirjassa kuvataan keskeiset käsitteet ja havainnollistetaan niitä esimerkein. Toisessa osassa kirjaa kuvataan erilaisia hyödyntämistapoja. Kirjoittaja tunnistaa myös tekoälyn kaksi puolta - hyvä ja paha tekoäly. (2) Edelleen Antin mielestä Suomi ei kulje aivan kärkimaiden joukossa tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tehtävää siis on. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
• Jouko Kajanoja (toim.): Työllisyyskysymys (Into 2018). Kirja on 430 sivuinen järkäle, joka kattaa lähes kaiken ajateltavissa olevan työllisyydestä.On heti onniteltava Jouko Kajanojaa. Olet koonnut monipuolisen ja osaavan kirjoittajakaartin.  Luulin, että kirjassa olisi vain yksi näkökulma työllisyyskysymykseen, mutta ei. Niin tieteen kuin politiikan kuin inhimillisen todellisuudenkin osalta valotetaan työllisyyskysymystä erittäin monesta näkökulmasta. Kirja jakaantuu seuraaviin osiin: 1. työn markkinat, 2. kannustaminen, 3. työttömyyden kustannukset, 4. työvoimapolitiikan malleja, 5. uuden työvoimapolitiikan elementtejä. Eivät nämä viisi pääotsikkoa avaa aihetta kuitenkaan riittävästi. Pohdin itse pitkin lukumatkaani, miten tiivistäisin työllisyyskysymyksen. Tuli mieleen sipuli. Sipuli tunnetusti kuoriutuu kerros kerrokselta päätyen ytimeensä. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/05/tyollisyyskysymys-syvasti-inhimillinen.html
• Elina Aaltio: Hyvinvoinnin uusi järjestys (Gaudeamus 2013). Kirjan kirjoittajalla on taustana tutkimushanke osaavine ohjausryhmineen. Kirja vilisee sitaatteja  vuosien ja vuoskymmenten takaa. Silti se on varmasti ollut vuonna 2013 ajankohtainen teos soteuudistuksen kannalta. Miksi 150-sivuinen teos on mitä ajankohtaisin juuri nyt? Itse asiassa se tarjoaa teoreettisen ja käytännön esimerkkeihin perustuvan analyysin osasta nykyisen soteuudistuksen keskeisiä kiistanalaisia kysymyksiä. Edelleen kritiikki valinnanvapautta kohtaan on terävästi ajan tasalla. Samoin on mahdollista vielä arvioida, miksi asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla on myös haasteelliset puolensa. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/06/hyvinvoinnin-uusi-jarjestys-mallia-2013.html; ks. myös:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/06/kokonaisvaltainen-hyvinvointi-ja.htm
• Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen, Mika Honkanen: API-talous 101. Alma Talent oy 2018. Kirjassa yhdistyy liiketoimintasuunnittelu, tuote-ja palvelusuunnittelu sekä tietojärjestelmien suunnittelusta, testauksesta ja toteutuksesta tunnetut tavoitteet, menetelmät sekä tietohallintoratkaisut. Kirja on moniaineksinen yhdistelmä toimintatapoja API-maailmaan. Kirjan tavoitteena on muuttaa perinteistä liiketoiminta-ajattelua hyödyntämällä API-tuotteita / palveluita organisaation sisällä sekä organisaatioiden välillä. Tavanomaisen kilpailuyhteiskunnan rinnalle API-talous tuo ekosysteemiajattelun, jossa APIt tuotteina ja palveluina tuovat eri osapuolille lisäarvoa nimenomaan keskinäisestä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä. APIn ympärille voidaan itse asiassa luoda kokonainen yllä olevan kuvan mukainen kylä: "API-talouteen tarvitaan koko "kylä" (kaikki toiminnot ostamaan, myymään ja kehittämään liiketoimintaa tukevia, tarkoituksenmukaisia ja turvallisia rajapintoja)." Luulisin, että kirja onkin tarkoitettu kaikille API-osapuolille. Kirja on siksi käsitettävä yleisteokseksi, jossa liiketoimintavastuulliset saavat uuden näkökulman koko liiketoimintaan. IT-puolen vastuutahot puolestaan joutuvat tarkastelemaan APIen kehittämistä tuote/palvelunäkökulmasta. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/api-liiketoiminnan-vallankumous-ehka.html 
• Kuha SOTE- järjestelmäkonsolidaation kustannus-hyötyarvioinnin pohja,ohjeistukset ja referenssilaskelmat, Deloitte toukokuu 2018.  "Kuha" tekee kustannus-hyötylaskentaa. "Kuha"  huomaa, että näitä uusittavia IT-järjestelmiä on satoja eri organisaatioissa. Ne ovat kaikki aikansa tuotteita ja vanhenevat käsiin. Kuha kalana pysyy syömäkelpoisena muutaman päivän. Sitten se alkaa haista. IT-järjestelmä pysyy määrätyn ajan käyttökelpoisena. Sitten sitä pitää ryhtyä uusimaan, korjaamaan ja kehittämään. Vanhasta ei ole helppo saada uutta. Siksi HUS kumppaneineen on viemässä läpi suururakkaa (Apotti) aivan uudelta pohjalta (niin Suomessa uudelta pohjalta). Lääkäriliiton hiljan teettämä kysely osoitti, että edelleen käytössä olevat potilastietojärjestelmät saavat välttävän arvosanan, vaikka korjausta ja paikkuuta on tehty. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/kuha-nostaa-esille-todelliset-it.html
• VM:Tietopoliittinen selonteko (2018). Selonteko on vailla yllätyksiä. Siinä tasapainoillaan (ehkä onnistuneesti) tiedon monipuolisen hyödyntämisen ja siitä seuraavien erilaisten riskien välimaastossa."Selonteon teemoina ovat muun muassa tietopolitiikan määrittäminen, tekoälyn hyödyntäminen laajasti, tekoälyn osaamistarpeet sekä alusta- ja datatalous. Selontekoon sisällytettävät toimet koskevat esimerkiksi tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä sekä tietoturvallisuutta ja tietosuojaa. Selonteossa selvitettäviin toimiin lukeutuvat myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen ja sääntelykysymykset sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen. Selonteolla vahvistetaan Suomen ja Suomessa toimivien yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kilpailu- ja päätöksentekokykyä. Lisäksi yhdessä tehtävillä linjauksilla ja periaatteilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen että turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa." https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=f05b7eb2-ff3b-4fc0-a5f7-89ee30975cbb&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744
  https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/tietopoliittinen-selonteko-vailla.html
• Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönlund: Faktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava 2018. Ruotsalainen lääkäri Hans Rosling kuoli viime vuonna. Saadessaan kohtalokkaan diagnoosin ja ennusteen elinajastaan Hans ryhtyi kirjoittamaan pitkään suunnittelemaansa kirjaa. "Faktojen maailma" valmistui yhteistyössä pojan ja miniän kanssa. Hans Rosling oli karismaattinen puhuja, tiedon levittäjä, tiedon visualisoija sekä ennakkokäsityksien murtaja. Yhdessä poikansa Olan ja miniänsä Annan kanssa he perustivat Gapminder-säätiön edistämään tiedon avoimuutta ja vaikuttavaa analyysiä. Hansin mm. käyttämät "kupla-animaatiot" ovat säätiön työntekijöiden aikaansaannosta. Odotan, että jälkikasvu jatkaa Hansin viitoittamaa tietä datan käsittelyn, analyysin, visualisoinnin ja ennakkokäsitysten murtamisen tiellä. Ideoita voitaisiin soveltaa myös suomalaiseen todellisuuteen. Ei tarvitse kaukaa hakea soveltamiskohteita. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/hans-rosling-faktojen-maailmassa.html
• Risto Siilasmaa, Catherine Fedman: Paranoidi optimisti -  Näin johdan Nokian murroksessa, Tammi, Helsinki 2018.  Kirja on kuvaus Nokian vaiheista vuodesta 1988 tammikuuhun 2016. Risto Siilasmaa Nokian hallituksen jäsenenä ja sittemmin hallituksen puheenjohtajana on ollut kirjan sisällön tuottaja. Apuna hänellä on ollut Catherine Fredman, jonka kanssa teos on saatu aikaan ensin englannin kielellä ja sittemmin se on käännetty suomeksi. Kirjan sisältö on monipuolinen ja Nokian vaiheita on pyritty tarkastelemaan hallituksen näkökulmasta mutta myös varsinaisen liiketoiminnan ja sen perustana olevien teknologisten ratkaisujen näkökulmasta. Kirjassa kuvataan Nokian matkapuhelintoiminnan nousu - ylivalta - usko ylivallan pitämiseen - pelko sen menettämiseen - pelko koko toiminnan joutumisesta vararikkoon - matkapuhelintoiminnan uudet liittolaiset - ostot ja myynnit - uuden liiketoimintatavan rakentaminen. Kuvaus perustuu pitkälti paranoidin optimismin ajatteluun. Vainoharhaista optimismia edustaa Riston kuvaus sinnikkäästä neuvottelutoiminnasta (myös neuvottelutaidoista). Sitkeyttä edustaa myös Siilasmaan jatkuva halu oppia uutta, ottaa selvää liiketoiminnan koko skaalasta mukaan lukien sen teknologinen perusta. Jos tämä kaikki pitää paikkansa, niin hieno juttu. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/paranoidia-optimismia-siilasmaan-tavalla.html
• Antti Jauhiainen, Joona-Hermanni Mäkinen: Hyvinvointivaltion vastaisku - keskusteluja tulevaisuuden yhteiskunnasta, LIKE 2017. Luokanopettajakaverukset olivat saaneet aikaan kirjan, jonka idea on menetelmällisesti mielenkiintoinen. Herrat menivät haastattelemaan paikanpäälle USAan keskeisiä tutkijoita ja vaikuttajia, joiden mielenkiinto kohdistui hyvinvointivaltioon. Kyse oli myös eräänlaisesta kahden maan vertailusta eli hyvinvointivaltiota koskevasta maaottelusta Suomi vastaan USA. No lopputulos oli ennalta aavistettavissa. Suomi voitti mennen tullen. Haastateltavana oli Noam Chomsky, joka on kuulemma usein nimitetty maailman tunnetuimmaksi intellektuelliksi. On minullekin tuttu tyyppi. Muut haastateltavat olivat alansa guruja mutta minulle vähemmän tuttuja: Robin Hahnel, Matt Bruenik, Gar Alperovitz, Juliet Schor, Stephen Shalom, Michael Albert. Kirjan perusteella kyllä ovat tunnettuja ja sanavalmiita vaikuttajia.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/hyvinvointivaltion-vastaiskijat.html

Viitteet

(1) Apottijuttuun liittyvä lääkärilehden artikkeli: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/apotin-kayttoonotossa-on-ongelmia-peijaksessa/?fbclid=IwAR3shE6pVkqEOEa7gt4IyQkLJlmPsC4VCicd8cqDSQyPRjLOwYCoeL_1NSU

(2) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on käsitellyt myös tekoälyä. Aiheesta on noussut myös keskustelu julkisuudessa. Iltasanomat otsikoi: Valtion hurja visio: Näin suomalaisten sairauksia voitaisiin ennakoida vakoilemalla somea, painoindeksiä ja ostoksia – ”Tässä mennään liian pitkälle”. Alaingressissä todetaan seuraavaa: Eri lähteistä kerättyä dataa yhdistelemällä voitaisiin ennakoida muun muassa diabetesta, itsemurha-alttiutta tai dementiaa. Lehti jatkaa siteeraamalla selontekoa seuraavasti: Selonteossa on esitetty erilaisia toimenpide-ehdotuksia työn murrokseen. Yksi ehdotus on se, että ihmisistä kerättyjä tietoja voitaisiin yhdistellä tekoälyn avulla.”Tämä voisi tarkoittaa, että yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista, voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia”, selonteossa ehdotetaan. Selonteon mukaan tällä tavoin tekoäly voisi tunnistaa ihmisten elämässä tilanteita, joihin viranomaisen olisi syytä puuttua.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005947260.html
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161091/VN_30_2018_Tulevaisuusselonteko_.pdf