sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Alkoholi Suomessa - lähes kympin suoritus, päivitys 13.6.2013


Lehdistötiedote 2013: Alkoholijuomien kulutus v.2012 (1)
Me kansalaiset olemme kuluttajina lähes kympin arvoisia. Alkoholia käytettiin asukasta kohden Suomessa vuonna 2012 100% alkoholiksi muutettu 9,6 litraa. (1). Oheinen kuvio osoittaa, että edelliseen vuoteen verrattuna on kulutus laskenut. Lasku on koskenut ns. tilastoitua kulutusta eli Suomessa eri tavoin ostettua ja juotua nestettä. Tilastoimaton kulutus on pysynyt ennallaan eli ostot ulkomailta - erityisesti Virosta. Kuvasta näkyy myös, että anniskelupaikoissa juominen ei ole kasvanut. Sen sijaan päivittäistavarakaupassa on jatkuvasti asioitu enenevässä määrin. Pohjoismaissa litkitään alkoholijuomia lähes samaan tahtiin. Tanska taitaa johtaa joukkoa. Humalahakuisuus on valttia kaikissa pohjoismaissa, mutta Suomi on tässä lajissa ykkönen. Suomessa myös tiivistyy runsas käyttö pieneen osaan väestöstä. Tutkijoiden esittämien lukujen mukaan (Karlsson etc. 2013 ja Päihdetilastollinen vuosikirja 2012, Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2012 viitteet 2-4) suurkuluttajia on 10% väestöstä ja vastaavasti raittiita myös 10%. Me muut olemme tuo loppu 80%, jotka käytämme alkoholia jossain määrin. Alkoholin massakulutus keskittyy perjantai- ja lauantai-iltoihin. Kulutuksen huippu on Lottoarvonnan aikaan. Onkohan viranomaisten salajuoni lopettaa YLEn Lottoarvonta itseasiassa aivan toisesta syystä - kippailu suruun ja iloon jäisi pois. No ehkä ei. Vielä yksi mielenkiintoinen asia kulutusta koskevasta kuviosta - päivittäistavarakaupan ostot. Ostojen lisääntyminen ja kauppojen aukioloaikojen lisääntyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Olutta, siideriä saa nyt siis entistä helpommin ja melkein milloin vain. (5).

Historia opettaa. Kuviosta voidaan päätellä historiallisesti mielenkiintoisia seikkoja. Valtiovallan päätökset vaikuttavat alkoholikulutukseen. Näin se vaan on, vaikka jokainen meistä yksilöinä saattaa ajatella muuta. V.1968 keskioluen vapauttaminen aloitti merkittävän kulutuksen kasvun. Vuonna 1995 murtui Alkon monopoli ja siitä alkoi seuraava vapautunut alkoholin kulutuksen kasvu. Tätä ennen Alkolla oli ristiritainen  kaksoisrooli. Toisaalta piti edistää alkoholin menekkiä ja toisaalta valistaa alkoholin vaaroista ja toppuuttaa kansan juomahaluja. Alkon myynti ei ole vuosien varrella kuitenkaan erityisesti laskenut tai noussut. Alkoholiveron laskeminen on jatkossa selvästi nostanut kulutusta ja vastaavasti veron korotus laskenut kulutusta. Veropoliitiikka on siis merkittävä keino kulutuksen ohjaamisessa. (5).

Poliitikoilta odotetaan lainsäädännön uudistuksessa lähes kympin arvoista suoritusta. Tutkijat ovat kautta vuosien selvittäneet alkoholin kulutuksen syitä ja seurauksia/haittavaikutuksia. Tutkimuksia on tehty yksilötasolla ja väestötasolla. Yksilötasolla on tutkittu (väestösurveyt) alkoholikäyttäytymistä. Väestötasolla puolestaan on voitu selvittää alkoholin kulutuksen ja haittojen välisiä yhteyksiä tukeutumalla tilasto- ja rekisteritietoihin. Kulutuksen kasvu lisää alkoholisairauksia jopa eksponentiaalisesti. Nämä yhteydet esitettiin päättäjille, kun veron laskemista suunniteltiin. Myöhemmin veron laskemispäätös johti juuri esim. alkoholikuolemien kasvuun tutkijoiden ennustamalla tavalla. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielestä alkoholilla on osasyy miesten lyhyempään elinikään naisiin verrattuna (ero noin 6,5 vuotta). THLn tutkijaryhmä on selvittänyt tuoreessa raportissaan kulutuskäyttäytymistä sekä erilaisia vaikutusmahdollisuuksia kulutuskäyttäytymiseen. (2).  Hallitusohjelmassa on agendalla alkoholilainsäädännön uudistaminen. Tutkijat toivovat, että heitäkin kuultaisiin. Toisaalta me kaikki tiedämme, että aihe on kuuma. Kaikki olemme asiantuntijoita. Alkoholipolitiikka on myös elinkeinopolitiikkaa, jossa ovat aivan toiset lainalaisuudet vallalla. (6). Niin politikoilta olisi kympin suoritus, jos he kuuntelisivat lakipäätöksia sorvatessaan tutkijoita. (5).
TuotekuvaTuotekuvaTuotekuva
Viitteet:

1. THLn ja Valviran yhteinen lehdistötiedote 8.3.2013: Alkoholijuomien kulutus vuonna 2012

http://www.valvira.fi/files/Alkoholijuomien%20kulutus_2012.pdf; http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=33648  - THL:n tilastoraportin mukaan matkustajatuonti on pysynyt ennallaan


2. Karlsson jne.: Alkoholi Suomessa, THLn raportti 13/2013
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104455/URN_ISBN_978-952-245-896-4.pdf?sequence=1

3. Päihdetilastollinen vuosikirja 2012
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103099/URN_ISBN_978-952-245-805-6.pdf?sequence=1

4. Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2012
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104371/Sosiaali-%20ja%20terveysalan%20tilastollinen%20vuosikirja%202012_verkkoversio_korj%20%20%20.pdf?sequence=1

5. Blogikirjoituksessani olen käyttänyt hyväksi STM:n alkoholiasioista vastaavan virkamiehen Ismo Tuomisen esitystä sekä THL:n tutkijan Thomas Karssonin esitystä aluehallintopäivillä  21.5.2013 - kiitos heille.

6. Tässä esimerkki ja ajankohtainen sellainen: HS:n uutinen 26.5.2013:  "Vihreät: Olutta, siideriä ja viiniä saatava ostaa ravintoloista kotiin". - Ollin kommentti - kaunista, elitistä viherpolitiikkaa. Uutisessa todetaan lisäksi: "Puoluehallituksen lausunnon mukaan ulosmyynnin salliminen mainituilla ehdoilla ei todennäköisesti lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta." Onkohan tuo "todennäköisyys" selvitetty jostain, vai onko se vain alkoholipolitikointia.
  http://www.hs.fi/politiikka/Vihre%C3%A4t+Olutta+siideri%C3%A4+ja+viini%C3%A4+saatava+ostaa+ravintoloista+kotiin/a1369531597747
HS:n jatkouutinen, ajankohtainen Vihreiden kannanotto puhuttaa. Ministeri Räsäsen mielestä se on hallitusohjelman vastainen. Ministeri Risikkokin pohtii ja toteaa, että asiaa on pohdittava 15 eri näkökulmasta. Ollin kommentti: Niin tämä alkoholipolitiikka saa kyllä poliitikotkin kuumenemaan. Siksi toivoisi tutkijoita kuultavan tässäkin yksityiskohdassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/R%C3%A4s%C3%A4nen+vihreiden+viiniehdotus+vastoin+hallitusohjelmaa/a1369532778163

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Soteratkaisu - monien intressiryhmien kilpakenttä, päivitys 25.5.2013, 27.6.2013









Päivitys 27.6.2013:
Orpon työryhmän linjausten perusteella peruspalveluministerin asettama valmisteluryhmä on saanut aikaan väliraportin, joka luovutettiin uudelle peruspalveluministerille Susanna Huoviselle. Kunnilla on aikaa lokakuuhun 2013 saakka pohtia linjausten ja työryhmän raportin perusteella paikallisia ratkaisuja. Auki jäi vielä useita kysymyksiä kuten tutkimus, kehittäminen, valvonta, omaisuuskysymykset jne. Kuntarakennelaki hyväksyttiin myös 26.6.2013 hallituspuolueiden äänin.
- Ei ole hallitus nyt antanut periksi
- Ei ole uusi peruspalveluministerikään linjannut mitään mainittavaa uutta
- Eikä ministerin asettamaa valmisteluryhmääkään ole uudistettu
- ei tullut parlamentaarista työryhmää.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26855.pdf


Sote-asiassa on viisi pääintressiryhmää:  
  • poliitikot (kansanedustajat, kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöt)
  • asiantuntijat (tutkijat, virkamiehet, konsultit ja vastaavat)
  • ammattikunnat /professiot (lääkärit, eriasteiset hoitajat ja terapeutit, sosiaalityön ammattilaiset)
  • kansalaiset: asiakkaat/potilaat 
  • kunnat ja kuntayhtymät (virkamiesjohto ja henkilöstö).    
Tuntuu siltä, että kamppailu kulkee jatkuvasti näiden viiden intressiryhmän välillä. Poliitikot, asiantuntijat ja ammattikunnat vannovat kaikki kansalaisten nimeen. Kunnat kamppailevat elintilastaan ja pyrkivät hyödyntämään sote-asiaa olemassa olonsa turvaamiseen. Kilpailutilanne on tällä hetkellä tulkintani mukaan seuraava: hallitusrintaman poliitikot johtavat, suurkuntien edun ajajat tulevat kakkosena, asiantuntijat keräävät pöydältä putoavat asiat, ammattikunnat ja kansalaiset tulevat jälkijoukossa.

Susanna Huovinen
Poliitikot.  G:n vaihto H:hon on uusi yritys vahvistaa poliitikkojen kilpailuasetelmaa. Toivottavasti tulevalla peruspalveluministeri Susanna Huovisella on jollain tapaa uusi suhtautuminen asiantuntijoihin, ammattikuntiin ja kansalaisiin. Testi: Katsotaan, muuttaako uusi ministeri mammuttityöryhmän kokoonpanoa. Kutsuuko ministeri kansliapäällikön mukaan. :"Korkeat raja-aidat saatava pois. Erikoislääkäreitä nähtävä muuallakin kuin sairaalanmäellä. Haasteet ovat pitkälle tulevaisuuteen." Nämä kommentit sain irti YLE1:n Uutisten lyhyestä Susanna Huovisen haastattelusta (17.5.2013). Näyttää siltä, että tuleva peruspalveluministeri jatkaa vakaasti Orpon työryhmän linjaa.(X). Politiikassa kuitenkin on tässä soteasiassa selkeä kahtiajako hallitukseen ja oppositioon - liian selkeä. Orpon työryhmä sai täyden tuomion oppositiolta eduskunnassa. Ei hyvältä näytä, koska tällainen uudistus kantaa yli hallituskausien. 2017 ollaan jo uuden hallituksen valtakaudella. On todella mahdollista, että nykyhallituksen ratkaisu avataan ja vaihdetaan toiseen. Sote-asia on selvästi alistettu politikoinnille eli eri poliittisten ryhmien "objektiivisen edun" ajamiselle. Lääkärilehden päätoimittaja jyrähti pääkirjoituksessaan:  

"Sosiaalitoimen asiakas tai terveydenhuoltoa tarvitseva potilas eivät esiinny pääosissa hallituksen sote-uudistusta koskevissa linjauksissa. Kenties siksi, että kyse on ihmisistä – äänestäjistä, veronmaksajista ja heidän läheisistään – joilta ei todennäköisesti heru ymmärrystä sote-palvelujen roolille kuntaremontin työkaluna. Vaalien alla ehdokas kantaa huolta pienestä ­ihmisestä ja hänen arjestaan. Vaalien jälkeen läheisimmältä tuntuu peilistä tuttu pikkusieluinen poliitikko. Jos vallassa pysyminen vaatii pienen ihmisen tärkeimpien julkisten palvelujen valjastamista muuhun käyttöön, niin sitten se vaatii." http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=13449/news_db=web_lehti2009/type=7/ref=rss

HS:n sote-ryhmä: Eriarvoisuus kasvaa (HS 14.5.2013)
Asiantuntijat. Helsingin Sanomien sote-ryhmä piti arviointitilaisuuden 13.5.13. Oheinen kuva on tilaisuudesta (HS 14.5.2013). Ryhmällä oli myös pelkästään kriittinen arvio Orpon ryhmän työstä, Ei tämä ratkaise varsinaisia soteongelmia. Eriarvoisuus kasvaa, perusterveydenhuolto rapautuu, hallinto monimutkaistuu, rahoitusuudistus jää toteuttamatta jne. Kritiikki on samansuuntainen kuin allekirjoittaneellakin monessa aikaisemmassa blogikirjoituksessani aiheesta. Oleellistahan on, että edelleen asiantuntijat ovat alakynnessä suhteessa poliitikkoihin. Hyvä yhdistelmä asiantuntemusta ja politiikkaa olisi, jos eri puolueilla olisi omat perusteelliset sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat. Näitä ei tällä hetkellä ole. Peruspalveluministerin perustama mammuttityöryhmä on kokoontunut kerran. Työryhmälle on tippunut mm. selvitettäväksi, miten sovitetaan yhteen järjestämisvastuu, kuntakoot ja palvelut. Tämä on juridisesti hankala tehtävä.

Ammattikunnat. Vanhuspalvelulain valmistelussa eriasteisia hoitajia edustavat ammattijärjestöt liputtivat omiensa puolesta vahvasti. Nyt nämä ammattikunnat ovat olleet hiljaa - miksi? Ehkä edut eivät ole uhattuna, tulee sitten hallinnosta mitä vain? Sen sijaan lääkäriliitto ottaa vahvasti kantaa - miksi? Yritetään vaikuttaa ammattikunnan arvovallalla - niin. Valtuuskunnan kannanotossa on paljon viisautta. Valtuustokunta otti tiukasti kantaa 17.5.2013:
"Valtuuskunta määrittelee kannanotossaan periaatteita, joiden mukaan uudistus tulisi rakentaa. Terveydenhuollon palvelut pitäisi järjestää yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Järjestämisosaamista pitäisi vahvistaa muodostamalla riittävän suuret ja vahvat alueelliset järjestäjät. Lisäksi järjestäminen ja tuottaminen pitäisi erottaa toisistaan. Järjestäjän pitäisi kyetä ohjaamaan ja valvomaan tuottajia. Nämä periaatteet voitaisiin toteuttaa siten, että viisi kuntayhtymämuotoista erityisvastuualuetta vastaavat järjestämisestä ja nykyiset kunnalliset sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintayksiköt tuottavat palveluita. Tällöin ei tarvittaisi mittavia omaisuuden uudelleenjärjestelyjä eikä ajauduttaisi ylivoimaisiin hallinnollisiin haasteisiin, joihin valtuuskunta arvioi hallituksen kunta- ja sote-koordinaatiotyöryhmän esityksen toteuttamisen johtavan. Valtuuskunta painottaa, että uusi valmistelu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen, järjestämisen ja palvelutuotannon kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi on käynnistettävä pikaisesti. Valmistelun päämääränä on oltava palvelujärjestelmän tehokkuus ja laadukkuus sekä palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus."http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=13470/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss

Kansalaisena tulee mieleen, että nyt rakennettu sotehallintomalli johtaa kyllä moneen ongelmaan. Mm. tietojärjestelmien uudistaminen noiden hallintomallien pohjalta vie rutkasti rahaa ja aikaa. Kestää kauan, ennen kuin kansalainen/potilas/asiakas saa hyödyn uudistuksesta. Myös pitkä uuden järjestelmän rakentamisen siirtymäkausi voi suorastaan halvaannuttaa nykyistä palvelujärjestelmää. Tilanne voi olla jopa potilasturvallisuusriski. 

Itse olen päätynyt kannattamaan lopulta melkoisen konservatiivista ajatusta. Ei tuhota sairaanhoitopiireja, vaan laajennetaan niiden tehtäväkenttää perusterveydenhuoltoon ja suuria väestöpohjia tarvitseviin sosiaalihuollon palveluihin. Erotetaan kuntauudistus ja sote toisistaan. Itse asiassa sotepiirit voisivat olla sairaanhoitopiirien jatkeita, jolloin ei tarvita kaikenlaisia hallinnollisia operaatioita. Pitkällä kokemuksella sisältäpäin ja lyhyellä kokemuksella asiakkaana voin sanoa, että sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito ovat suuressa mitassa hyvin järjestettyjä. Myös kansainvälisissä vertailuissa tämä on todettu. Terveyskeskuksen syvimmässä ideassa on ollut järkeä, mutta aika ja markkinat ovat pistäneet tuon järjestelmän ahdinkoon.
    Kunnat ja kuntayhtymät. Niin vielä kuntien asemasta on hallitusrintama esittänyt harhaan johtavaa tiedotusta. Orpon työryhmän työryhmän tiedotustilaisuuksissa on jopa pääministerin suulla kerrottu, miten nykyinen sairaanhoitopiirimalli jättää pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi ja uusi malli toisi tähän korjauksen. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Sairaanhoitopiirien hallintomallissa suurten kuntien valtaa on vähennetty leikkaamalla väestöpohjan vaikutusta äänimääriin, kun taas tässä vastuukuntamallissa vastaavaa leikkausta ei ole tehty. Siis uusi hallintomalli syrjii pieniä kuntia nykymalliin verrattuna.

    Tietojärjestelmät ei ole merkityksetön palanen. Rakennetaan sairaanhoitopiirien ja Kelan Kanta-palveluiden varaan tietojärjestelmäuudistus. Mutta tehdään se Viron X-Road -ajatuksella eikä monoliittisella yhden järjestelmän ajatuksella. Vahvistetaan valtion ohjausta toisiinsa integroitavien tietojärjestelmien mahdollistamisessa eli tämän valtaväylän varmistamisessa. Uudistustyö on kaikkinensa erittäin hidas prosessi. Tätä on myös tutkittu ja todettu, että menee vuosia, ennen kuin sijoitetulle rahalle saadaan vastine. Sosiaali- ja terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala. Itse asiassa tämä toimiala ei tule toimeen ilman toimivia tietojärjestelmiä. Paljon uudistustyötä tehdään STM:n hallinnonalalla ja kuntapuolella, mutta eteneminen on verkkaista, koska päätöksenteko on erittäin pitkälle hajaantunutta. Kunta voi itse päättää, mitä tekee. Samoin on kuntayhtymänkin laita.

    Viite:
    (X) .http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2013/SOTE/esittely.pdf

    Päivytys 25.5.2013: Prof. Juhani Lehdon haastattelu Radio Suomen ajantasalähetyksessä 25.3.2013
    http://areena.yle.fi/radio/1927939 ; kannattaa kuunnella.



    sunnuntai 12. toukokuuta 2013

    Jukka Jalosen tiimihenki - päivitykset 13.5.2013, 18.5.2013: tiimiajattelu ei uusi oppi lainkaan

    "Pomon tärkein tehtävä on innostaa http://www.tietoviikko.fi/tividuunit/article899882.ece 

    Jukka Jalonen ei ollut tyytyväinen Suomen esitykseen maanantaina.Hyvä johto on tärkein työnantajan ominaisuus ja yritysjohdon tulisi ennen kaikkea keskittyä henkilöstön innostamiseen ja motivoimiseen. Näin vastasivat Talentumin teettämään tutkimukseen haastatellut. Puolet vastanneista oli vakituisessa työssä, joko johtavassa asemassa olevia tai ylempiä toimihenkilöitä. Puolet vastaajista oli opiskelijoita. Hyvä johtaminen on ollut ykköstoive aiemmissakin vastaavissa tutkimuksissa. Henkilöstön innostamista piti tällä kertaa tärkeimpänä puolet työssä olevista vastaajista. Innostaminen ja motivointi on erityisesti julkisella sektorilla työskentelevien toive."

    Jalosen teesit. Jääkiekkovalmentajat ovat valtansa kukkuloilla myös haluttuja luennoitsijoita johtamisen kentällä. Olin kuulemassa taannoin vajaat vuosi sitten jääkiekon maajoukkuevalmentajan  Jukka Jalosen johtamisen teesejä. Ei ollut Jukalla suuria johtamisteorioita takana. Toistaiseksi teesit ovat kuitenkin purreet aika hyvin. Toisaalta nyt näyttää olevan muotia vedota moniin teorioihin - yksi johtamisaate ei kanna.

     

    Tiimihengen ydin on Jalosen mielestä epäitsekkyys Tiimissä pitää olla avoin vuorovaikutus ja luottamus toisiinsa. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä yhteisvastuullisuus ovat kantavia voimia. Jokaisen tulee voida nauttia toisten onnistumisista. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma roolinsa ja muiden rooleja tulee arvostaa. Erilaisia persoonia tulee sietää. Jalosen johtamispakissa tuntuu olevan myös tuttu kehittämiskeskustelun väline. Myös erilaisia tilastoja tiiraillaan tarkkaan.

    Esimiehille Jalonen antaa myös omat vinkkinsä. On seistävä aina ryhmänsä takana ja uskottava omaan ryhmäänsä. Esimiehen pitää myös myöntää virheensä. Muutostilanteessa esimiehen tehtävänä on varmistaa informaation perillemeno. Tavoitteet pitää miettiä  ryhmässä yhdessä ja on aina pyrittävä "koviin" tavoitteisiin. Esimiehen pitää löytää kustakin ryhmän jäsenestä hänen henkilökohtaiset vahvuutensa. Toisaalta on myös löydettävä jokaiselle yksilölle urapolku, pitkäjänteinen kehittymissuunnitelma. Esimiehen on uskottava omaan ja muiden tekemiseen ja toisaalta annettava ihmisille mahdollisuus myös epäonnistua. Siitä syntyy pelirohkeus. Ja lopuksi esimiehen on oltava johtamisessaan johdonmukainen.

    Kiekkojoukkueen tiimiyttäminen on varsin lähellä työelämän vastaavia toimia. Tosiasia on myös se, että osa meistä on enemmän yksinpuurtajia kuin tiimissä tekijöitä. Työelämässä tiimiajattelu pitäisi nähdä varmaan hiukan laajemmin. Vaikka osa työstäni on itsenäistä tekemistä, niin se on kuitenkin miellettävissä osaksi kokonaisuutta. Jos tällainen mielekkyys puuttuu, ei esimies ole kyennyt organisoimaan ja kannustamaan alaisiaan oikein.

    Erilaisten ihmisten vahvuuksien löytäminen on myös haaste esimiehelle. Aina ne eivät oikein tule esille. Joskus niiden esille tulo työroolissa on lähes mahdotonta. Julkisessa palveluammatissa erilaisuuden korostamisessa on omat riskinsäkin. Palvelun  pitää olla tasalaatuista ja  oikeudenmukaista. Liiallisen persoonallinen työote voi olla uhka näille tavoitteille. 

    Päivitys 13.5.2013 / Tiimiajattelu on vuosikymmeniä kehitelty johtamisen ja organisoinnin muoto. Ehkä tuo tiimeistä puhuminen on ollut joskus enemmän muotia. Aktiivinen lukijani kommentoi, että tällainen Jalosen tiimihenki puree paremmin miehiin kuin naisiin. Tästä olen hiukan eri mieltä. Tiimiajattelussa on olennaista se, minkälaisiin tarkoituksiin tätä organisointimuotoa käytetään. Joukkuepeli on vain yksi käyttötapa. Tiimissä on myös olennaista sen jäsenten erilaiset roolit. Nämä roolit puolestaan syntyvät joko itsestään ihmisten erilaisten vahvuuksien avulla tai sitten ne luodaan hakemalla esille ihmisten vahvuudet. Kyllä joukkuepelissäkin on selvästi erilaiset roolit ja hyvä joukkue toimii, kun roolit ovat synkronisoituja keskenään. Tiimiajatteluun kuuluu myös keskeisesti kasvu, oppiminen. Opitaan hyödyntämään toisensa vahvuuksia, opitaan kasvamaan ulos heikkouksista. Opitaan nivoutumaan yhteen, jolloin tiimi on enemmän kuin jäsentensä summa. Opitaan nivomaan yhteen tiimin tarkoitus ja tavoitteet, ryhmä ja yksilö. Johtajan taito on löytää monenlaisista persoonallisuuksista yhteen toimiva kokonaisuus. Tässä ei ole avain ollenkaan se, onko kyse miehestä vain naisesta. Löysin hyllystäni pari vanhaa tiimioppikirjaa, jossa näitä juttuja mm. on esitelty: John Adair: Effective Teambuilding. How to make winning team, Gower Publishing CO Ldt, GB 1986; Jon R. Katzenbach, Douglas K. Smith: The Wisdom of Teams. Creating the High-Performance Organisation; Harvard Business School Press, 1993. 

    Päivitys 18.5.2013: Pitkän linjan johtamiskonsultti kommentoi blogiani seuraavasti: "Hei Olli, olet nostanut esiin erinomaisia teesejä, jotka sopivat mielestäni jokaiseen organisaatioon. Myönteiseen keskittyminen ja hankalien tilanteiden reilu kohtaaminen ovat avaimia KUKOISTAVAAN organisaatioon. Urapolku tuottaa merkityksen tunnetta ja avaa voimavarjoja käyttöön. Epäitsekäs keskinäinen huomioon ottaminen, läsnäolo ja kuuleminen sekä arvostus ihmisenä tuotavat halun antaa parhaansa. Esittämäsi teesit ovat myös hyvin linjassa professori Fred Luthansin Psychological Capital kirjan johtopäätösten kanssa."


    keskiviikko 8. toukokuuta 2013

    Orpo sote - ei uusia avauksia vaan uusi sekoitus aikaisemmista esityksistä - päivitykset 9.5.2013, 10.5.2013

    Petteri Orpo
    Kuvassa työryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo 8.5. tiedotustilaisuudessa (YLEn kuva)
    Pääministerin pystyyn pistämä ministereistä ja hallituspuolueiden poliitikoista muodostama työryhmä sai työnsä valmiiksi 8.5.2013. Kyse on esityksestä, joka menee vielä lausunnoille yms. tarkasteluun. Tavoitteena on saada uudistus voimaan vuonna 2017, jolloin nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan.  Seuraavassa on ote tiedotustilaisuudesta (Ylen välittämänä):
    "Nykyrakenteella sote-alueiden todellinen määrä voisi asiaa valmistelleen työryhmän mielestä olla 25.
    - Malli on hyvin lähellä sitä, mitä asiantuntijatyöryhmä esitti raportissaan jokin aika sitten (34 sote-aluetta). Meidän mallissamme sote-alueita on hieman vähemmän, koska haluamme, että erikoissairaanhoito ei pirstaloidu liikaa, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo (kok.) totesi tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona."
    STM:n tiedotteessa kerrotaan kattavasti koko esitys. Tässä on ote vastuukuntamallista: "Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeuksena sote-alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Vastuukuntamallissa sosiaali- ja terveydenhuolto ei eriydy omaksi erillishallinnokseen siten kuin kuntayhtymässä. Vastuukuntamallissa sote-palvelut ovat osa kunnan muuta palvelukokonaisuutta. Tämä on tärkeää ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja kokonaistaloudellisuuden kannalta. Vastuukunnan on järjestettävä palvelut yhdenvertaisesti kaikissa perustason alueeseen ja sote-alueeseen kuuluvissa kunnissa hyödyntäen olemassa olevaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa. Näin turvataan myös lähipalveluiden saatavuus. Perustason alueiden ja sote-alueiden on laadittava suunnitelma lähipalvelujen toteuttamisesta."http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1855559#fi

    Ja tässä vielä on kopio YLEn toimittajien työryhmän esityksestä tiivistelmänä:




    Ollin nopeat kommentit. Tästä mallista tulee varmasti melkoisesti kommentteja asiantuntijoilta ja oppositiopoliitikoilta. Nopeasti arvioituna malli jättää ratkaisematta sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset kysymykset. Malli tekee sote-organisoinnin nykyistä paljon monimutkaisemmaksi ja vaikeammin hallittavaksi. Todellinen vastuu on vaikea löytää mallista. Kunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan ja on arpapelia, mikä kunta selviää parhaiten organisaatiomuutoksessa. Kansalaisen oikeudenmukainen kohtelu ei kyllä tule esille mallista.  Suureksi ongelmaksi tulee myös se, miten jatkovalmistelu toteutetaan, koska esitys tuottaa runsaasti organisointimalleja. Lainsäädännön valmistelu tämän esityksen pohjalta on hankalaa. Voi voi, ei ole helppoa laajan (35-40 hengen) työryhmän jatkaa valmistelua tältä pohjalta. Surullisena totean myös, että hallitus haluaa pakosta lakkauttaa sairaanhoitopiirit eikä halua mitenkään puuttua monikanavaiseen rahoitusjärjestelmään.

    Päivitys 9.5.2013: Kommentteja tuli jo tuoreeltaan sekä poliitikoilta että asiantuntijoilta. Suuret kunnat pärjäävät uudistuksessa. Pienet alistetaan vastuukuntien alle. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto yhdentyy ja eriytyy. Tämä riippuu siitä, minkälaisen kunnan näkökulmasta asioita katsellaan. Kuntaliitto on tyytyväinen. Kunnilla on edelleen vaikutusvaltaa. Positiivista on pyrkimys suuriin sote-alueisiin - siis aikaisempaa suurempiin väestöpohjiin. Negatiivista on edelleen uhka saada aikaan todellinen hallintohimmeli. Kansalaisten eriarvoisuutta uudistus ei ratkaise. Edelleen osalle meistä kansalaisista on paremmat palvelumahdollisuudet kuin toisilla.

    Koko ajan tavallisena kansalaisena tulee mieleen "salaliittoteoria". Sote-uudistuksen varjolla ajetaan aivan muuta. Halutaan kokoomus-sdp-aselilla hajoittaa kepu-valtaa maaseudulla. Halutaan väkisin suuria kuntia, vaikka suuret kunnat eivät ratkaise soten perimmäisiä ongelmia. Ei haluta rahoitusuudistusta, koska pelätään yksityisen terveydenhuollon roolin muuttumista ja myös Kelan aseman muuttumista. Jotain tässä asetelmassa on vialla.

    Päivitys 10.5.2013: Julkisissa kommenteissa on tullut esille myös työ ja vaiva, miten hallinnon uudistus käytännössä toteutetaan mukaan lukien omaisuuden arvottaminen ja "myynti" uusille omistajille. Tästä asiasta on itselläni kokemusta, kuinka vaikeata oli arvottaa lakkautettavien kuntayhtymien omaisuudet muodostettaessa sairaanhoitopiiri. Tämä oli vain yksi tapaus. Nyt on kyse kaikista sairaanhoitopiireistä ja kaikista kansanterveystyön kuntayhtymistä. Tein tästä aiheesta blogikirjoituksen helmikuussa 2013.
    (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/02/sairaanhoitopiirien-lakkauttaminen-ei.html).
    Lisäksi on käynnistetty keskustelu tietojärjestelmistä ja niiden uudistamisesta vastaamaan uusia organisaatioita. Tämäkin on suurisuuntainen työ, johon menee rutkasti rahaa ja aikaa. (1) Tämä hallinnollinen uudistus, omaisuuden osto-myynti  tietojärjestelmien rakentaminen ovat kaikki asioita, joiden avulla ei suoranaisesti kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuolto (laatu ja saatavuus) parane lainkaan.

    (1) Palvelurakennetyöryhmän raportissa 2012 otettiin kantaa tähän tietojärjestelmäasiaan viittaamalla kokonaisarkkitehtuuriin ja Kanta-hankkeeseen.  
    Kuntaliitolla ja STM:llä on yhteinen hanke, joka tähtää kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, ns. VAKA`VA-hanke. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/vakava-projekti/Sivut/default.aspx

    sunnuntai 5. toukokuuta 2013

    Tilastoja kannattaa lukea - ei kaikki ole valetta

    TuotekuvaTilastot ovat alikäytettyjä. Mieluummin tyydytään käyttämään omaa intuitiota, "mututuntumaa" kuin tilastoja. Näin näyttää olevan muotia myös poliitikkojen kesken. Kuka poliitikoista on vedonnut tarkistettuihin tilastotietoihin? Samoin helposti arjessa tiedetään, miten maailma makaa vaikka tarjolla olisi käypää pohjatietoa. Tilastovale on myös yleinen tokaisu - jopa emävale. Tähän pulmaan voidaan puolestaan pureutua kriittisellä otteella. Jokaisen numeron takana on jokin ennakko-oletus. Tilasto onkin aina näkymä todellisuuteen, useimmiten rajallinen kuvaus todellisuudesta. Sain käteeni sosiaali- ja terveysalan tilastollisen vuosikirjan 2012. On mahtava tietopaketti - sosiaali- ja terveyspolitiikan tukipaketti!  Tilastopaketista voidaan poimia monia mielenkiintoisia lukusarjoja - tässä muutama havainto:
    • kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1991 lähtien: 2011: 17400, kasvu edelliseen vuoteen 1,4%; kiireellisesti sijoitettuja 13% enemmän kuin edellisenä vuonna - tunnettua on myös se, että tällainen hoito on kalleinta hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollossa
    • vanhainkodeissa hoidettujen määrä on jatkuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut ja vastaavasti muut vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat kasvaneet; silti edelleen on tiedossa se, että Suomessa on varsin laitosvaltainen vanhustenhuolto ja tällä palvelurakenteella tulevaisuuden haasteet on vaikea niellä ilman suuria uusinvestointeja
    • terveyskeskusten lääkärikäynnit ovat laskeneet vuodesta 1997 vuoteen 2011 3593362 eli 33,5%;  terveyskeskusten lääkäripalvelujen saatavuus on siis dramaattisesti laskenut viimeisten 14 vuoden aikana; siitähän on seurannut terveyskeskusten ydintoimintojen rapautuminen ja suoranainen kriisi terveyskeskuksissa
    • lääkärien määrä on kasvanut vuodesta 2000 13360 vuoteen 2009 15710 eli 15%;  lääkärilisäyksestä merkittävä osa on sijoittunut muualle kuin terveyskeskuksiin ja virta terveyskeskuksistakin on muualle - niin tämä on todella rakenteellinen huoli, joka koskettaa niin pieniä kuin suuriakin kuntia - kuntarakenteen muutos ei tätä ongelmaa ratkaise
    • alla oleva kuva puolestaan kuvaa terveydenhuollon kalleimman osion - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laitoshoidon muutosta vuodesta 1988 vuoteen 2011: käyrät osoittavat merkittävää palvelujen  tehostumista, tuottavuuden kasvua; toisaalta kustannukset ovat 1990-luvun alun lamaa lukuunottamatta kasvaneet jatkuvasti; asiakkaat -potilaat saavat tehokasta hoitoa, mutta hoitoajat ovat jatkuvasti lyhentyneet - meidän kansalaisten kannalta kysymys on positiivisesta ilmiöstä;  kuntien kannalta kyse on jatkuvasta haasteesta, jossa erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat koko ajan.









    http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/1043/Sosiaali-%20ja%20terveysalan%20tilastollinen%20vuosikirja%202012_verkkoversio_korj%20%20%20.pdf?sequence=1