sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Päiväni SOTE-ATK-päivillä 10.5.2022

SOTE-ATK-päivien fyysinen maailma avautui 10.5.2022 Jyväskylässä. Meitä osallistujia oli yli 1800 eli täysi buukkaus. Päivillä on pitkä historia 1970-luvulle. https://www.fcg.fi/blogi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-atk-paivat-1970-luvulta-tahan-paivaan. Olen ollut mukana 80-luvulta lähtien aika säännöllisesti - niin säännöllisesti, että olen ATK-päivien senaattori monen muun aktiivin tavoin.

Pitkin koronaa oli kahdenlaisia ajatuksia Teams- ja vastaavista sähköisistä tapahtumista. Taisin minäkin olla parissa kongressissa mukana, mutta olivat tylsiä tapahtumia. Nyt päästiin näkemään alustajat, ilmeet ja eleet sekä väliajoilla ja illalla vanhoja tuttuja mutta myös uusia tuttavuuksia. Oma ohjelmani koostui avaussessiosta, Intersystemsin lounastapaamisesta, hyvinvointialueen palvelutoiminnan sessiosta (osittain) ja asiakas- ja potilastietojärjestelmäsessiosta (osittain). Kävin myös tutkailemassa messujen kattausta. Siellä viivähdin pidempään UNAn kojulla. Sessioiden jälkeen kiirehdin suoraan Tietojohtamisen verkoston järjestämiin etkoihin (Tuomas Hujala isäntänä). Tämän jälkeen oli vuorossa Senaattoriklubin etkot Innofactorin isännöimänä, jossa uudeksi senaattori-presidentiksi valittiin Jari Porrasmaa. Illallistilaisuus olikin massiivinen 1800 henkilön tapahtuma (ks. oheinen kuva). Tietysti piti sen jälkeen mennä vielä jatkoille. Tapahtumien ketju päättyi minun osaltani aamun tunteina.  Kiitos kaikille järjestäjille. Paljon tuli verkostokontakteja. On se verkostoituminen mukavaa mutta melkoisen raskasta.

Tapahtuman sisällöstä jäi mieleeni seuraavia huomioita. (https://koulutus.fcg.fi/koulutustapahtumat/sosiaali-ja-terveydenhuollon-atk-paivat-2022-12259)

  • Keski-Suomella on Suomen modernein sairaalarakennus. Ajoimme autollakin sairaalan ohi. On massiivinen muistaakseni ruskea rakennuskokonaisuus. SHP:n johtaja esitteli innoissaan puheenvuorossaan sairaalaa: yhden hengen huoneet, mahdollisuus omaisten mukaan ottamiseen hoidon tueksi, kaikkialla taideteoksissa oma hoidollinen vaikutus.
  • Toimintakulttuuri uusiksi. Avaussessiossa oli paneeli, johon osallistui johtajia VM :stä kentän toimijoihin. Asiantuntevaa väkeä. Vieressäni istui henkilö, jonka olen tuntenut no ehkä vuosikymmeniä. Jossain välissä tuntui, että varsin tuttuja olivat panelistienkin pohdinnat. Kolme sanaa jäi mieleeni ilman muistiinpanoja: toimintakulttuuri, hyvät käytännöt ja kirjaaminen. Uuden toimintakulttuurin omaksuminen on hyvinvointialueiden eräs keskeinen selviytymisen ehto. No toki palkat pitää voida maksaa työntekijöille ja olemassa olevat palvelut turvata asiakkaille. Haasteena kulttuurin omaksumisessa on saada aikaan yhteinen sävel terveydenhuollon. sosiaalihuollon ja pelastustoimen kesken. Kaikki kolme ovat kulkeneen vuosikymmeniä omia teitään. 
  • Hyvät käytännöt pitää voida siirtää hyvinvointialueilta toisille ja toisaalta säilyttää hyviä vanhoja käytäntöjä. Tämä oivallus tuntui vierustoverini kanssa tosi vanhalta ajatukselta. Vuosikymmeniä on yritetty siirtää hyviä käytäntöjä organisaatiosta toiseen - pääosin huonoin tai vaihtelevin tuloksin. Onhan se ollut vaikeata projektinkin hyviä ideoita toteuttaa, kun kehittämisraha on loppunut. Mutta josko nyt HYVA kaiken hyväksi muuttaa. 
  • Kirjaaminen oli myös jopa suuret aplodit saanut ylhäältä tullut käskynomainen oivallus. Ajatus on hyvä ja kannatettava, mutta vierustoverin kanssa vierastimme kovasti ylhäältä alas johtamista tässä asiassa. Kirjaamisen on palveltava ensisijaisesti ammattihenkilöä asiakas/potilaskohtaamisessa. Sellaisia asioita pitää kirjata, jotka palvelevat vuorovaikutustapahtumaa. Tästä sitten voidaan johtaa tietoja muihin käyttötarkoituksiin - kuten johtamiseen organisaatioiden eri tasoilla. Käskemällä johtaminen ei tässä päde. 
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa verkostomaista yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kesken. Yhteistyön rakentaminen vaatii uudenlaista johtamistapaa. Jämsän alustaja kertoi monipuolisesta kunnan johdon ja hyvinvointialueen johtamisrakenteesta. Toivottavasti aito yhteistyökin syntyy. Koordinointivastuun jakaminen lienee yhteinen haaste. 
  •  APTJ-kirjainyhdistelmä viittaa asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Priorisoin tuosta sessiosta paneelin. Aikaisemmin on käyty tiukkoja keskusteluja monoliittisen ja modulaarisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kesken. Paneeliin valitut henkilöt eivät kärjistäneet tätä kahtiajakoa. Ehkä joukosta puuttui modulaarisen näkökulman edustaja. Uusi senaattoripresidentti yritti värikkäällä esiintymisellään houkutella keskusteluun. CGI, Apotti, Esko, Mediconsult ja Kanta esittelivät kaikki maltillista monoliittia, jossa integraatioratkaisut ovat toki keskiössä.   
APTJ-paneeli - puheenjohtajana Jari Porrasmaa - tuore ATK-päivien senaattoripresidentti

Intersystemsin tilaisuudessa oli vajaat 20 osallistujaa - kaikki tosi kokenutta porukkaa. Gartnerin alustaja julisti uudenlaista johtamiskulttuuria. On päästävä eroon siilomaisesta organisaatiokulttuurista. On saatava puhumaan samaa kieltä, yhteisen pöydän ääreen liiketoiminta ja IT. Nyt toiminnot ovat irrallaan ja vuoroin jomman kumman johtamaa. Kulttuuria on siis muutettava niinkuin yleisesti avaussessiossakin vaadittiin. Myös datan käyttökulttuuria on muutettava. Data on avattava mahdollisimman monipuoliseen käyttöön. Vieläkin uudet lait ja käytännöt rajoittavat kovasti käyttöä. Tällaisia puheenvuoroja oli alustajan  lisäksi yleisöllä. Tästä tuli mieleen avaussession vierustoverin tuskailu, että tämä GDPR ja sen suomalaiset sovellukset ovat hyydyttäneet täysin radiologisen tieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet - kova väite. Vapaat tiimit ja vapaa data jäi korviini, kun sain puhelun (tärkeän työpuhelun). Jouduin lähtemään ulos tapahtumasta - kiitos kuitenkin Milla hyvästä lounastapaamisesta.


UNA. Viimeisin huomiota herättänyt havaintoni oli UNAn ständillä messualueella. Kauan tuntemani asiantuntijat Arto Virtanen ja Pirkko Kortekangas olivat intoa täynnä. UNAn APTJ-kokonaisratkaisu odottaa vielä. Ei taida olla käynnissä tältä osin kilpailutuksia. Sen sijaan UNA kehittää monia yksittäisiä ratkaisuja, joita voidaan integroida muihin järjestelmiin. Minusta nyt ständillä ollut olemassa olevien APTJ- ja Kanta-järjestelmän tietojen esittämisalusta oli puhutteleva. Järjestelmä on rakennettu ennen muuta perusterveydenhuollon ammattikäyttäjien kannalta. Se sopii kyllä muuallekin. Potilas/asiakaskohtaiset kaikki rakenteellisessa muodossa esitettävät historiatiedot on nähtävillä yhdeltä käyttöliittymältä. Tietojen sisältöä ei ole mitenkään "peukaloitu". Sen sijaan ne on luokiteltu käyttäjien kannalta viisaasta osiin. Löytyy aikasarjassa diagnoosit, laboratoriotulokset jne. Tätä kaikkea olen odottanut Kanta-järjestelmältä. Alla on näyttö kuvattu kännykkäkamerallani. Se on kuvana epäselvä, mutta todellisuudessa näyttö on mitä selkein kokonaisuus. Niin tuote on jo käytössä joissakin organisaatioissa - muistaakseni esimerkiksi Pohjois-Savossa.