sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kuha nostaa esille todelliset IT-haasteet ja luo välineen



Deloitte: Kuhan lähtökohtatilanne, viite 2
"Kuha" tekee kustannus-hyötylaskentaa. "Kuha"  huomaa, että näitä uusittavia IT-järjestelmiä on satoja eri organisaatioissa. Ne ovat kaikki aikansa tuotteita ja vanhenevat käsiin. Kuha kalana pysyy syömäkelpoisena muutaman päivän. Sitten se alkaa haista. IT-järjestelmä pysyy määrätyn ajan käyttökelpoisena. Sitten sitä pitää ryhtyä uusimaan, korjaamaan ja kehittämään. Vanhasta ei ole helppo saada uutta. Siksi HUS kumppaneineen on viemässä läpi suururakkaa (Apotti) aivan uudelta pohjalta (niin Suomessa uudelta pohjalta). Lääkäriliiton hiljan teettämä kysely osoitti, että edelleen käytössä olevat potilastietojärjestelmät saavat välttävän arvosanan, vaikka korjausta ja paikkuuta on tehty. Tästä raportoin edellisessä blogikirjoituksessani. (1)


Kuha ei tässä yhteydessä ole pila tai pilakuva (2) eikä kala, vaan Deloitten läpiviemä projekti, jossa rakennettiin vaihtoisten etenemispolkujen malli ja siihen tueksi kustannus-hyötyanalyysin malli. (3) Kustannukset on kohtalaisen helppo määritellä. On rakentamisen, ylläpidon ja kehittämisen kustannuksia. Kustannusten ja hyötyjen suhde pitää rakentaa aina tietojärjestelmä oletetun elinkaaren varaan. Elinkaarimallissa lasketaan, millä aikavälillä saadaan kuoletettua rakentamiskustannukset ja päästään pelkkiin ylläpitokustannuksiin käsiksi. Kuhamallissa on ajateltu rakentamiseen menevän 30% ja ylläpitoon 70% kustannuksista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laskelmien teko on hankalaa, koska hyödyt usein sekoittuvat toiminnallisiin muutoksiin. Kustannustenkin ennakointi on vaikeaa, koska matkan varrella tulee usein uusia haasteita, vaatimuksia. Ne on sitten toteutettava vanhaan järjestelmään. Muutostarpeet voivat johtua ulkoisista tekijöistä (vaikkapa lainsäädännön muutoksista) tai sisäisistä tekijöistä, kuten toimintatapojen muutoksista. Vanhaan järjestelmään tehtävät muutokset  voivat monimutkaistaa järjestelmän käyttöä ja siis tuoda uusia käytettävyyshaasteita.

Sote-uudistuksessa ollaan uuden edessä. Monelta osin "vanha kuha" ei enää ole riittävän tuore ratkaisemaan uusia haasteita. Siksi Deloittekin on pyydetty apuun kehittelemään vaihtoehtoisia etenemispolkuja. Vaihtoehdoiksi saatiin kolme etenemistietä: 1) lopputuloksena on yksi kokonaisjärjestelmä, 2) tehdään tuoteperheittäinen yhdistäminen, 3) tehdään integraatio keskeisten tietojen ja järjestelmien välillä.

Kokonaisjärjestelmän ratkaisussa on nyt jo haasteensa. Aikamme kalleinta sote-järjestelmää rakennetaan täyttä häkää. Tarkoitus on palvella kuitenkin vain osaa koko maan toimijoista. Rinnalla kehitetään UNA-järjestelmää ja taitaa olla jokin taho tämänkin ulkopuolella. Jos halutaan yksi kokonaisjärjestelmä, pitäisi kaikkien osapuolten sopia mennä mukaan Apotti-hankkeeseen. Toinen vaihtoehto on tuoteperheittäinen yhdistäminen. Tuoteperhe tarkoittanee ennen muuta yhden toimittajan tuoteperhettä. Näin lienee mahdollista toimia. Kolmas vaihtoehto on  ns. minimivaihtoehto eli tietojen ja järjestelmien integraatio. Se ei ole mielestäni itse asiassa vaihtoehto, vaan realiteetti. Koska yhteen järjestelmään ei ole mahdollisuutta edetä, tarvitaan järjestelmien välinen integraatio. Se on valtaisa urakka. Pelkästään Apottijärjestelmän sisällä on rakennetaan jo kymmenittäin (ehkä sadoittain) integraatioita. Järjestelmien välistä integraatiota tarvitaan palveluketjujen tietojen integroinnissa, maksujärjestelmien rakentamisessa, palvelun järjestäjän sopimussalkun ylläpidossa, yleensä tiedolla johtamisessa jne. Vielä täytyy muistaa, että kaikkien järjestelmien tulee integroitua yhteen Kanta-järjestelmä-kokonaisuuteen (terveydenhuolto, sosiaalihuolto, reseptit). Ei pidä tässä integraatiopelissä unohtaa yksityistä sektoria ja kolmatta sektoria. "Kuha nyt vain jatkossa integroidaan yhteen".

Soteuudistuksesta riippumatta IT-uudistus on edessä. Jos sote-uudistusta vietäisiin läpi pienin askelin, voitaisiin ehkä IT-uudistustakin viedä vähin erin läpi. Jos taas edetään maakuntien järjestäjämalliin ja valinnanvapausratkaisuun, monimutkaistuu entisestään IT-ratkaisujen teko. Tarvitaan omat "lisäpalikkansa" sekä maakuntajärjestäjän ohjausvelvoitteen toteutukseen että valinnanvapausjärjestelmän kattavaan käyttöön ottoon. Valmistelutyötä tehdään kyllä kiitettävällä intensiteetillä, mutta tie on vielä pitkä toteutukseen. Haasteena ovat myös nykyisten järjestelmien käytettävyysongelmat ja integraatio-ongelmat. Ei turhaan lääkäriliiton teettämässäkään kyselyssä arvosanoja jätetty välttäviksi. Ajankohtaisena uhkana on, että olemassa olevia järjestelmiä ei kehitetä puhumattakaan uusita ennen kuin sotesotku aukeaa.


Viitteet

(1) Ollin blogikirjoitus lääkäriliiton teettämästä kyselystä potilastietojärjestelmien käytettävyydestä: 
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/laakareilta-taas-kriittinen-arvio.html

(2) Kuha-huumoria viljeltiin jokin aika sitten monin tavoin. https://www.google.com/search?q=kuha+huumoria&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b-ab

(2) Kuha SOTE- järjestelmäkonsolidaation kustannus-hyötyarvioinnin pohja,ohjeistukset ja referenssilaskelmat, Deloitte toukokuu 2018
 
 




https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/KUHA%20Sote-J%C3%A4rjestelm%C3%A4konsolidointien%20kustannus-hy%C3%B6ty-arviointipohja_Loppuraportti_p%C3%A4ivitetty_0.pdf?cn=ZmxleGlibGVfcmVjcw%3D%3D&refsrc=email

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti