Vaikuttavuusinvestointi - osa 2: ratkaisuko hyvinvointialueiden rahoituskriisiin

Kuva: Claude Joseph Vernet'n maalaus Haaksirikko (1759)

Sotea uhkaa haaksirikko - menojen kasvu räjäyttää velkapommin. Näin raportoivat Kauko Koivuniemi ja Ilmo Parvinen mielipidekirjoituksessaan 2.12.2023 Talouselämä-lehdessä.(1) Kirjoittajat jatkavat pääministeri Orpon kuvamaailmaan sotelaivasta. "Törmääminen jäävuoreen tai ajo karille on parempi vertauskuva. Sote-laiva saateltiin väestön tarpeisiin, teknologisiin mahdollisuuksiin ja alan osaamiseen nähden jo alun alkaen 1.1.2023 väärälle reitille, miltä paluu onnistuu vain suurin ponnistuksin. Monimutkaisen järjestelmän tilannekuvaa hämärtää se, että laivassa olijoilla ja sinne päässeillä menee (vielä) suhteellisen hyvin. Laiva laitettiin liikkeelle puutteellisin lähtö- ja taustatiedoin. Ministeriöt laskevat yhä uudelleen rahoituksen riittävyysreittiä eli kokonaiskustannusten kestävää kasvu-uraa ( + 3.5%/v ) verraten sitä nykykurssiin (+7.5%/v ). Kurssin kääntäminen ilman valtaa ja vastuuta tuloksista ei onnistu.VM laski ”sotelaivan” vuoden 2023 nettomenoiksi hallitusohjelmaan 23 miljardia euroa. Lokakuussa se oli 23,7 miljardia. Tilinpäätösluku tulee olemaan noin miljardin tätä suurempi. Menokasvu koko ”laivan” ensimmäisenä liikuntavuotena on yli 10 %, kun menojen piti laskelmien mukaan pysyä täysin hallinnassa.Jos tätä menoa jatketaan, hallitus joutuu ottamaan lisävelkaa sotemenojen hallitsemattomuuden vuoksi vuoteen 2027 mennessä vähintään 10 Mrd. "  Arvioin nyt, voisiko tuosta 1-osassa esittämästäni vaikuttavuusinvestoinnista olla ideana hyötyä tähän sotea uhkaavaan haaksirikkoon. (ks. https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/11/vaikuttavuusinvestointi-osa-1-mika-tama.html) .

Rahoituskriisi. Yksinkertaistan nyt hyvinvointialueiden rahoituskriisin ja vaikuttavuusinvestoinnin yhteydet. Rahoituskriisissä ratkaistaan ajankohtainen (jo aikoja sitten ratkaistavaksi asetettu) tavoite alijäämän poistamiseen, kustannuskriisin hallitsemiseen. Nyt kaikkien muiden tavoitteiden edelle on noussut kaikilla hyvinvointialueilla kustannusten leikkaaminen. On selvää, että vaikuttavin leikkaaminen voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla: 1. henkilöstöä supistamalla eli henkilöstökuluista, 2. ostopalveluja supistamalla. Nämä leikkaukset tietysti iskevät suoraan palvelutoimintaan, jossa vallitsee entuudestaan merkittävä palvelujen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan palvelujen kysyntään joko pitkittyvinä jonoina, alihoitoina, hoidon piilotarpeena tai kääntymisenä yksityisten palvelujen käyttöön (mikäli niitä on tai henkilöllä on maksuvalmiutta). Rahoituskriisi voidaan osittain ratkaista myös tehostamalla palvelutuotantoa tai poistamalla turhia palveluja tai turhaa tekemistä. Vaikuttavuusseuran järjestämä "vaikuttavuuden hukkajahti" tuotti terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon liudan ehdotuksia, joista moni ehdotus edellyttää myös lainsäädännön muuttamista. (2). Ideat ovat yksittäisiä ja niiden rahallisia vaikutuksia ei ole kattavasti selvitetty eikä myös toteutusmahdollisuuksia realisoitu. Rahoituskriisin negatiiviset vastavoimat ovat kaikilla toimijoilla tiedossa. Ikääntyvä väestö lisää palvelutarvetta sekä huoltosuhteen epätasapainoa (kestävyysvajetta). Lääketieteen ja terveysteknologian kehitys lisää sekä kustannuksia että houkuttelee esille uusia palvelutarpeita. Medikalisaatio lisää ihmisten ja myös palveluntuottajien mahdollisuuksia inhimillisten ongelmien ratkaisuun palvelujen avulla. Rahoituskriisin ratkaisut keskittyvät palvelutuotantoon, korjaaviin toimenpiteisiin. Vain noin kymmenesosa sosiaali- ja terveydenhuollon varoista kanavoidaan ongelmien ehkäisyyn, vaikka se tulisi pidemmällä aikavälillä selvästi edullisemmaksi kuin ongelmien hoitaminen.Tällä viimeisellä virkkeellä perustellaan vaihtoehtoista ajattelua myös rahoituksen ratkaisuun eli vaikuttavuusinvestointeja ennaltaehkäisevään toimintaan. Niin toistaiseksi puuttuu kokonaisvaltainen systeemiseen johtamiseen perustuva näkökulma.

Mihin ongelmaan vaikuttavuussijoittaminen? Vaikuttavuussijoittaminen voidaan tehdä ongelmaan, joka muutoin ratkaistaan perinteisin tavoin - siis kilpailutuksen avulla tai suorilla ostopalveluiden käytöllä. Kilpailutus voidaan toteuttaa lähtemällä tavoitteesta ja sen toteutuksesta. Helsingissä kuulema kilpailutettiin terveysasemia asettamalla tavoitteeksi hoitojonon purku. Yhdistettiin siis selkeästi mitattavissa oleva potilashoidon tavoite sekä toteutuksen hinta. Mutta myös on lähdetty selvittämään tutkimuksellisin toimin, millainen ratkaisu on vaikuttavin. Verrokkitutkimuksen avulla on saatu selville, pureeko ongelmaan uusi ratkaisu paremmin kuin vallitseva toimintatapa. Nämä kaksi tapaa eivät kuitenkaan lähde ratkaisemaan ns. suuria ongelmia. 

Lähde: Nylander 2021, s. 13-24

Pohdiskelin tuota ongelmalähtöisyyttä kirjassani "hyvinvointi- ja terveyshyöty" (3). Oheisen kuvan ongelmanratkaisumallini on yhdistelmä, joka mielestäni sopii hyvin vaikuttavuusinvestointiin. Ongelman luonne määritellään. On ongelma mikä tahansa, se voidaan kuvata ilmiönä. Ilmiö voidaan operationalisoida tilannehuoneessa. Se on puolestaan yhdistelmä dataa, informaatiota, tietoa eri muodoissa (asiantuntijatietoa, kokemusasiantuntijatietoa jne.). Tilannehuoneessa rakennetaan mittarit ja niiden tavoitearvot. Tältä pohjalta tehdään päätökset, arvioidaan vaikutukset ja vaikuttavuus päätöksille. Kun yhdistetään inhimillinen tavoite /tulos sekä taloudellinen tavoite / tulos, voidaan puhua vaikuttavuusinvestoinnista. Kuitenkin helposti päädytään tavoitteenasetteluun puhtaasti organisaation kannalta (siis valtio, hyvinvointialue, palveluntuottaja), jolloin kansalainen / potilas / asiakas jää toissijaiseen asemaan. 

Soten mustat poksit. Kehittäessämme Kauko Koivuniemen kanssa eteenpäin pärjäämisen käsitettä, päädyimme nostamaan esille juuri kansalaisnäkökulman. Ilmailusta saadun idean pohjalta rakensimme soten mustat laatikot (kuvassa siniset sellaiset). Toinen laatikoista (POKSI B) kerää toiminnallista laatua kuvaavia mittareita, jotka mittaavat pärjäämisen tunnetta. Suosittelemamme esimerkit terveydenhuollossa on PEI-mittari (”kykenen tulemaan toimeen sairauteni kanssa”) ja sosiaalihuollossa Ensi- ja turvakotien liiton vaikuttavuusmittari (haittakokemukseni, suoriutumiseni, sosiaaliset suhteeni, turvallisuuden kokemukseni, toiveikkuuteni tulevaisuudesta). POKSIIN A kertyvät ja kerätään palvelujen teknistä laatua/hoitovastetta kuvaavat mittarit. Ihmisten luottamus omaan pärjäämiseensä kehittyy, kun otetaan huomioon molemmat laadun osatekijät. Myös palveluorganisaatioiden pärjäämisessä nousevat tasavertaisesti esille palvelun käyttäjien kokemukset ja palveluorganisaation toimintaprosessit. (4). Molemmat Poksit kohdistuvat henkilöihin, jotka ovat joko tulossa sotepalveluihin, käyttävät niitä tai poistuvat palvelujen piiristä. Ennaltaehkäisevä näkökulma Pokseista puuttuu samoin kuin yleisesti riskikäyttäytyminen. Näin tässä Kaukon ja Ollinkin mallissa jäävät kokonaiskustannukset kansalaisen näkökulmasta puutteellisiksi.

Vaikuttavuusinvestoinnin mittareissa yhdistetään inhimillinen laatu ja taloudellinen tulos. Mika Pyykkö korostaa, että tarvitaan perinteiset hallinnolliset sektorirajat ylittävää lähestymistapaa sekä useiden eri toimijoiden suunnitelmallista yhteistyötä. Tavoitteena on rakentaa vaikuttavuuden ekosysteemi. Tavoitteena on rakentaa mittarit, joiden avulla selvitetään, ovat halutut muutokset toteutuneet. Jotta voidaan puhua vaikuttavuusinvestoinnista, on sillä oltava tiedossa hyödynsaaja. Asiakas maksaa vain tuloksista. Terveydenhuollon tutkimuksesessa on käytetty hyväksi laatupainotettujen elinvuosien mittaria (QALY). Esim. Pohjois-Savon muistiterveysohjelmassa on käytetty tätä mittaria. (5)

Ihmiskeskeisyys. Kaverin vinkkaamana käsiini osui tuore (2023) Pekka Lavilan raportti "Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta". (6). Tässä mallissa ylitetään niin tuo määrittelemäni vaikuttavuusinvestoinnin näkökulma kuin myös Kaukon ja Ollin soten mustat laatikot eli Poksit A ja B. Lavila perustelee: Ihmiskeskeisyydessä keskiössä on ihminen ja hänen monimuotoinen elämänsä erilaisine tapahtumineen ja tilanteineen . Palvelujärjestelmän nykytilaa kuvataan eri yhteyksissä termeillä palvelukeskeinen, tuotantolähtöinen, tehtäväkeskeinen, asiakaslähtöinen tai asiakaskeskeinen. Lavilan mallilla tarkoitetaan kokonaisarviota tarkastelun kohteeksi valitun elämäntapahtuman vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin. Mallissa hahmotetaan ihmisen tarpeita ja elinkaarivaikutuksia, yksittäisen palvelun ja rajatun aikajänteen sijaan. Ihmiskeskeisessä vaikuttavuuslaskennassa ollaan kiinnostuneita niistä kompleksisen elämäntilanteen kehityskuluista, joita voimme ennakoida riittävällä tarkkuudella. 

Niin Kaukon ja Ollin käsitemaailmassa on kyse ihmisen pärjäämisen kokonaisuudesta. Lavila käyttää hyväksi mallinnuksessaan ns. ilmiökarttaa, jossa hän pyrkii kuvaamaan kaikki inhimillisen elämän käännekohdat. Tällaisessa laskentatavassa on tunnistettava monimutkaisten ilmiöiden kokoluokka ja monet laskentaan vaikuttavat epävarmuustekijät. Oleellista on tunnistaa ilmiön suuruusluokka. Nythän hyvinvointialueiden rahoituskriisissä on kyse valtavista rahasummista,. Suuruusluokat pyörivät sadoista tuhansista miljooniin, jopa kymmeniin miljooniin. Rahoitusongelmien ratkaisumallitkin pitäisi rakentaa suuruusluokan huomioon ottavaksi, jossa taustana on meidän kansalaisten pärjääminen.

Miksi ei etene, miten etenisi tämä vaikuttavuussijoittamisen ilosanoma? Pfizerin seminaarin paneelissa tiivistyivät asian perehtyneiden henkilöiden näkemykset (5):

• Vaikuttavuusinvestoinneissa on pitkä aikajänne, kun hyvinvointialueiden ongelmien ratkaisussa on lyhyt aikajänne - rahoituskriisiin vastaaminen.
• Vaikuttavuusinvestoinnin malli ei ole yhteensopiva valtiollisen rahoitusmallin kanssa.
• Vaikuttavuuslähtöisen tavoitteen "myynti" päätöksentekijöille on haaste - usein se ei ole riittävän konkreettinen ja selkeästi mitattavissa.
• Datan hyödyntäminen on edelleen haaste. Se on osin hajallaan ja keskenään vertailukelvotonta. Datalähteiden yhdistäminen on ongelmallista ja lainsäädännössä on edelleen enemmän estäviä kuin mahdollistavia elementtejä.
• Toiminta on edelleen siiloutunutta - nyt hyvinvointialueisiin siiloutunutta. Tällaisen kulttuurin muuttaminen on pitkä tie.
  
• Kiirekulttuuri suuntaa voimavarat akuuttien ongelmien ratkaisuun, kun taas esimerkiksi ehkäisevän työn haasteet ovat pitkäjänteisiä ja vaikeasti mitattavia.

Entä se eteneminen?

• Edistettävä rohkeutta katsella eteenpäin ja saada aikaan uudenlainen toimintakulttuuri.
  
• Edistettävä kansallisen tason ongelmien ratkontaa ja sitä kautta kansallisten ohjelmien rakentamista vuorovaikutteisesti eri osapuolten kesken. Itse asiassa hyvinvointialue voisi olla tässä tapauksessa järjestäjän sijasta tilaajan roolissa.
  
• Myös ennaltaehkäisevien haasteiden osalta on vaikuttavuuden arviointi keskeistä.
• Vaikuttavuussijoittaminen on tuotava valtion rahoituksen rinnalle, mutta myös ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta.
  

Mutta mitä vielä puuttuu?

• Siilojen purku. Hyvinvointialueet eivät saa muodostaa uusia siiloja, vaan niiden välinen yhteistyö tulee rakentaa ekosysteeminomaiseksi toisiaan tukevaksi järjestelmäksi.
• Kansalaisen pärjääminen keskiöön - ihmiskeskeiseen näkökulmaan. Vaikuttavuussijoitusten hakeminen pitää perustua kansalaisnäkökulmaan ja vain toissijaisesti organisaationäkökulmaan. 
• Yksityisen ja julkisen rahoituksen integrointi vaatii pelisääntöjä toimijoiden välille. Muuten ei saada aikaan houkuttelevia riski-investointeja. Ostopalvelujen kansallinen kokonaisuus pitää läpivalaista.
  
• Tiedonhallinnan kokonaisuus on arvioitava uudelleen ottamalla riittävästi huomioon yksilön tietoturva. Kansalliset ohjelmat mahdollistavat kokeilujen kautta uudenlaisen tiedonhallinnan mallin.
  

Viitteet

 (1) Ilmo Parvinen, Kauko Koivuniemi: Sotea uhkaa haksirikko - menojen kasvu räjäyttää velkapommin, Talouselämä 2.12.2023; https://www.talouselama.fi/uutiset/sotea-uhkaa-haaksirikko-menojen-kasvu-rajayttaa-velkapommin/c9b7e664-c3c3-4613-81f7-21b2f9160ac3

(2) Vaikuttavuusseura: hukkajahdit terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa;  https://vaikuttavuusseura.wordpress.com/hukkajahti/

(3) Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BOD 2021, ss. 13-24

(4) Kauko Koivuniemi, Olli Nylander: Me pärjäämme - osa 10: men opimme, siksi pärjäämme - havainnot ja löydökset, 22.8.2023;  https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/08/me-parjaamme-osa-10-me-opimme-siksi.html; Olli Nylander: Asiakkaan pärjääminen: uuden palvelukulttuurin avain, Tietoasiantuntijalehti 4.2023, ss. 26-27, lehti ilmestyi 31.10.2023; https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/10/asiakkaan-parjaaminen-uuden.html

(5)  Pfizer-seminaari vaikuttavuusinvestoinnista lokakuussa 2023: Mika Pyykön (Aivoliitto), Petri Kinnusen (Siun Sote) ja Janne Martikaisen esitykset; Vaikuttavuusseuran webinaarin marraskuussa 2023 esitykset Mika Pyyköltä ja Janne Martikaiselta.

(6) Pekka Lavila: Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta. Miten voimme lisätä yhtäaikaisesti hyvinvointia ja säästöjä, Raportti 2023;  https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiXp-6TyvWCAxW_DRAIHTpuAFIQFnoECBQQAQ&url=https%3A%2F%2Fihmiskeskeisyys.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2023%2F04%2FIhmiskeskeinen-vaikuttavuuslaskenta-raportti-compressed.pdf&usg=AOvVaw3pWXOI9NB_PmRdnlJ7BF2R&opi=89978449

Vaikuttavuusinvestointi - osa 1 - mikä tämä oikein on?

Lähde: Tuovinen 2023 (1), Martikainen 2023 (2)

Vaikuttavuusinvestoinnin ideaa on kehittänyt Sitra vuosia kestäneessä hankkeessaan. (1) Idean pilottitoteutuksiakin on saatu aikaan ja rahoituslaitoksetkin ovat jollain tapaa innostuneet asiasta. Olisiko tämä vaikuttavuusinvestointi nyt sitten ratkaisu, jossa yksityinen riskipääoma ja valtion budjettiraha yhdistyisivät hyvinvointialueiden rahoitusratkaisuna. Pohdin tätä kysymystä perehdyttyäni erilaisiin dokumentteihin sekä ajatustavan etulinjassa olevien henkilöiden alustuksiin ja pohdoksiin.

Käsitteen ytimen poimin eri lähteistä seuraavasti:

• Vaikuttavuusinvestoiminen on keino lisätä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan toteuttaa huolellisesti suunniteltuja, pitkäjänteisiä ja etupainotteisia investointeja. Vain noin kymmenesosa sosiaali- ja terveydenhuollon varoista kanavoidaan ongelmien ehkäisyyn, vaikka se tulisi pidemmällä aikavälillä selvästi edullisemmaksi kuin ongelmien hoitaminen.(2)
• Vaikuttavuusinvestoimisella viitataan tuottohakuisiin sijoituksiin, joilla on tarkoitus tuottaa positiivisia, mitattavia vaikutuksia vaikkapa erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Kyse on siis rahoitusmarkkinoilta kerättävästä rahasta, jolla pyritään ratkomaan jotain ongelmaa siten, että onnistuessaan hanke generoi sijoittajille tuottoa ja epäonnistuessaan riskin kantavat pääsääntöisesti yksityiset sijoittajat. Yleisesti toiminta on organisoitu rahaston kautta. Erona perinteisiin riskinjakomalleihin ja -hankintoihin on joustava, erilaisiin kumppanuksiin perustuva tapa saavuttaa ennalta määritelty vaikuttavuustavoite. Vaikuttavuusinvestointi saattaa sopia myös tavanomaista hankintaa paremmin muuttamaan julkisen palvelun tuotantotapoja ja löytämään uusia tapoja hankkia positiivista muutosta käsillä olevaan ongelmaan. (1 ja ks. yllä oleva kuva)
• Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamistapa eikä se ole omaisuuslaji, kuten osakkeet, korot tai kiinteistöt. Sen eri muotoja yhdistää usein kolme tekijää:
• Sijoituksen kohde pyrkii yhteiskunnallisen tai ympäristölliseen hyötyyn
• Sijoituksella on selkeitä, mitattavissa olevia vaikutustavoitteita
• Sijoituksella on taloudellinen tuottotavoite. (3)
• Vaikuttavuussopimukset perustuvat yksityisen ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Saavutetulla, mitattavalla vaikuttavuudella on suora yhteys rahaston tuottoon, sillä tilaaja ostaa suoritteiden sijasta tuloksia ja maksaa rahastolle vain, mikäli mitattavia positiivisia tuloksia syntyy. (3)

Mitä on saatu aikaan? Sitran projekti on loppunut. Jatkotyöt siirtyivät Motivalle ja sen alaiselle  Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskukselle. Sitrassa toteutettiin kokeilumielessä ns. tulosperusteisia rahoitussopimuksia (lyhenne SIB englanninkielisestä määritelmästä Social Impact Bond): pitkäaikaistyöttömien työllistäminen eli työllisyys-SIB, lasten ja nuorten hyvinvointi eli lapset-SIB, maahanmuuttajien työllistäminen eli Koto-SIB, työhyvinvoinnin edistäminen eli Tyhy-SIB. Kokeilujen toteutusmalli oli seuraava: tavoite, tilaaja, kohderyhmä, tulosmittari, hankehallinnoija, palveluntuottajat, toteutusaikataulu, sijoittajat, rahaston koko. (2) Ymmärtääkseni samoihin aikoihin myös suomalaiset pankit heräsivät asiassa - etunenässä S-pankki. (3) Myös uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita viritettiin aiheen ympärille. (4) Osa niistä on edelleen meneillään. Tietooni on tullut seuraavia hankkeita: Kansallinen aivoterveysohjelma (Aivoliitto yhteistyökumppaneineen), Siun soten rokotusohjelma riskiryhmille (osa toteutus ennen koronaa), Pohjois-Savon muistiterveysohjelma.

Vaikuttavuusperusteisten ratkaisujen pyramidi avaa käsitettä pidemmälle. Avaan pyramidin ylhäältä alas ja kommentoin niitä samalla:

• Investointirahastot: rahalaitoksissa investointirahastoja (S-pankki, OP-Finfund, Lähitapiola); Google-haku ei tuottanut enempää. Näyttää siltä, että tämä investointirahastojen malli ei ole ajanut läpi. Ehkä puhtaimmillaan S-pankki toteuttaa perusideaa, jolla kosketuspintaa hyvinvoinnin ja terveyden sekä soten maailmaan. 
• Vaikuttavuusinvestoinnit ovat sellaisia, jossa on konkreettisesti osoitettavissa, mitattavissa olevia vaikutuksia tai vaikuttavuutta. Läpikäymäni aikaansaannokset ovat kaikki kokeiluja, tutkimushankkeita tai toteutuksen alkumetreillä olevia hankkeita. Kansallinen systematiikka puuttuu vielä.
• Riskinjako hankinnoissa ei mielestäni toteudu vielä missään ratkaisussa. Mitä suurempi ja monimutkaisempi on ongelma, sitä moninaisemmat ovat riskit ja niiden hallinnan vaikeudet.
• Vaikuttavuuden ostaminen suoritteiden sijaan on myös lähinnä idea-asteella ja kokeiluvaiheessa.
• Vaikuttavuuden mittaaminen on varsinkin monimutkaisten ongelmien osalta haastava. On vaikeata osoittaa, mitkä toimenpiteet ovat olleet oleellisia tekijöitä vaikuttavuudessa. Korrelaatiota voidaan löytää, mutta kausaliteetti saattaa ontua.
• Ilmiöiden ja vaikutusketjujen tunnistaminen liittyy myös vaikuttavuuden mittaamisen ongelmiin.
  

Seuraavassa kirjoituksessani kohdistan tämän vaikuttavuusinvestoinnin idean hyvinvointialueiden rahoiratkaisuihin, rahoitusongelmiin ja kysyn, voisiko tällä ajatustavalla auttaa alueita pulassa.

Viitteet

(1)  Mikko Tuovinen: Vaikuttavuuden hankinta: voidaanko investointiajattelulla ratkaista laajoja soten haasteita ja monipuolistaa hankintoja?, Mediuutiset 16.10.2023; https://www.mediuutiset.fi/kumppanisisallot/pfizer/vaikuttavuuden-hankinta-voidaanko-investointiajattelulla-ratkaista-laajoja-soten-haasteita-ja-monipuolistaa-hankintoja/

(2) Sitra: Vaikuttavuusinvestoinnin ohjelma; https://www.sitra.fi/aiheet/vaikuttavuusinvestoiminen/

(3)  S-pankki: Vaikuttavuussijoittaminen: https://www.s-pankki.fi/fi/private-banking-ja-varainhoito/vastuullisuus-ja-vaikuttavuus/vaikuttavuussijoittaminen/

(4)  Pfizer-seminaari vaikuttavuusinvestoinnista lokakuussa 2023: Mika Pyykön (Aivoliitto), Petri Kinnusen (Siun Sote) ja Janne Martikaisen esitykset; Vaikuttavuusseuran webinaarin marraskuussa 2023 esitykset Mika Pyyköltä ja Janne Martikaiselta.

Datatalous - Tieken AamuAreenasta ajatuksia

Tieken AamuAreenassa 17.11.2023 käsiteltiin datataloutta alustusten ja keskustelujen pohjalta. Etlan Heli Kosken alustuksesta kaivoin esille seuraavia jyviä:

• Maailmanlaajuudessa suuret yritykset datatalouden kärkiorganisaatioita: aika ennustettavissa oleva juttu - Microsoft, Meta jne. ovat datan avulla liiketoimintaa tekeviä globaaleja yrityksiä
• ChatGPT on lähiaikojen suurin käyttäjiä kasvattanut ohjelmisto: 100000 miljoonan käyttäjän raja meni rikki alle vuodessa.
• Data lasketaan tilinpidossa aineettomien tuotteiden kategoriaan: on vaikeasti mitattava suure, mutta erilaisten suuntaa antavien sijaismittarien kautta alustajan mielestä Suomessa investoidaan muihin pohjoismaihin verrattuna kaikkein vähiten yrityksissä (14% Suomi, Ruotsi 27%).
• Tulossa on säädösmuutoksia, jotka velvoittavat portinvartijoita antamaan ilmaiseksi dataa muille tahoille: potentiaalisesti tulee paljon dataa yritysten käyttöön.
  
• Kuitenkin puuttuu kokonaiskuva datataloudesta ja sen mittaamisesta: yksi syy on, että aineeton tuotannontekijä poikkeaa aineellisesta omaisuudesta, koska aineettoman tuotannontekijän moottoria eli ohjelmistoa kehitetään ja päivitetään jatkuvasti; yritysten taseesta ei löydy dataa omaisuutena
• Datatalouden tämän hetken paras määritelmä: IDC (2022) arvonlisäys hyvinvoinnissa, jonka datan hyödyntäminen tuottaa koko taloudessa. 
• Tällä hetkellä datataloutta mitataan useiden mittareiden avulla työläällä ja kertaluontoisella tavalla. Mittaus perustuu laadullisiin (kyselyt, haastattelut) ja määrällisiin (olemassa olevat tilastot) sijaismittareihin. Tällaisia mittauksia ei voida tuottaa vuositasolla toistuvasti. Viimeisin tieto on, että datatalous olisi globaalisti kasvanut merkittävästi ollen tällä hetkellä noin 3% BKT:stä. 
• Datataloutta voidaan mitata myös epäsuorien menetelmien avulla: 1. kustannusperusteisesti, 2. tulovirtojen avulla, 3. organisaation markkina-arvon avulla. 
• ETLA kumppaneineen on kehittämässä hankkeena datatalouden mittaamisen menetelmiä. Vuoden kuluttua on valmiina datatalouden mittauskehikko.

AamuAreenassa keskusteltiin myös, miten voitaisiin edistää datataloutta, sen vaikuttavuutta sekä poistaa olemassa olevia esteitä. Seuraavia havaintoja tein keskustelusta:

• Tarvitaan verkostoyhteistyötä, datan käytön sääntelyn kehittämistä, datan yhteiskäytön edistämistä, tehokasta datan hyödyntämistä karsimalla päällekkäisiä, tehottomia käyttötapoja - data yhteen kertaan mukaan kaikkiin hankkeisiin.
• On ymmärrettävä paremmin datan merkitys vaihdannan välineenä; organisaatioissa tulee tietoisuutta lisätä datan hyödyntämisestä osana liiketoimintaa; tarvitaan avoimia ekosysteemejä, joilla ylitetään organisaatiokohtaiset siilot.
• On tartuttava haasteeseen, miten alhainen investointikyky voidaan muuttaa kasvaviksi investoinneiksi organisaatioittain; ongelmana on datan suojelu ja liiketoimintasalaisuudet; on myös vaikea hyödyntää tarjolla olevia dataportaaleja; datojen yhdistäminen on työlästä, puuttuu datan yhdistämisen osaamista ja myös henkilöstövoimavaroja; liiketoimintakulttuurissa kiire edellä unohdetaan tai jätetään huomioimatta datatalouden mahdollisuudet.
• Yrityksiä pitäisi kannustaa ajattelemaan uudella tapaa datatalouden mahdollisuuksista; pitäisi ajatella kahden nopeuden avulla - nopeat yksittäiset pienet datatalouden hankkeet ja datastrategian rakentaminen osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa; API-talouden nostaminen keskiöön auttaisin yrityisten yhteisten ekosysteemien rakentamista. (1).
  
• Mittaaminen vertailukelpoisin menetelmin edistää datataloutta; organisaatioiden kypsyysarvioinneissa ekosysteeminäkökulma esille; ongelmana ekosysteemien vaikuttavuusmittauksessa, että datan hyödyntämisen ketjuista löytyy korrelaatioita mutta ei kausaliteettia.

AamuAreenan ulkopuolelta tarttui haaviini vielä Helsingin Sanomien uutinen 20.11.2023 - "EU haluaa asettaa tekoälylle rajat". Poimin uutisesta muutaman huomion tähän:

• Tekoälyllä on etunsa ja haittansa: EU yrittää saada aikaan säännöstön, jolla luodaan alan investoinneille rajoitteet ja mahdollisuudet.
• Uhkana koetaan viranomaisvalvonnan kasvu ja millainen valvonta on sallittua, millainen tulisi kieltää.
• Tekoälyn käyttökohteet tässä EU-valmistelussa jaetaan kolmeen luokkaan: kiellettyihin, korkean riskin ja matalan riskin käyttökohteisiin. Luokitus havainnollistetaan kolmiolla. Kärjessä on pieni ja tarkoin rajattu kiellettyjen käyttökohteiden joukko. Keskellä kolmiota ovat korkean riskin käyttökohteet ja kolmion pohjalla ovat matalan riskin käyttökohteet. (2)
• Keskeneräiset sääntelyt ovat merkittävä este datatalouden investoinneille. 

Ja vielä yksi huomio. Tein 3.11.2023 jutun Tietoasiantuntijalehden seuraavaan numeroon, joka ilmestyy lähiaikoina. Jutun otsikko on: "Datatalouden toimin tiedolle arvoa". Poimin siitä vain aivan alkuosan. Linkitän jutun myöhemmin tähän mukaan, kun se on julkaistu.

• Datataloutta on tutkinut ja kehittänyt viime vuosina Sitra. Datatalouden määritelmäkin löytyy samasta paikasta: ”Datatalous on datamarkkinoiden toiminnasta syntyvä arvon mitta. Arvo syntyy ekosysteemeissä, jossa osa toimijoista tuottaa dataa ja osa käsittelee sitä. Tätä nopeasti vakiintunutta liiketoiminnan organisointimallia kutsutaan alustataloudeksi. ” 
• Datatalous ei ole ongelmaton liiketoiminnan alue. Sen tunnustaa myös Sitra, joka on luonut toimintaa (toivottavasti) ohjaavat periaatteet, dataekosysteemin toimintamallin, datatalouden sääntökirjan, tiekartan. Lisäksi Sitra on aktiivisesti osallistunut EU:n datastrategian rakentamiseen periaatteella kohti kokonaisvaltaista tiedonhallintaa. 
  

Viitteet 

(1) Tein blogikirjoituksen elokuussa 2018 aiheesta "API-liiketoiminnan vallankumous - ehkä?". Kirjoitukseni perustuu tuolloin juuri valmistuneeseen kirjaan: Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen, Mika Honkanen: API-talous 101. Alma Talent oy 2018; https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/api-liiketoiminnan-vallankumous-ehka.html

(2)  https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2021/698792/EPRS_BRI(2021)698792_EN.pdf; Alla kopio riskipyramidista tästä EU-dokumentista.

Asiakkaan pärjääminen - uuden palvelukulttuurin avain

Olli Nylander: Asiakkaan pärjääminen: uuden palvelukulttuurin avain, Tietoasiantuntijalehti 4.2023

Kirjoitin yhdessä toisen sosiaalipoliitikon, Kauko Koivuniemen kanssa 10-osaisen blogisarjan aiheesta ”me pärjäämme”. Pärjääminen on taitoa tulla toimeen omien sosiaalisten ja terveydentilaan liittyvien poikkeavuuksien kanssa ja taitoa ohjata elämänsä kulkua joko yksin tai yhdessä kumppanin tai kumppaniverkoston kanssa (ks. http://ollintuumailut.blogspot.com/2023/08/me-parjaamme-osa-10-me-opimme-siksi.html). Tukea tuli Valtiokonttorissa v. 2022 tehdystä määrittelystä: VAIKUTUS on muutos, jonka tarkasteltava toiminta tai muu tarkasteltava tekijä aiheuttaa joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Vaikutus eli VÄLITÖN JÄLKI on yksilöllinen palvelukokemus. VAIKUTTAVUUS on toiminnan ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten ja millaisia vaikutuksia toiminta voi saada tai on saanut aikaan ilmiössä tai muussa tarkasteltavassa kohteessa suhteessa valittuun vertailukohtaan. (esim. jonot väestötason vertailuna).

Rakensimme sovelluksen soten mustista laatikoista, jotka oheisessa kuvassa on muutettu sinisiksi laatikoiksi. Niiden esikuvan saimme ilmailualan laaduntarkastelusta. Toinen laatikoista (POKSI B) kerää toiminnallista laatua kuvaavia mittareita, jotka mittaavat pärjäämisen tunnetta. Suosittelemamme esimerkit terveydenhuollossa on PEI-mittari (”kykenen tulemaan toimeen sairauteni kanssa”) ja sosiaalihuollossa Ensi- ja turvakotien liiton vaikuttavuusmittari (haittakokemukseni, suoriutumiseni, sosiaaliset suhteeni, turvallisuuden kokemukseni, toiveikkuuteni tulevaisuudesta). POKSIIN A kertyvät ja kerätään palvelujen teknistä laatua/hoitovastetta kuvaavat mittarit. Ihmisten luottamus omaan pärjäämiseensä kehittyy, kun otetaan huomioon molemmat laadun osatekijät. Myös palveluorganisaatioiden pärjäämisessä nousevat tasavertaisesti esille palvelun käyttäjien kokemukset ja palveluorganisaation toimintaprosessit. 

Pärjäämiskulttuurin ytimessä ovat pärjäämisen TAIDOT eli toiminnalliset, taloudelliset, tunnetaidot ja itselle erityismerkitystä sisältävät taidot. Nämä taidot liitämme kuvan soten mustiin laatikoihin POKSIin B. Tällaiset taidot ovat tarpeen sosiaalisten ja/tai terveyteen liittyvien ongelmien iskiessä. Ne auttavat pitämään elämästä kiinni. Joskus on opeteltava vanhojen taitojen ohella myös aivan uusia. Niissä meitä auttavat muut ihmiset, erityisesti sote-asiantuntijat tai kokemusasiantuntijat, tavoitteinen vuorovaikutus heidän kanssaan. Kun huomioidaan sekä palvelujen toiminnallista laatua (POKSI B) kuvaavat että niiden teknistä laatua (POKSI A) kuvaavat mittarit, rakentuu niistä pärjäämisvaranto. Positiivisena tuloksena silloin on ”pärjäämislisä” ja negatiivisena ”pärjäämisvaje”.  Vajeen keskellä ihmisen kyky ja taito itse ohjata elämänsä kulkua pettää. Pärjäämislisää ja itsetuntoa tuovat myönteiset ja kannustavat kokemukset paisuttavat reppuamme tai pitävät sen entisellään.

Sote-organisaatioiden laadunvarmistuksessa sijoitamme edellä mainitut mittarit toiminnallisten laatumittareiden joukkoon soten mustissa laatikoissa (POKSI B). Jäljet ovat liimaa ja me ihmiset sen kuljettimia yli siilojen. Niitä järjestelmällisesti seuraamalla saadaan lisänäyttöä palvelujen ohjaamiseen tavoitteisesti koko palvelukaarella. Päähyötyjiä ovat ihmiset, joiden pärjäämisreppu pysyy koossa ja kasvaa myös koettelemusten myötä. Soten mustissa laatikoissa vaikuttavuuden mittarit sijoittuvat useimmiten palvelujen teknistä laatua kuvaavaan osaan (POKSI A).

Palvelujälkien järjestelmällinen seuranta vaatii tietojen harmonisointia. Jälkien tarkastelulla tavoitellaan – yleisanalyysien rinnalla – palveluun liittyvien yksilöllisten, monimuotoisten ja tilannekohtaisten kokemusten ja piirteiden nostamista piilosta valoon. Soten sinisten laatikoiden idean ydin on yhdistää yksilölliset palvelukokemukset palvelujärjestelmän (palveluntuottajan) vastaaviin ”teknisiin” vaikuttavuusmittareihin. Ne kuvaavat väestötasolla palvelutarpeita, kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, palveluprosessia ja tuloksia palvelun järjestäjän ja tuottajan kannalta. Yhteistyömme keväällä 2023 Sydän-Suomen alue ry:n henkilöstön kanssa auttoi heitä päättelemään, että jälki (taitoihin) syntyy ihmisen aivoissa ja saadaan esiin, kun hänen kanssaan käydään läpi ko. muutoksia matkalla sydänoperaatiosta kotiin. 

Tunnistimme runsaan määrän tarjolla olevia toimintakykyä ja toimintavajeita koskevia mittareita ja luokituksia. Niiden ominaispiirteinä oli monimutkaisuus ja runsas yksityiskohtainen tiedon keruun tarve (esim. Suomessa kehitetty 15D-mittari tai WHOn kehittämä WHODAS- vammaisuuden arviointimenetelmä). Valitsemamme PEI-mittari sekä Ensi- ja turvakotien liiton mittari ovat yksinkertaisia, helppoja ja nopeita toteuttaa.

Mustien laatikoiden yksinkertainen malli sopii myös yleensä palvelukulttuuriin, jossa palvelukokemusta kyllä monesti mitataan esimerkiksi hymynaamoin. Niitä ei kuitenkaan aina yhdistetä palveluntuottajan omiin teknisiin mittareihin. Pahimmillaan nämä kaksi POKSIa A ja B kulkevat aivan erillään niin asiakkaan kokemusmaailmassa kuin palvelun tuottajan johtamisprosessissa. Näin ei ole ilmailussa, jossa laatikot muodostavat yhtenäisen tietokokonaisuuden. 

Lähde: Olli Nylander: Asiakkaan pärjääminen: uuden palvelukulttuurin avain, Tietoasiantuntijalehti 4.2023, ss. 26-27, lehti ilmestyi 31.10.2023; Juttu perustuu kollegani Kauko Koivuniemen kanssa kirjoittamaamme 10-osaiseen blogisarjaan otsikolla "Me pärjäämme". Sarjan jutut on luettavissa blogistani.