Vaikuttavuusseura järjesti paneelin 31.1.2024 hukkajahtihankkeestaan. Oheinen kuva on tapahtuman mainoksesta. Avaussanat lausui soteministeri Kaisa Juuso. Hänen mukaansa kansallisessa palvelureformissa ovat myös keskeisesti esillä vaikuttavuustavoitteet. https://stm.fi/kansallinen-palvelureformi Paneelissa keskityttiin hukkajahdin tulosten purkuun. Paneeliin osallistui VM:stä budjettineuvos Riitta Aemelius, joka muuten oli aikanaan samaan aikaan kuin minä töissä Valvirassa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta oli paneelissa sote-palvelujohtaja Markus Paananen, STM:stä lääkintöneuvos Taina Mäntyranta ja Kelaa edusti ylilääkäri Janne Leinonen. Paneelia veti professori Kristiina Patja. Kansalaisten mielipiteitä otti vastaan HY:n apulaisprofessori Paulus Torkki, joka sai heti kommentin paneelin yksipuolisesta ammattikirjosta - pelkkiä lääkäreitä.
Kerään tähän mielestäni keskeiset kirjaamani huomiot:
- sotekustannukset BKT:stä 2022 10%, kun Ruotsissa 10,7% ja Norjassa 8%, BKT tosin poikkeaa pohjoismaissa toisistaan.Suomella on alin ja Norjalla korkein. Näin myös soteen panostus on Ruotsissa ja Norjassa Suomeen verrattuna paljon suurempi.
- Hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämä on yhteensä 1,35 miljardia (tarkempi tieto tuli myöhemmin tilinpäätöksistä)
- Valtio antoi hyvinvointialueille mahdollisuuden lainoittaa investointeja. Sen mahdollisuuden käyttivät kaikki alueet. Suurimman lainapotin sai Pirkanmaan hyvinvointialue (eli vajaat 1 miljardi)
- Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää voimavarjoa, koska ei ole riittävästi rahaa (siis budjettialijäämä kaikilla), ei riittävästi ammattihenkilöstöä saatavilla ja terveyspalvelujen kysyntä on rajatonta.
- Ainoat mahdollisuudet liittyvät tehokkuuden lisäämiseen erilaisin menetelmin (kuten Lean) tai vähennetään palveluita. Hukkajahti nosti lisäksi esille turhaa tai tehostettavaa työtä.
- Tutkittua tietoa pitäisi myös hyödyntää kiinnittämällä huomiota annettavien palvelujen "arkivaikuttavuuteen" eli miten palvelujen saaja pärjää jatkossa saamansa hoidon avulla. Tutkittu tieto auttaa myös löytämään vähähyötyiset hoidot.
- Hukkajahti nosti esille lausunnot ja todistukset, jotka vievät paljon työaikaa ennen muuta lääkäreiltä, mutta osin myös hoitajilta. Säädösperustaa näille töille on vähän. Erityisen paljon lausuntoja ja todistuksia joudutaan kirjoittamaan psykiatrian, neurologian ja sisätautien potilaille. Sähköistä lausuntomenettelyä ei ole integroitu potilasjärjestelmiin. Eikä nykymuotoinen sähköinen lausuntomenettely ole tarpeeksi helppo käyttäjälleen.
- Tarpeellisten tietojen välittäminen tuottaa myös ylimääräistä työtä, kun tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja osin on myös lainsäädäntöesteitä.
- Pitäisi ajatella, että terveydenhuollon ainoa tehtävä ei ole tuottaa terveyttä, vaan itsenasiassa edistää ihmisten pärjäämistä arjessa.
- Lausuntojen ja todistusten osalta on perusteilla STM:ään työryhmä, joka yrittää löytää ratkaisuja tähän hukkatyöhön.
- Kaikkiaan vähähyötyiseen työhön uhrataan työajasta 15-30%.
- Työnjakoa ammattiryhmien kesken pitää kehittää / muuttaa. Tarvitaan uusia ammattiryhmiä, joille voidaan keskittää lääkäri- ja hoitohenkilöille "ajautuneita" tehtäviä. Tarvitaan moniongelmaisten potilaiden / asiakkaiden tueksi hoidon ja palvelun koordinaattoreita. Näin pitäisi vapauttaa lääkäri- ja hoitohenkilökunnalle aikaa ydintehtäviin.
- PALKO eli palveluvalikoimaneuvoston tuloksia pitää hyödyntää nykyistä paremmin. https://palveluvalikoima.fi/etusivu
- Kaikkea ei tarvitse kirjata.Vähitellen kirjaamisen määrä on kasvanut eikä kaikilta osin kirjattua dataa-informaatiota- tietoa hyödynnetä. Mutta tarvitaan myös tiettyjä vanhoja ammattiryhmiä apuun - taidettiin varmaankin huutaa apuun sihteerityövoimaa. Tekoälyn hyödyntäminen kirjaamistehtävissä toisi jonkun arvion mukaan 20%:n tehokkuuslisän.
- Kansalaisille avattava nykyistä paremmin mahdollisuudet hyödyntää hänestä kirjattua tietoa. Myös avun hakemiseen kansalaisella kuluu turhaa aikaa.
- Lääkehoito kaipaa monenlaista tehostamista. Merkittävä osa resepteistä on uusintoja. Puuttuu kattavat potilaskohtaiset lääkelistat. Merkittävä osa resepteista on peräisin työterveydenhuollosta.
- Uudistusten kannusteena on tiukka taloudellinen tilanne. Tarvitaan myös yksikkökustannusten vertailumahdollisuuksia.
- Hoidon vaikuttavuusmittaus avaa mahdollisuudet tehostaa hoitoa. Arvioitava, minkä pärjäämislisän annettu hoito voisi potilaalle mahdollistaa.
Muistiinpanojeni perusteella hukkajahdin ja kustannussäästöjen yhteydet jäivät minulle avoimiksi. Jo aikaisemminkin pitkällä työurallani olen huomannut, että tietyt säästökohteet toistuvat vuosikymmenistä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi runsas kirjaaminen ja yleensä kirjalliset työt, tiedon siirto tietojärjestelmien kesken, työnjako eri ammattiryhmien kesken. Myös terveyshyödyn ja yleisemmin vaikuttavuuden arviointi palveluissa ja hoidossa on ollut esillä vuosikymmeniä. Paneelissa keskusteltiin vähemmän priorisoinnista. Sekin on aihealue, josta on vuosikymmenten saatossa pidetty seminaareja, tehty raportteja ja jopa konsensuskokouksia. Hoitotakuuta /hoitoon pääsyä suunniteltaessa 2000-luvun alussa tehtiin suuri työ siitä, mitkä hoidot ovat yleensä hoitotakuun piirissä. Löydettiin muistaakseni yli 200 hoitoa, mutta siltäkään osin ei saavutettu periaatteita priorisoinnille. Viimeisin raportti tästä on julkaistu 2019. (https://stm.fi/-/yhtenaiset-perusteet-kiireettomalle-hoidolle-on-paivitetty-mukana-myos-uusia-sairausryhmia) No ehkä tämä palveluvalikoima- ajattelu toimii osin priorisointina.
Ja tässä suositus: Panelisteille ja meille muille asian harrastajille on hyvää ja laaja-alaista pohdintaa Soininvaaralla - siis hyvinvointialueiden rahoituskriisistä eli Soininvaaran sanoin: "Miksi soten rahat eivät riitä?" https://www.soininvaara.fi/2023/10/10/miksi-soten-rahat-eivat-riita/
Vaikuttavuusseuran rivijäsenenä olen ollut mukana hukkajahtien tulospalavereissa. Kirjoitin niistä myös blogiini:
