sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Muisti - "onko muistini rikki"?

Kuva: Huotilainen, Peltonen 2020, viite 1
Muistin, että en ole kommentoinut blogissani tätä Huotilaisen ja Peltosen kirjaa "Uuden ajan muistikirja": miksi unohtelen asioita? Onko muistini rikki?" (1) 

Oheisen kuvan avulla voin perustella, miksi. Kirjan kommentointi kuuluu minulla työmuistiini eli kaltevalle pöydälle, josta helposti tippuu asioita lattialle. Luin kirjan jo aikoja sitten, mutta väliin tulivat monet työkuviot, etätyöskentely, korona-rajoitukset jne. Niin ja sitten nämä kodin muutostyöt keittiön uusiminen ja kirjaston uudelleen organisointi. Uusi kirjahylly jäsentää omalta osaltaan pitkäkestoista muistia. Vanhan kirjahyllyn ongelmana oli asioiden, kirjojen hakemisen ongelma aivan kuin pitkäkestoisessa muistissa. Parempi pitkäkestoisen muistin systemaattinen hallinta helpottaa myös työmuistia. Uusi työpisteeni on nyt siisti (ehkä toistaiseksi). Pöydällä on tämä uusi muistikirja sekä oma tietojohtamisen kirjani. Siitähän tein edellisen blogikirjoitukseni. Aistimuisti tuo jatkuvasti esille tämän sanan korona. Se virkisti vanhan kirjani pohdinnat - jotain positiivista koronassa. Tavoite on siirtää jatkuvasti työmuistista tietoa tuonne pitkäkestoiseen muistiin. Oma välineeni on ollut jo 1990 luvun lopulta kirjoittaa muistiin vihkoihin työpalaverien, kokousten, seminaarien asiat. Hyödynnän näitä muistiinpanoja aktiivisesti blogikirjoittelussani. Ne ikäänkuin siirtyvät virtuaalikirjastoon jo satojen muiden blogikirjoitusten joukkoon. Googlehaun avulla voin virkistää muistia ja tuoda ajatuksia tuolto pitkäkestoiselta vyöhykkeeltä työmuistin puolelle.

Soitin läheiselle eilen hoitolaitokseen, kun paikan päällekään ei voi mennä. Työmuistissani on ollut haasteita enkä ole riittävän usein (omasta mielestäni) soittanut. Luurin toisessa päässä on iäkäs henkilö, jolla monen muun sairauden lisäksi on todettu Alzheimerin tauti (arkikielellä dementia). Uuden ajan muistikirjassa tämä puoli on esitetty luvussa "Haurastuva muisti". Kirjoittajien mielestä kyse on muistin sairastumisesta. "Meidän terveiden ei ole helppoa eläytyä muistisairaan olotilaan. Kuvittele, miltä itsestäsi tuntuisi, jos kääntäiset selkäsi ja maailma olisi yhtäkkiä muuttunut kokonaan toisenlaiseksi kuin se oli vielä hetki sitten. Et tunnistaisi paikkaa etkä ihmisiä. Et tietäisi, minne olet menossa ja miksi." Puhelinkeskustelussamme oli lohdullista, että toinen osapuoli tunnisti minut ja onnistui kommunikoimaan varsin selkeästi. Lohdutonta oli henkilön oma, mielestäni terävä analyysi tilastaan. Muistin menettäminen sekä muut sairaudet eivät anna positiivista tulevaisuuden uskoa. Tuli puhelun jälkeen jälleen mieleen monen ihmisen huumoripohjainen toteamus - "taitaa mulla olla dementiaa", kun joku asia ei heti tule mieleen. Lukiessani kirjan läpi totesin, että minulla ei ole dementiaa. Muistisairaus on vakava asia. (2)

Suosittelen siis meille kaikille tämän kirjan lukemista alusta loppuun. Suurin osa kirjasta koskee normaalia elämää ja siihen liittyvää muistin keskeistä roolia. Unohduksia sattuu itse kullakin. Muistommekin ovat monelta osin subjektiivia ja niissä nousevat esille monenlaiset asiat - korostuvat jotkut asiat aivan liiaksikin. Tuo yllä oleva kuva jäsentää hyvin muistin ihmeellistä maailmaa. Niin kannattaa muuten lukea myös Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirja "Aivot työssä" (2018, viite 3). Tein kirjasta aikanaan arvion myös blogiini.

Viitteet:

(1) Minna Huotilainen, Leena Peltonen: Uuden ajan muistikirja, Otava 2020
" Miten muisti oikein toimii? Ja miksei se aina toimikaan? Kun ymmärrät paremmin aivojesi toimintaa, osaat pitää muististasi huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Muisti on olennainen osa ihmisyyttä, sillä ilman sitä et edes tietäisi, kuka olet. Tarvitset muistia kaikkeen oppimiseen, mutta sen lisäksi tarvitset myös unohtamista. Kirja avaa näköaloja muistin hämmästyttäviin syvyyksiin ja antaa hyödyllisiä arjen vinkkejä siihen, miten muistiaan voi auttaa digiajan tietotulvassa. Pidetään muistikuorma kohtuullisena!"

(2) Dementia riskit:  ks. blogikirjoitukseni Lancetin riskikuvan perusteella 2017
https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/11/dementian-riskitekijat-ja-karu.html

(2) Minna Huotilainen, Katsi Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/ihmisen-aivoilla-viela-ylivalta.html
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

lauantai 18. huhtikuuta 2020

"Pirulaisen" taltuttaminen tietojohtamisen keinoin, päivitetty 8.5.2020


Kuva: Olli Nylander 2017, viite 1
Presidentti Sauli Niinistö nimitti koronan 17.4.2020 pitämässään puheessaan "pirulaiseksi". Esitän tässä, miten tämä pirulainen taltutetaan tietojohtamisen keinoin ja miten se on tehty. Tai mitä haasteita taltuttamisessa on.
Palaan uudelleen kirjoittamani kirjan sisältöön, vaikka se on jo "vanhaa tietoa" eli vuodelta 2017. (1) Tein viitekehyksen tietojohtamiselle, jota sitten vyörytin eteenpäin yli 200 sivun verran. Kuvasin tuon oheisen laatikkoleikin kirjassani seuraavasti:

Tiedonkäsityksessä on aina läsnä kriittinen tiedonkasvu, epäilyt ja ennakkokäsitykset. Tämä lähtökohta on läsnä mallin kaikissa osioissa. Kirjan ilmestymisen jälkeen pohdin asiaa edelleen.Tämä itse asiassa analoginen Bayesilaisen todennäköisyysajattelun kanssa. Kaikki tieto ei ole yhtä todennäköistä, vaan riippuu ennakkotodennäköisyyksistä. (2) 
Ja kuvan purku jatkuu kirjassani seuraavasti:
Oikean yläkulman ”metatieto” eli tietoa tiedosta on väline, jonka avulla pyritään hallitsemaan, ymmärtämään, avaamaan epätäydellistä tietoa. Vasemmassa alakulmassa on käsite ”kokonaisarkkitehtuuri”. Se toimii renkinä saattaa hallintaan tiedon johtaminen, mutta se on myös vuorovaikutteinen osa tiedolla johtamista. Mikäli johto väistää, väheksyy tai hylkää kokonaisarkkitehtuurin, sen merkitys tiedolla johtamisen kokonaisuudessa saattaa hävitä pois. Todellisuutta voidaan kuvata erilaisista näkökulmista. Itse asiassa tiede on eräs väline, jonka avulla kuvataan, selitetään todellisuutta. ”Tosi” ja ”vale” ovat mahdollisia tulkintoja todellisuudesta – vallankäyttöä tiedolla. Epävarmuus on läsnä kaikessa mittaamisessa ja tavoitteenasettelussa. Siksi on aina avattava epävarmuuden taustalla olevat ennakkonäkemykset, taustaolettamukset – epävarmuuden metatieto. Varsinainen tietokin on aina kytkennässä metatietoon, on sitten kyse datasta, informaatiosta, tiedosta tai viisaudesta.

Tiedonkäsitys on koko kuvion ydin. Se voidaan nähdä monella tapaa. On olemassa myös runsaasti filosofista kirjallisuutta ja koulukuntia tämän ympärillä. Silti helposti on juurtunut vallitsevaksi käsitykseksi ns. faktakäsitys. "Faktoille on nyt suurempi tarve kuin koskaan"- toteaa maan suurin päivälehti Helsingin Sanomat koko sivun ilmoituksissaan. (HS 4.2020).  Kuvioni osoittaa, että pelkkien "faktojen" maailma tämä tietojohtamisen alue ei ole. Kun olin kirjoittanut teokseni, ilmestyi vuosi myöhemmin filosofi, emeritusprofessori Antti Hautamäen teos "Näkökulmarelativismi". (3) Tiedonkäsityksemme ovat varsin lähellä toisiaan. Kannattaa lukea Antin kirjaa, niin saa jykevän pohjan tiedolle ja sen suhteellisuudelle.

Tieto ja metatieto ovat jatkoa tälle kuvalleni. Rakensimme ystäväni Mikon kanssa varsin tunnetun tietomallin pohjalta yksinkertaisen mallin, jossa yhdistyvät data - informaatio - tieto - viisaus sekä näiden taustatieto, metatieto. Tämä tausta - metatieto avaa sen, mikä on datan-informaastio- tiedon taustaolettamuksena. Lukijalla, tulkitsijalla on mahdollista näin saada esille se näkökulma, josta tuo tieto on rakennettu. "Fakta" on aina näkökulmasidonnainen. Tiedekin on näkökulmasidonnainen faktojen osalta. Voidaan sanoa, että tieteen tulos on viimeisin kuvaus todellisuudesta, totuudestakin. Toki tieteessäkin on erilaisia koulukuntia taustalla, jotka kuvaavat sitä näkökulmaa faktoihin. (4) Kuvassa on kaksi kolmiota: vasemmalla objektiivinen ja Nämäkin voidaan määritellä bayesilaisen todennäköisyysajattelun avulla (ks. viite 2). Taustatiedonkin merkitys voidaan arvioida todennäköisyyksinä eli miten kattavasti ymmärretään ja osataan hyödyntää taustatietoa varsinaisen tiedon tulkinnassa. Jos taustatietoa ei julkisteta, on sen hyödyntäminenkin vaikeaa tai arvailujen varassa. On myös mahdollista, että tarjotaan taustaksi tahallisesti valheellista metatietoa.

oikealla subjektiivinen kolmio.

Todellisuus voidaan tiedon avulla kuvata kolmella tavalla totena, todennäköisenä, valeena. Tosi on siis kuva todellisuudesta, jota ei ole vielä kyetty kiistämään. Todennäköisyys on valittujen menetelmien avulla saatu oletettu tila todellisuudesta jollain todennäköisyysarvolla. Vale on tarkoituksellinen vääristymä todennäköisyydestä tai todesta.



Ennustaminen on tapa rakentaa nykytodellisuuden päälle todennäköisiä tulevaisuuksia. Ennustetietoa koskee tasan samat periaatteet kuin muutakin tietoa. On oltava selvillä taustat eli mihin ennusteet perustuvat. Epävarmuutta ennustamiseen tuovat seuraavat kolme tekijää: 1. alkuehtojen epävarmuustekijät (esim.väestöennusteiden ennakko-oletukset), 2. tapahtumaketjujen epävarmuustekijät (esim. odottamattomat sivusta tulevat vaikuttimet), 3. rakenteelliset epävarmuustekijät (esim. päätösten poliittinen luonne). (5).

Toiminta tai liiketoiminta ovat tietojohtamisen käyttöalueita. Tietojohtamisen välineistöä käytetään toimintaympäristön kuvaamiseen, tilannekuvan rakentamiseen, tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan, ennusteiden tekoon epävarmuuksien ja riskien vähentämiseksi päätöksenteossa. Mittarit (indikaattorit) ovat ilmimuotoja tietojohtamiseen liittyvästä mittaamisesta. Kokonaisarkkitehtuuri on tämän kokonaisuuden apuväline, joka turvaa tiedon oikeellisuuden, luotettavuuden, vertailukelpoisuuden ja ajankohtaisuuden.

Yritetään taltuttaa "pirulainen" korona.
  • Tiedonkäsitys. Koronalle sairautena on annettu ICD-koodi (U07.2), luokitteleva "faktatieto" eli laboratoriovarmistettu infektio. (6) Oletukseni on, että vanhainkodeissa ja palveluasunnoissa asuvien vanhusten osalta diagnosointi ei ole kattavaa. Myös kuolinsyy voi olla epämääräinen tai epätarkka. Korona ongelmana on kuvattu, mutta kuvaus on edelleen erittäin komplisoitu ongelma. Koronaan liittyvät faktat ovat monin tavoin näkökulmasidonnaisia eikä tieteessäkään ole vielä yhtä selkeää kiistämätöntä tulkintaa asiasta.
  • Tieto ja metatieto: Tieto koronasta on luonteeltaan epävarmaa ja sisältää paljon todennäköisyyksiä. Syy-seuraussuhteetkin joudutaan monin tavoin kuvaamaan. Eri tieteenalojen tutkimustuloksilla on oleellinen osuus koronan tietoperustassa. Korona on virus, joka viihtyy lepakon kanssa. Siellä se on osana luonnon tasapainoa. Tätä on järkytetty, jolloin virus on aktivoitunut ihmisen kanssa taisteluun. Ihmisen immuunipuolustus on pettänyt ja virus on aktivoitunut leviämään pisaratartuntana ihmisestä toisiin ihmisiin. Metatiedot viruksen ilmiasusta ihmisen kannalta on julkaistu sekä THL:n sivustossa että Duodecimin terveyskirjastossa. (7)
  • Todellisuus antaa mahdollisuudet kaikille kolmelle tulkinnalle -käsitykselle: totuus, todennäköisyys, valhe. Korona-tapauksessa kaikkia näitä käytetään sekaisin, osittain tarkoituksellisestikin. Totuus koronasta ja sen vaikutuksista täydentyy ja muuttuu jatkuvasti eri tieteenalojen ja tiedeyhteisöjen saavuttamien tutkimustulosten avulla.  Koronan todellisuus liittyy yksilöön, perheeseen, lähiyhteisöön, työyhteisöihin, valtioon, valtioihin ja globaaleihin syys-seuraussuhteisiin. Todellisuutta on vaikea rajata, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näin on houkutus myös valehdella todellisuutta. Tätä on esitetty selityksenä mm. Kiinan ja myös Italian tiedoista. Italian osalta on väitetty, että Lombardiassa on tahallaan viivytelty asiassa, jotta voidaan puolustaa taloutta. (8)
  • Ennustaminen. Ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden ennustaminen on haasteellista. Kuitenkin tauti leviää eksponentiaalisesti. (9) Ilmaantuvuuden ennustaminen perustuu tartuntaketjuihin ja niiden "ketjukirjemäiseen" leviämiseen. Yksi henkilö tartuttaa vähintään yhden henkilön, enintään useita. Tästä on rakennettu myös ns. tarttuvuusmittari, jonka tavoitearvo on enintään 1. Taustana on erilaisia oletuksia leviämisen määrästä ja nopeudesta. Ilmaantuvuuden perustana ovat oireiden pohjalta tehdyt testit (tai poikkeuksellisesti koko väestöön kohdistuvat kattavat testit). Esiintyvyyden perustana on ilmaantuvuus ja erilaiset taustaoletukset siitä, kuinka paljon on piileviä tapauksia (10-kertainen, 100-kertainen tms. määrä vs. ilmaantuminen). Ennustaminen perustuu tällä hetkellä kahteen taustaoletukseen: 1. väestö saavuttaa tietyn ajan kuluessa immuniteetin eli virus tarttuu vähin eri jokaiseen meistä, 2. maailmalla keksitään rokote ja/tai lääke koronaan. Toistaiseksi ei ole näyttöä koronalääkkeestä. (10). Ennustaminen liittyy myös hoidon tarpeen ennustamiseen (kuten tehohoidon kapasiteetti) - tältä osin ennustamisen rinnalla käytetään simulointia, jossa erilaisten sairaalahoidon tarvevaihtoehtojen simuloidaan hoitoresurssien tarvetta eri alueilla ja sairaaloissa.
  • Toiminta ja liiketoiminta. Tilannekuva rakennetaan epävarmojen lähtökohtaolettamusten perusteella. Tilannekuvaa tulkitaan kahdesta toisiinsa kietoutuvasta näkökulmasta - ihminen ja talous. Ennustaminen tapahtuu epävarmuudessa aikaisemmin mainituista kolmesta lähtökohdasta: 1. ei tunneta lähtökohtatilannetta (piilevät ja ilmaantuneet tartunnat), 2. tapahtumaketjut tiedetään tilastollisesti eli miten tartunnat etenevät, mutta lopputulokset ovat epävarmoja (minkälainen on sairaus luonteeltaan: näkymätön, huomaamaton, lievä, vakava, kuoleman aiheuttava). Päätökset perustuvat tilannekuvaan ja oletettuihin vaikutusmahdollisuuksiin. Tilannekuva koskee myös tartunnan saaneita sarastuneita henkilöitä, jotka joutuvat sairaalahoitoon.Tilannekuvan perusteella tehdään strategia, tavoitteet sekä toimenpiteet. Oleellisia toimenpiteitä ovat tartunnan ehkäisevät toimenpiteet ottamalla huomioon erityisesti riskiryhmät - joko suositus tai määräys. Sen seurauksena on erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta joko toivottavia tai kielteisiä.
Korona-pirulainen on "pirullinen ongelma" . Periaatteessa ongelmia on neljää sorttia: 1. yksinkertainen ongelma on syy-seuraussuhteiltaan sellainen, että se voidaan ratkaista ketjulla tunne-määrittele-ratkaise, 2. sekava suhde on hiukan vaikeampi tuntea ja määritellä, mutta siihen voidaan löytää ratkaisu, 3. monimutkainen ongelma voidaan ratkaista kokeilujen kautta ja todeta jälkikäteen, onko onnistuttu, 4. pirullinen ongelma ei ole ratkaistavissa tai se on vaikeasta ratkaistavissa. Ryan Hubbard määrittelee viheliäiselle (pirulliselle) ongelmalle 10 ominaisuutta, joiden korona-sovellukseni on seuraava (11):
  • ei määriteltyä muotoa: ongelman määritelty muoto on tutkimuksen alainen asia ja kaikilta vaikutuksiltaan ennakoimaton
  • ongelmat sekoittuvat toisiinsa: niin ongelman ratkaisussa vaikutukset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta sekoittuvat toisiinsa
  • oikeat tai väärät ratkaisut ovat poissuljettuja, koska ratkaisujen vaikutukset näkyvät, jos näkyvät vasta tulevaisuudessa
  • ei yhtä oikeata ratkaisua ongelmaan: ongelman ratkaisuun tarvitaan useita samanaikaisia ratkaisutapoja ja niiden yhteisvaikutuksen arviointia; vaikeudet määritellä tilannekuvan pohjalta strategiset toimet
  • useita selityksiä ongelmaan: kun ongelma on epäselvä, on myös olemassa useita selityksiä ongelmalle; eri tieteenalojen näkökulmasta syntyy erilaisia selityksiä, erityisesti ovat vastakkain lääketiede / terveyspolitiikka ja kansantalous/talouspolitiikka; Erilaisten rajoitustoimien odotetaan vaikuttavan tartuntojen määrään, kun taas toimilla on tuhoisia kansantaloudellisia vaikutuksia.
  • jokainen ongelma merkki jostain toisesta ongelmasta: kaikki rajoitukset sisältävät samalla merkkejä muista ongelmista; yksilöön kohdistuvat rajoitukset toteutetaan yhteisörajoituksina, jotka puolestaan heijastuvat yritysten toimintamahdollisuuksiin, sitä kautta ihmisten työlllisyyteen ja edelleen sosiaalisten ongelmien kasvuun
  • selkeä strategia puuttuu: selkeyttävät strategiat ovat kiistanalaisia keskenään 
  • tieteellisin menetelmien ei ongelmaa ratkaistavissa: ratkaisut tieteellisin menetelmin eivät ole vielä mahdollisia - parantava lääke tai rokotus -- niitä yritetään kuumeisesti luoda; toisaalta tieteen merkitys tilannekuvan luomisessa on kasvanut - vahvistanut tietojohtamisen ydintä
  • ainutlaatuinen ongelma: on tämä ainutlaatuinen ongelma - sen tunnistavat kaikki; koronavirus ja sen "käyttäytyminen" ihmisten keskuudessa on ennakoimaton ja uusi
  • jokainen vastaa itse ongelman ratkaisusta - yksilöllinen käyttäytyminen on ratkaisevaa; yksilön toiminta ja yhteisöllisyys asettuvat osittain vastakkain (rajoitukset, liikkumiskiellot). 
Päätöksenteko tietojohtamisessa perustuu luotettavaan, ajantasaiseen tietoon. Päätöksenteko pandemiatilanteessa keskittyy ja toisaalta päätösten toteutus hajautuu viime kädessä kansalaisille, yrityksille, kunnille jne. Päätösten vienti toteutukseen on myös pirullinen ongelma. Tilannekuvasta on voitava ja osattava tehdä strategisia päätöksiä ja niille seurantamittarit. Mikäli strategiaksi valitaan suositukseen, ohjeistukset, luotetaan niiden noudattamiseen. Mikäli strategiaksi valitaan käskyt, ongelmaksi muodostuu käskyjen noudattamisen valvonta. Ääripäässä valvonta voi johtaa yksilön tietosuojan murtamiseen. (12). Viime kädessä meidän kansalaisten tasolla ohjeiden ja myös käskyjen noudattaminen riippuu meistä itsestämme. Noudattamista voidaan edistää käyttäytymistaloustieteen keinoin. "Tuuppauksen perustana on käyttäytymistaloustiede, joka tutkii, miten ihmiset tekevät päätöksiä, mitkä asiat valintoihin vaikuttavat ja millaisia virheitä päätöksentekoprosessissa on." Tuuppauksessa on ensin määriteltävä haluttu lopputulos, toiseksi ymmärrettävä asiayhteys, kolmanneksi on määriteltävä käyttäytymisen sisältö ja neljänneksi on toimintatapa testattava, opeteltava ja muokattava käyttökelpoiseksi tuuppaukseksi.(13). 17.4.2020 julkistettu Presidentin ja hallituksen Suomi toimii -kampanja edustaa positiivista tuuppausta, jolla on tarkoitus lujittaa suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja kannustaa ihmisiä tekemään hyviä tekoja. Sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen esittää blogissaan 9 väitettä,  mitkä on otettava huomioon kansalaisten omien päätösten ohjaamisessa / tuuppaamisessa.

  1. Tieto ei riitä käyttäytymisen muutokseen.
  2. Vetoavat viestit tavoittavat kansan epätasaisesti.  Väärinymmärryksiäkin tulee helposti, puhumattakaan epäselvän viestin moninaisista tulkinnoista.
  3. Optimistiset harhat. Tutkimus on osoittanut, että ns. normaaliin psykologiaan kuuluu liuta itseä palvelevia, ”oman edun” harhoja.
  4. Vastuun hajaantuminen & yhteismaan dilemma. Ongelman ratkaisun vastuu hajaantuu useiden ihmisten välille. Mitä enemmän ihmisiä on mukana, kunkin yksilön suhteellinen vastuun kokemus vähenee.
  5. Mittakaavan huomiotta jättäminen. Ihmiset havaitsevat ongelmia eri tavalla, eivätkä osaa tajuta ongelman vakavuutta.
  6. Empatialoukku. Mitä isompi ongelman mittakaava on, sitä vähemmän motivoituneita olemme auttamaan. Toisaalta: akuutissa ja nopeasti eskaloituvassa kriisissä empatiaprosessit voivat toimia hieman eri tavalla kuin hitaasti etenevässä ilmastonmuutoksessa.
  7. Sosiaalinen hyväksyttävyys ja eri viiteryhmien eri normit. Me ihmiset haluamme mukautua normeihin ja trendeihin.
  8. Moraalinen valtuutus. Kun koemme moraalisen hyvänolon tunteen tehtyään hyvän teon, me tunnemme olomme paremmaksi ja sitten seuraavaksi teemme vähemmän hyviä tekoja.
  9. “Jos se on sallittua, se on turvallista” -päätelmä.
Pirulaisen taltuttaminen tietojohtamisen keinoin on ristiriitainen tehtävä. Kovimmat mittarit ovat kuolleisuus ja BKT:n muutokset. Toisen optimointi on toisen disoptimointia. Toisaalta yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvointivaltio lienee (sattumalta) ennaltaehkäisevä tekijä. Myös valtiojohdon valitsema strategia vaikuttaa lopputulokseen. Tunnettua on Ruotsin muista pohjoismaista poikkeava strategia. Tunnettua on myös USA:n hapuileva strategia, eriarvoinen yhteiskunta sekä pohjoismaista poikkeava sosiaali- ja terveysturva. (14).

Opit tietojohtamiselle 
Korona-pirulainen on nostanut parrasvaloihin tietojohtamisen - se on selvää. Joka päivä alkavat uutiset koronatilastolla. Tietoja verrataan alueellisesti ja maailman laajuisesti. On myös löydetty keskeiset mittarit. On myös käyty keskustelua tietojen luotettavuudesta koko pandemian ajan. Mittareiden ja ennusteiden taustoja ei aina ole selkeästi nostettu esille. Tilannekuva on jakaantunut kolmeen osaan: epidemiologia, talous, seuraukset hyvinvointivaltiolle. Kokonaistilannekuva on jätetty "katsojan" pääteltäväksi. Pitäisi aidosti olla päätöksenteon tukena tilannehuone, johon tuotaisiin eri näkökulmista pohjatietoa yhteiseen arvioon. Ehkä onkin olemassa yksi tilannehuone, mutta sen toimet eivät ole kansalaisten tiedossa - ei ainakaan minun. Kehittelin kirjani pohjalta pitämieni esitysten ja koulutusten pohjalta mallin tietojohtamisen etenemispolusta. Avaan kuvan sisällön vielä esimerkinomaisesti tapauksella korona (15):
  • Ongelma kaivetaan esille. Vaikutuksiltaan vielä osin tuntematon korona pitäisi taltuttaa, mutta välineet ovat kovia yksilön vapautta ja liikkumista rajoittavia. Ongelmasta seuraa jatko-ongelmia valtion taloudelle, kansantaloudelle, yritysten toiminnalle, ihmisten työllisyydelle, ihmisten hyvinvoinnille.
  • On se jollain tapaa haastava. On se ainakin sotkuinen, mutta monin edellä esittämieni arvioiden perusteella pirullinen.
  • Kaikesta huolimatta se on ilmiö. Ilmiöllä on useita ilmenemismuotoja, jotka tulevat esille eri näkökulmista - epidemiologia, valtiontalous, kansantalous, yritystalous, työllisyys, hyvinvointi ja mielenterveys, koulutus ja opiskelu jne.
  • Tilanteen kartoitus, tilannehuone / tieto ja mittarit: Tarvitaan kattavaa, luotettavaa ja avointa tietoa koko ilmiökentästä. Tilannehuoneessa luodaan kokonaiskuva, iso kuva eli miten ilmiön eri osat kytkeytyvät toisiinsa. Mitä tietoa niiden tilanteen selvittämiseen tarvitaan ja millaisia mittareita käytetään. 
  • Tehdään päätös. Päätösten perustana on korona-strategia. Päätökset ovat valtiotasolla suoria. Muilla tasoilla ne riippuvat päätöksentekijöiden omista päätösmahdollisuuksista (kunta, yritys, yhteiskunnallisten palveluiden tuottaja, kuten koulu, kansalainen). Valtion päätökset voivat olla velvoittavia (käskyjä) tai suosituksia. 
  • Tilanteen kartoitus /tilannehuone. (16). Jatkuvasti saadaan uutta tieteellistä tai kokemusperäistä tietoa ilmiöstä, joka edellyttää koronastrategian arviointia.
  • Vaikuttavuuden arviointi.  Päätösten arviointi tapahtuu jatkuvana prosessina ottamalla huomioon tilannehuoneessa tehdyt uudet päätelmät ilmiöstä sekä arviot päätöksistä. 
  • Tätä voidaan pyörittää niin kauan kuin pirullinen ongelma katsotaan selätetyksi eli palataan ongelman määrittelyn alkuun täsmentämällä ongelma uudelleen. Toiveena on saada ongelma muuttumaan helpommaksi eli sotkuiseksi tai kevyeksi ratkaisemisen kannalta. 
Jos tämä kompleksisuuskuutio ja ongelmanratkaisumalli toimisivat aidosti, niin koronavirus-pirulaisen selättäminen tietojohtamisen keinoin olisi mahdollista, ainakin todennäköistä. Ongelman ratkaisulla on myös toinen puolensa. Jos ja toivottavasti kun todetaan rajoitus- ja suosituskeinojen riittävästi (mikä sitten on riittävää?) vaikuttaneen, on rajoitusten purku seuraava suuri pirullinen ongelma. Tämä ongelma on jo tiedostettu ja sen ratkaisusta kiistellään, koetellaan, vertaillaan ympäri maailmaa. Valtioneuvoston periaatepäätös 6.5.2020 oli ensimmäinen avaus rajoitusten purkuun. Perustana oli asiantuntijatyöryhmien arvioita. Oheinen varsin monipuolinen puheenvuoro on Lasse Lehtoselta 27.4.2020. Otsikkokin on jo pirullisen puhutteleva: "Rajoitustoimien asettaminen on helpompaa kuin niiden poistaminen". Kannattaa lukea. (17).

Päivitys 21.3.2020: Tuomas Aivelo pohtii HS:ssa koronaa otsikolla 20.4.2020: Tutkija Tuomas Aivelosta on kehkeytynyt koronakriisin päivystävä dosentti – Nyt hän kertoo, mikä häntä ottaa kriisissä päähän ja mikä on sitkein väärinymmärrys. Tutkija Tuomas Aivelo on seurannut tiiviisti koronaepidemian kehittymistä. Nyt hän kertoo, mitkä kolme asiaa pandemian nykyvaiheessa ärsyttävät häntä. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006480827.html

1. Hallinnon kyvyttömyys viestiä pidemmän aikavälin suunnitelmasta: ”Nyt kun tartuntatapausten kasvu näyttää taittuneen ja kääntyneen laskuun, olisi aika kertoa, mitä tehdään seuraavaksi. Tällä hetkellä näyttää, että yritämme vain selvitä päivästä päivään.”
2. Asiantuntijoiden ja toimittajien taitamattomuus hahmottaa ja viestiä epävarmuuksista:”Ihmiset luulevat, että lääkärit ja me tutkijat tiedämme paljon viruksista. Mutta emmehän me tiedä.
3. Jaanaus: ”Kun ohjeiden taustalla edellytetään olevan tieteellisesti tutkittua tietoa, eikä sellaista ole, alkaa jaanaus.
Ollin kommentti: Lähetin kommenttini HS:n sivuille. En tiedä, hyväksytäänkö se. Suunnilleen kommenttini on seuraava:
1.  Pidemmän aikavälin suunnitelmat perustuvat ennusteisiin ja simulaatiomalleihin epävarmuuden vallitessa. Jotta tällaisia voidaan avoimesti esittää, pitää kertoa taustat, ennakkokäsitykset. Uuden tiedon myötä voidaan sitten korjata taustoja ja muuntaa ennusteita ja simulaatiomalleja sekä niiden pohjalta suunnitelmia.
2. Epävarmuudet liittyvät koronaongelman pirullisuuteen, monimutkaisuuteen. Ongelman ratkaiseminen vaatii useiden alojen asiantuntijoiden yhteistä pohdintaa ja monipuolista tutkimus- ja kokemustiedon hyödyntämistä jatkuvasti. Tähän pätee yllä esittämäni kompleksisuuskuutio ja ongelmanratkaisumalli.
3. Jaanaus liittyy tutkimustiedon ristiriitaisuuksiin. On tiedostettava, että ei ole vielä kestävää tutkimuksellista pohjaa, joka kestäisi kriittisen arvioinnin vaan uuden tutkimustiedon jatkuva tuominen muuttaa todellisuuden käsitystä. Avoimuus tässäkin on voimaa.

Viitteet

(1) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, BoD 2017

(2) Bayesilainen matematiikka:   
Ilkka Mellin (2005): Johdatus todennäköisyyslaskentaan. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. "Bayesin kaavan todennäköisyyttä Pr(Bi) kutsutaan tavallisesti priori-todennäköisyydeksi.prior(lat.), edeltävä, aikaisempi. Todennäköisyyttä Pr(Bi) kutsutaan priori-todennäköisyydeksi, koska se kuvaa ennakkokäsitystätapahtuman Bi todennäköisyydestä, ennen kuin on saatu tietää, että tapahtuma A on sattunut. Bayesin kaavan todennäköisyyttä Pr(Bi|A) kutsutaan tavallisesti posteriori-todennäköisyyksiksi.posterior(lat.), jälkeen tuleva, myöhempi. Todennäköisyyttä Pr(Bi|A) kutsutaan posteriori-todennäköisyydeksi, koska se kuvaa sitä, miten ennakkokäsitystätapahtuman Bi todennäköisyydestä kannattaa muuttaa sen jälkeen, kun on saatu tietää, että tapahtuma A on sattunut. Posteriori-todennäköisyyttä Pr(Bi|A) kutsutaan usein käänteistodennäköisyydeksi, koska se on ”käänteinen”tunnettuun todennäköisyyteen Pr(A|Bi) nähden. Bayesin kaava kertoo miten ennakkokäsitystätapahtuman Bitodennäköisyydestä on järkevääkorjata sen jälkeen, kun tapahtuma A on havaittu. Bayesin kaava kertoo, miten tietoa tapahtuman A sattumisesta voidaan käyttää hyväksitapahtuman Bi todennäköisyyden arvioinnissa. Bayesin kaava on käyttökelpoinen sellaisissa tilanteissa, joissa todennäköisyydet Pr(Bi) ja ehdolliset todennäköisyydet Pr(A|Bi) ovat tunnettuja.http://math.tkk.fi/opetus/sovtoda/luennot/vanhat/TODBA100.pdf

(3)  Antti Hautamäki: Näkökulmarelativismi, Jyväskylän yliopisto 2019
  https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/01/nakokulmarelativismin-avulla-kamppailu.html
  • Antti avaa tuoreessa blogissaan (30.4.2020) koronaan liittyviä tekijöitä. Korona on "musta joutsen", kompleksinen ongelma. Antti purkaa koronaan liittyviä haasteita monista näkökulmista. Lopuksi hän päätyy seuraaviin ajatuksiin:  Huoli kansan jakaantumisetsa on entistä suurempi nyt, kun yritämme selvitä pandemiasta. Yksi pandemian selkeimpiä opetuksia on, että olemme riippuvia toistamme ja selviämme vain yhteistyöllä ja keskinäisellä solidaarisuudella. Viime vuosikymmeninä individualismi on vahvistunut ja monet asettavat oman etunsa aina etusijalle. Erityisesti hyvin varakkaat ihmiset saattavat ajatella, että pandemiat tai muut yleiset kriisit eivät koske heitä. He voivat eristäytyä ja suojella itseään. Heillä ei riitä solidaarisuutta huonommassa asemassa olevia kohtaan. http://anthauta.blogspot.com/2020/04/koronavirus-ja-uusi-normaali-mihin.html
(4) Mikko Nenonen, Olli Nylander: A theoretical framework for health information systems, January 2002, International Journal of Healthcare Technology and Management 4(6); 10.1504/IJHTM.2002.002425; https://www.researchgate.net/publication/238157904_A_theoretical_framework_for_health_information_systems?fbclid=IwAR3C-tqCVlpQqF2-q8YDKqZLdsaq5yoAbZUpnmfGJlU1VhD62AXVPTnxOOI

(5) Nate Silver: Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat mutta jotkin eivät, Terra Cognita 2014 (alkuperäisteos 2012), ss.124-126

(6)  THL on päivittänyt ohjeet COVID-19-virusinfektion kirjaamisesta potilastietoihin – varmistamattomalle koronaepäilylle oma ICD-10-koodi, 31.3.2020; https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/-/thl-on-paivittanyt-ohjeet-covid-19-virusinfektion-kirjaamisesta-potilastietoihin-varmistamattomalle-koronaepailylle-oma-icd-10-koodi

(7) Koronan metatiedot / THL ja Duodecim
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01257
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19

(8) Uusi Suomi uutisoi Italian tilannetta 18.4.2020: "Italian pahimman korona-alueen järkyttäville kuolinluvuille hätkähdyttävä selitys: ”Ongelma ei koske enää vain Italiaa, vaan koko Eurooppaa”
Roberto Savianon mukaan Lombardian hallinto viivytteli tärkeiden viruksen leviämisen hidastamiseen liittyvien päätösten kanssa liian pitkään suojellakseen taloudellisia intressejä. Samasta syystä mafia on Savianon mukaan saanut jalansijaa terveydenhuollossa ja vanhusten hoivakoteihin liittyvässä liiketoiminnassa. ”Päättäjät aliarvioivat viruksen tuhovoiman keskittyessään taloudellisen hyötyjensä varmistamiseen. Vielä kuukausi sitten uskoimme kaikki, että Lombardiassa esiin noussut korruptio on kertaluonteinen onnettomuus. Itse asiassa totuus on kokonaan toinen, sen voin järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistuneena sanoa.”
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/5e4fe7c3-0a70-4d95-8645-967babf43937?ref=newsletter:dc16&utm_source=Uusisuomi_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Uusisuomi_Uutiskirje
Lancet raportoi USA:n tilannetta 18.4.2020: COVID-19 in the USA: a question of time
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30863-1/fulltext?dgcid=raven_jbs_etoc_email

(9) Osmo Soininvaara selvittää tilastotieteilijänä koronan leviämistä:
Epidemiologien perusmalli menee niin, että tauti leviää ensin eksponentiaalisesti. Jos yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin kolme muuta, ja nämä taas kolme muuta, tauti etenee sarjassa 3, 9, 27, 81 ja niin edelleen. Tämän vuoksi sairastuneiden ja kuolleiden määrä esitetään logaritmiasteikolla, jolla eksponentiaalinen kasvu näyttäytyy suorana viivana. Epidemia laantuu vasta, kun riittävän moni on sairastunut niin, ettei tartutettavia enää löydy. Jos tuo kerroin on kolme, kasvu loppuu, kun kaksi kolmesta on tartunnan jo saanut niin, että yksi sairastunut löytää keskimäärin vain yhden tartutettavan. Tällöin on saavutettu laumaimmuniteetti. Laumaimmuniteetti voidaan saavuttaa myös rokottamalla, jolloin puhutaan yleensä laumasuojasta. Nämä ovat matemaattisesti sama asia.https://www.soininvaara.fi/2020/04/13/koronaviruksen-kanssa-on-vain-huonoja-ja-viela-huonompia-vaihtoehtoja/

(10) Koronalääkitys ja rokotteet
  • Duodem /Terveysportti 16.4.2020:Terveysportin tiedenostot: Tuore katsaus koronaviruslääkkeistä – keltaista valoa remdesiviirille.  https://www.duodecim.fi/2020/04/16/terveysportin-tiedenostot-tuore-katsaus-koronaviruslaakkeista-keltaista-valoa-remdesiviirille/JAMA julkaisi 13.04. verkossa uunituoreen katsauksen koronavirukseen suunnatuista lääkkeistä – vanhoista ja uusista. Artikkeli on kriittinen, tasapainoinen ja suhteellisen ajantasainen. Kirjoittajat kävivät läpi kaikkiaan 1315 COVID-19-virusta käsittelevää PubMedissä julkaistua artikkelia ja erityisesti spesifisesti 109 kliinistä tutkimusta, joista tosin vain 29 oli lumekontrolloituja lääketutkimuksia. Kirjoittajat toteavat itsekin tehtävänsä vaikeudet: valtaosa evidenssistä on peräisin käytännön työssä saavutetuista kokemuksista ja interventiotutkimuksista, joissa on tyypillisesti hoidettu pieniä potilasjoukkoja. Lisäksi tilanne on tavattoman nopeasti muuttuva ja jatkuvaa päivitystä vaativa. Viivan alle jäävä konkluusio on karu: yhdenkään lääkkeen ei ole vielä voitu varmuudella osoittaa tehoavan koronavirukseen.
  • YLEn uutinen suomalaisen koronarokotteen vaiheesta: Suomi lopetti rokotevalmistuksen 2003: Nyt koronatutkijat hoputtavat tuotannon aloittamista uudelleen – Virusprofessori: Omavaraisuus on mahdollista. Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa jäädä hyödyntämättä, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa.https://yle.fi/uutiset/3-11335406
(11) Viheliäiset (pirulliset) ongelmat:
Timo Hämäläinen, Göte Nyman: Tiede 2.0 haastaa perinteisen tutkimuksen, Kanava 7/2015 ja Sitra: https://www.sitra.fi/uutiset/tiede-20-haastaa-perinteisen-tutkimuksen/
Briam Hubbard: Wicked Problems
https://www.wickedproblems.com/read.php

(12) Kaarina Nikunen, Annamari Vänskä: Koronavirusseuranta ei saa murtaa tietosuojaa, HS-vieraskynä 18.4.2020; https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006478702.html

(13) Käyttäytyminen:
(14) Anu Partanen: The Nordic Theory of Everything. In Search of a Better Life. New York 2016
https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/09/amerikkalainen-unelma-pohjoismaisessa.html

(15) Kompleksisuuskuutio ja ongelmanratkaisumalli perustuu useisiin primaaritietolähteisiin kuten
  • Raisio, H, Puustinen, A, Vartiainen, P. The Concept of Wicked Problems: Improving the Understanding of Managing Problem Wickedness in Health and Social Care. Teoksessa The Managemen of Wicked Problems in Health and Social Care, toim. Will Thomas, Anneli Hujala, Sanna Laulainen, Robert Murray. Lontoo 2018; 
 (16) Tilannehuone: Tämän hetken arvion mukaan Suomesta puuttuu tilannehuone. HS:n vieraskynässä 27.4.2020 ehdotetaan kansallisen turvallisuuden neuvoston perustamista. Sitä voitaisiin kutsua tilannehuoneeksi. Tosin turvallisuusajattelu on varsin sotalaitoskeskeistä, vaikka kirjoittajat viittaavatkin koronaan keskeisenä turvallisuusuhkana. Seuraavassa ote tekstistä:
"Tarvitsemme uutta turvallisuusajattelua, ja se edellyttää ennakointia, varautumista ja jopa operatiivista toimintaa haittaavien esteiden purkamista. Esimerkiksi kriisien varalle on luotava sellaiset rakenteet ja prosessit, joissa eri instituutioiden välille ei synny valtapoliittisia kiistoja. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi voitaisiin perustaa kansallisen turvallisuuden neuvosto. Pääministeri olisi perustuslakimme hengessä toimivan neuvoston puheenjohtaja, ja muista ministereistä sen pysyviä jäseniä olisivat ulkoministeri, sisäministeri ja puolustusministeri. Neuvostoon kuuluisivat myös kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Presidentillä tai hänen edustajallaan olisi puhe- ja läsnäolo-oikeus."
 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006487929.html

(17)  Rajoitukset ja niiden purku: 

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)