sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Matkalla tekoälyn kanssa - hauskaakin oli

Oli hauskaa matkustaa tekoälyn kanssa pari viikkoa Keski-Euroopassa. Meillä oli tarjolla kaksi eri sovellusta kännyköissämme: Windows - Here -karttasovellus sekä Google-karttasovellus. Miellyttävät naisäänet johdattivat meitä paikasta toiseen. Heren tekoäly oli meille hiukan hidas. Nainen sekoili varsin usein ja ilmoitti aina alkajaisiksi - "olet moottoritiellä". Tämän jälkeen hän antoi patenttiratkaisun - "käänny seuraavasta risteyksestä vasemmalle ja tee U-käännös". Kun emme totelleet, hän käski "nyt tee U-käännös". Töitä rouva teki, mutta emme kaikkeen uskoneet. Googlella oli sen sijaan naisääni, jolle saksalaiset sanat kääntyivät aivan uuteen muotoon. Saksassa oli paljon "pahoja" paikkoja. Ei uskallettu lähestyä. Kyse oli kylpylä - "Bad" - paikoista. Hauskin oli kuitenkin, että Google-daami suositteli meille Pohjois-Saksassa "Luupekkia".  Osa ohjeista oli aivan käsittämätöntä kieltä.

Tuli tietysti mieleen, että maailmassa on muitakin kieliä kuin englanti niin tai suomi kuten vaikkapa saksankieli tai ruotsinkieli. Ohjeiden jakaja yrittää lausua kaikki sanat joko suoraan, miten kirjoitetaan tai muuttamalla ne englanninkielen asuun. Tästä tuli mieleen, miten karttaohjelmien puhe on rakennettu. Mitä ilmeisimmin puheen takana on jokin henkilö. Voisihan se olla pelkkää digitaalista puhettakin. Entä reagointinopeus. Voisihan siinäkin käyttää vuorovaikutteista mallia. Esimerkiksi voisin vastata Here-äänelle: "olet eksyksissä - selvitä itsellesi missä olet" tai "enkä käänny".

No tämä automatkailun hauskuus pisti miettimään ehkä kahta asiaa: 1) miten vuorovaikutus todellisen ja tekohenkilön välillä toimii. Pitäähän minullakin olla jotain sanottavaa. Ei tekohenkilö voi kaikkea määrätä. 2) Miten puhuttu ja kirjoitettu sanoma saadaan synkkaamaan yhteen. Puheessahan on vielä noiden yksinkertaisten eri sanojen lausumisohjeiden lisäksi paljon enemmän ilmeikkyyttä - jopa tunteita mukana. Mitenkähän tunneäly voitaisiin saada kiinnitettyä osaksi tekoälyä, osaksi tekohenkilön olemusta. Vielä ei taideta olla näin pitkällä. Mutta mitähän siitä seuraisi, jos oltaisiinkin.

No tästä pohdinnasta tullaan vakaviin asioihin. Mitkä eettiset periaatteet ohjaavat tekoälyn kehittämistä ja erilaisten sovellusten tekoa. Jos sokeasti noudatetaan tekoälyn antamia ohjeita, saatetaan joutua kummallisiin tilanteisiin. Eettisiä periaatteita on vaikea muuntaa "yhdeksi faktaksi". Tästähän on jo esimerkkejä itseohjautuvien autojen käyttäytymisestä. Myös terveydenhuollossa on jo esimerkkejä tekoälyn ongelmista. Käytetty algoritmi voi olla jollain tavalla puutteellinen ja antaa harhaan johtavia hoito-ohjeita. Mutta olen myös huolissani siitä, miten inhimillinen tunneäly saatettaisiin korvata tekoälyllä. Ja vielä yksisuuntaisella informaatiolla - käskyillä. Käskytys ei ole nykyaikaa.


torstai 26. heinäkuuta 2018

Proustilainen SOTE-uudistus - yksi virke riittää, päivitys 12.8.2018


Kuvassa tekijäjoukko vasemmalta: Olli, Seppo, Markku ja Mikko

Proustilaisen SOTE-uudistuksen taustakertomus. Heinäkuun 19.-22. päivänä kuluvaa vuotta kokoontui 
neljä kokenutta (yhteensä yli 180 vuoden kokemus) SOTE-ammattilaista Hankasalmelle Kihveli
Soikoon-tapahtuman yhteydessä järjestettyyn Cursus-Hurri-Hersio kansainväliseen kesäakatemiaan, 
jonka haasteena oli Kihveli-areenan keskustelujen pohjalta kehittää ns. ”Proustilaisen SOTE-uudistuksen” 
pohjapaperi, jossa yhdessä virkkeessä ja yhdellä A4:sella sanotaan kaikki tarvittava ja viitoitetaan suunta 
kestävälle palvelujärjestelmän uudistamiselle. Työskentelyyn osallistuivat Mikko Nenonen, Olli Nylander, 
Seppo Pääkkönen ja Markku Valli ja ylpeinä esittelemme seuraavassa työmme tulokset, yhdellä A4:sella. 
Työtä ovat kommentoineet myös Vesa Pakarinen ja Arja Nenonen. Tähän ei nyt tarvita kommentteja, 
niitä on kuluneiden kahden uudistamisprojektien vuosikymmenen aikana saatu jo riittävästi. Nyt tarvitaan 
määrätietoista etenemistä ja tekoja, joille nyt voimme toivottavasti tarjota pitävän perustuksen. Teksti on 
vapaasti kopioitavissa ja jaettavissa lähde ja tekijät mainiten. 
(Proustilaisella näkökulmalla tarkoitetaan ranskalaisen kirjailijan Marcel Proustin (1871 - 1922) kirjoitustapaa,
joka perustuu pitkiin moniulotteisiin ja moni-ilmeisiin virkkeisiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Marcel_Proust)

SOTE-uudistus: kattava pohjapaperi (vapaasti käyttöön)

Tasavallan presidentin ukaasi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohdat ovat: yksikanavainen rahoitus, joka mahdollistaa toiminnan kokonaisoptimoinnin, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viidennen sukupolven tietojärjestelmät (Gartner luokitus), jotka on otettu paikallistasolta valtakunnan tasolle käyttöön aidosti korkeimmalla eli HIMSS 7 tasolla tehden mahdolliseksi toiminnan kohdistamisen vaikuttavasti, toiminnan seurannan asiakasrajapinnan tasolta kansainväliseen vertailuun asti, sekä toiminnan johtamisen ammattihenkilötasolta aina valtakunnan tasolle niin, että palvelujen järjestäminen ei ole riippuvaista järjestämistavasta ja järjestäjäpohjasta, vaan voidaan toteuttaa paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti ilman, että uudistusta joudutaan sitomaan mihinkään systeemin ulkopuoliseen ratkaisuun kuten maakuntauudistukseen jolloin matalalla organisaatiomallilla tuotetulla toiminnalla voidaan tukea asiakkaiden selviytymistä, jota tulee seurata yksinkertaisilla ja toimivilla mittareilla kuten kyvyllä itsenäiseen ja tukitoimista riippumattomaan elämään, mutta samalla myös voidaan tarjota apua ja tukea tarvitseville nopea ja vaivaton kontakti ammattihenkilöön tai asiantuntijajärjestelmään, joilla voidaan ratkaista vähäisempiä hyvinvointia ja elämänlaatua uhkaavia ilmiöitä samalla kun pitkäaikaisemmpien selviytymistä ja hyvinvointia uhkaavia ilmiöitä varten voidaan tarjota jatkuvuutta, kattavuutta ja vaikuttavuutta aktiivisen seurannan ja varhaisen jopa ennakoivan reagoimisen avulla niin, että resurssien optimaalisella, vaikuttavalla ja oikea-aikaisella kohdistamisella voidaan päästä uudistuksen tavoitteeksi asetettuun säästöön ilman, että joudutaan karsimaan tai keskittämään palveluja paikallisesti tai alueellisesti ja samalla pystytään kehittämään työolosuhteita sekä huolehtimaan kilpailukykyisestä palkkauksesta ja luomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kannustava ja innostava ilmapiiri, joka auttaa henkilökuntaa antamaan parhaansa asiakkaiden tukemiseksi ilman syyllisyydentunteita, joita on luotu esimerkiksi käsitteen ”kestävyysvaje” kautta, kun kyseessä itse asiassa ovat olleet osaoptimoinnista ja toiminnan kohdistamisvaikeuksista aiheutuneet ongelma, johon vaikuttamalla vaikutetaan myös alan maineeseen ja houkuttavuuteen työntekijän kannalta ja samalla tulee mahdolliseksi siirtyä aitoon verorahoitteiseen systeemiin, jossa palvelut ovat käyttäjälleen maksuttomia, mutta käyttäjän tarpeiden mukaan skaalattuja sekä kokonaisoptimoituja esimerkiksi siten, että asiakkaan logistiikkakustannukset tulee lukea osaksi palveluntuottajan kustannuksia, jotta palvelujen keskittäminen voidaan toteuttaa optimaalisesti kuitenkin säilyttäen kevyemmät palvelut niin lähellä asiakasta kuin mahdollista, kun liiallisen keskittämisen myötä matkakulut alkavat rasittaa liikaa tuottajan kustannusrakennetta, joten järjestelmästä on luotavissa tämän uudistuksen myötä mahdollisimman itseohjautuva ja insentiivein säädeltävä, jolloin se voidaan ottaa välittömästi käyttöön kun sosiaali- ja terveysministeriössä kirjoitetaan tarvittavat lait ja asetukset (maksimissaan 10 liuskaa) eduskunnan hyväksyttäväksi ja samaan aikaan asiantuntijat ministeriön kansliapäällikön johdolla laativat uudistukselle projektisuunnitelman, jonka resursointi otetaan seuraavaan valtion budjettiin.

Helsingissä ___/____ 2018                 _______________________

Päivitys 3.8.2018: Leo Suomaa kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:


Sinänsä sukkela kirjoitus. Mutta. Olisiko tässäkin ajatuksena, että on tehtävä ja tehtävissä Lopullinen Uudistus, Kaikki Tarvittava ja Täydellinen Loistossaan. Seuraavassa istunnossa voisitte miettiä vaihtoehtoisen, mintzbergiläisen tarinan siitä, miten ratkeamaton ongelma pidetään kuitenkin hallinnassa, niin että sen kanssa voidaan elää ja tullaan toimeen...

Päivitys 12.8.2018:  Aika hyvä tämä Soininvaaran ehdotus. 100 me perusterveydenhuoltoon ja se on siinä. Ehkä tuo ehdotuksen keskittäminen lääkärimäärän lisäämiseen on hiukan yksipuolinen ratkaisumalli, mutta sijoittaminen perusterveydenhuoltoon on sinänsä kannatettava ajatus.
http://www.soininvaara.fi/2018/08/10/sata-miljoonaa-riittaisi-terveydenhuollon-korjaukseen/ 

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Suomen terveydenhuolto maailman paras, mutta..., päivitys 4.7.2018


Jorvin kuva liittyy viitteeseen 3
HUS seisoo sanojensa takana - Suomen terveydenhuoltojärjestelmä maailman paras
Vastineemme Helsingin sanomien analyysiin (29.6.2018)
"Toimittaja Huhtanen on oikeassa, että on tulkintaa, että Suomen terveydenhuolto on näillä mittareilla maailman paras. Perustan tulkintani siihen, että se on laadun, saatavuuden ja oikeudenmukaisen kattavuuden osalta jaetulla kärkisijalla, mutta muita kärkimaita edullisempi. Vaikka kukaan ei ole missään koskaan pystynyt parempaan, järjestelmämme ei suinkaan ole täydellinen, kehitettävää on joka puolella. Tutkimuksestamme voi kuitenkin hakea vielä yhden positiivisen asian: Suomen tulokset olivat viime vuosina parantuneet enemmän kuin muissa kärkimaissa, eli terveydenhuoltojärjestelmämme on viimeisen vuosikymmenen aikana nauttinut positiivisesta kehityksen tuulesta." - Tämä on sitaatti Atte Meretojan (toimialajohtaja, HUS Neurokeskus, Global Burden of Disease –tutkimusryhmän jäsen) vastineesta HS:n toimittajalle (Huutanen) koskien Lancetin tutkimuksen uutisointia ja tulosten tulkintaa. (1)

Lancetin tutkimusta ja HUS:n uutisointia on kommentoitu monin tavoin. (1) Terveydenhuoltomme
näyttää kuitenkin olevan monin tavoin huippua - viiden parhaan joukossa. Täytyy olla tietysti myös itsekriittinen tuloksille. Tässä muutama oma kommenttini:
  • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto ei liene tutkimuksen keskiössä - vai onko? Kyllä, osittain: "Käytimme riskiarviointia ottamaan huomioon sairauksien ilmaantumisen riskien vaihtelun väestössä." Mukaan otettiin riskejä, joihin terveydenhuollolla on mahdollisuus vaikuttaa. Kuitenkin  preventiiviset palvelut ja politiikat ovat pidemmän aikavälin asioita, joissa vaikuttavuus näkyy vuosien jälkeen, ei päivittäin. Tehtävää on tällä saralla vaikka kuinka. Osassa tehtäviä mennään rutkasti yli terveydenhuoltopalvelujen yleiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 
  • Eriarvoisuus on eräs osa kokonaisuutta, joka ei ilmeisesti tässä tutkimuksessa kunnolla ole kohteena. OECD:n selvitysten mukaan Suomen terveydenhuolto on epätasa-arvoisimpien maiden joukossa. (1). Tämän muuttamiseen ei auta nykyinen terveydenhuollon järjestelmä eikä tuleva sotejärjestelmäkään. Lääkkeet eriarvoisuuden vähentämiseen on löydettävä muilla keinoilla. Esimerkiksi soteuudistuksen ulkopuolelle jätetty työterveydenhuolto pitäisi ottaa mukaan tarkasteluun. Myös koko nykyinen rahoitusjärjestelmä, joka soteuudistuksessakin jää tämän ongelman kannalta puolitiehen.
  • Sosiaalihuoltokaan ei kuulu tutkimuksen piiriin, kun taas nykyjärjestelmä ja uudistus vannoo myös sosiaalihuollon muutoksen nimeen. Resurssipula ja toimintojen järjestäminen ovat keskeisiä haasteita sosiaalihuollossa. Ei ole mitenkään selvää, että soteuudistus ratkaisisi sosiaalihuollon keskeisiä kysymyksiä: erityisryhmien palvelut jne. 
  • Palvelujen saatavuus on monitahoinen kysymys. (OECD:n maavertailussa otetaan mm. tähän kantaa, viite 4). Oletettavasti korkeat pisteet tulevat erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudesta, joltain osin yleislääketieteen palveluissa, jossa työterveydenhuolto varmistaa työssä olevien palvelujen saatavuuden erinomaisesti. Lasten, työttömien ja ikäihmisten peruspalvelut ovat sitten se akilleen kantapää. Lisää voimavaroja ja yhteispelin uudistaminen työterveydenhuollon kanssa olisi tähän lääke.
  • Vanhusten palvelut ovat ilmeisesti ulkopuolella tutkimuksen. Osittainhan ne kuuluvat sosiaalihuoltoon, mutta osittain myös terveydenhuoltoon. Uudistuksia on tehtävissä ennen soteuudistusta olemassa olevan lainsäädännön pohjalta. Palveluasumisen ja kotihoidon osalta pitäisi kyllä joka tapauksessa tehdä uudelleen arviointia palvelujen järjestämisessä. Palvelut ovat pirstoutuneet pahimmassa tapauksessa hallitsemattomiksi (ääriesimerkkinä vanhusten kuoleminen kotiinsa, vaikka ovatkin palvelujen piirissä). 
  • Yksityistäminen, kilpailuttaminen eivät ole ratkaisu mihinkään kansalaisen kannalta. Verkostoituminen ja palvelujen integraatio ovat niitä olennaisia tekijöitä. Nythän olemme tehokkuuden huipulla. Sen sijaan niin nykyjärjestelmä kuin uusi sotekin ovat ongelmissa palvelujen integroimisessa toisiinsa. Kilpailuttaminen repii entisestään integraatiota irrallisiksi osaoptimoiduiksi siiloiksi. Eikä ne yksityisetkään sairaalat ole aina tehokkuuden huipulla. (2)
  • Nykyisissä palveluissa (ja myös tulevissa) on keskeistä asiakkaan ja ammattiauttajan välinen luottamuksellinen suhde. Asiakaspalvelu on osa palvelukokemusta ja pahimmassa tapauksessa se voi olla jopa osa varsinaisen hoidon epäonnistumista tai ongelmia. (3) Mitä epämääräisempi on palvelujen järjestämisen himmeli, sitä vaikeampaa tämä luottamuksellisen suhteenkin tekeminen on.Tutkimuksessa ei kyetty mittaamaan potilastyytyväisyyttä tai asiakaskokemusta, totesi Meretoja vastineessa HS:n toimittajalle.
  • Tutkimus ei varmaankaan ota kantaa tietojärjestelmiin ja digitalisaatioon yleisemmin. Palvelujen integraation kannalta on tärkeätä, että tietojärjestelmät ovat luotettavia, helppokäyttöisiä ja toisiinsa integroituja. Kaksi HS:n mielipidepalstan kirjoitusta4.7.2018  puuttuvat osittain myös tähän tietojärjestelmähaasteeseen. (5) Matkaa on tässäkin edessä niin meillä kuin muuallakin. Riippumatta ylätason himmeleistä, tietojärjestelmien uudista voi tehdä heti, sitä tehdään heti ja sitä pitää tehdä tulevaisuudessaki.
Päivitys 4.7.2018: Tarja Tamminen kommentoi FB:n puolella: "Ongelmia ei ole pelkästään terveyskeskuslääkärille pääsyssä. Ongelmia on myös lähetteiden käsittelyssä erikoissairaanhoidossa ja sen seurauksena tutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä. Tässä on myös liian paljon ja liian suuria eroja sairaanhoitopiireittäin. Suomessa erikoissairaanhoito on hyvää, tosin siinäkin on yllättävän suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä, mutta hoitoon pääsy takeltelee."
Viitteet

(1) Lancetin tutkimukset 2018: Suomi maailman paras. Suomi viidenneksi paras. Myös tutkijoiden kesken käydään väittelyä siitä, voiko Lancetin tutkimusten perusteella julistaa Suomi maailman parhaaksi. THL:n ja VATT:n tutkijat toteavat YLEn uutisen perusteella seuraavaa:
"Tällaiselle väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen. He pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana. Itse tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä vikaa. Tutkijoiden mukaan Hus kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman oikeudenmukaisin.– Tutkimuksisissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen. Päinvastoin, Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien joukossa työterveydenhuollon ja julkisen hoitoonpääsyn erojen vuoksi, Häkkinen huomauttaa."
https://yle.fi/uutiset/3-10287764



 
https://www.hs.fi/paivanlehti/03072018/art-2000005741317.html
http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-seisoo-sanojensa-takana---Suomen-terveydenhuoltoj%C3%A4rjestelm%C3%A4-maailman-paras.aspx
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005738398.html
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)30698-6/fulltext
https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736(18)30698-6.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-10223525
Islanti sai ykköspaikan, kun brittiläinen lääketieteellinen lehti The Lancet arvioi 195 valtion terveydenhoidon saatavuutta ja laadukkuutta 32 taudin perusteella. Ne ovat sairauksia, joihin kuoleminen on useimmiten estettävissä tehokkaalla terveydenhoidolla. Joukossa ei ollut tartuntatauteja. Aineisto oli toissa vuodelta. Islanti sai lähes täydet pisteet eli 97,1 sadasta mahdollisesta. Kakkonen on Norja, joka sai 96,6 pistettä. Kolmantena on Hollanti (96,1 pistettä) ja neljäntenä Luxemburg (96,0). Suomi jakaa viidennen sijan Australian kanssa 95,9 pisteellä. Kaikkien valtioiden keskiarvo on 54,4, kun se kuusi vuotta aiemmin oli 42,4. Maiden välisten erojen haitari ei kuitenkaan kaventunut. Islannin ja tuloksissa viimeiseksi jääneen Keski-Afrikan tasavallan ero on edelleen 78,5 pistettä. Keski-Afrikan pistemäärä on vain 18,6. Taulukon synkimmässä päässä ovat myös Guinea-Bissau, Tšad ja Afganistan. Aineistossa olivat mm. nämä sairaudet: ripuli, keuhkoputkentuloehdus, keuhkokuume, jäykkäkouristus, umpilisäkkeen tulehdus, diabetes, epilepsia, verenpainetauti, nivustyrä, rintasyöpä, kohdunkaulan syöpä, eturauhassyöpä, leukemia.  USA:n kehitys pysähtynyt. Suurin parannus vuodesta 2000 vuoteen 2016 tapahtui Etiopiassa, Ruandassa, Päiväntasaajan Guineassa, Myanmarissa ja Kambodžassa.Tutkimuksessa oli kuitenkin myös maita, joissa kehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut. Niiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvallat ja Latinalaisen Amerikan maat Puerto Rico ja Meksiko.Tutkimuksessa verrattiin myös alueellisia eroja joidenkin maiden sisällä. Erot olivat suurimmat Kiinassa ja Intiassa ja pienimmät Japanissa. Muut maat tässä tarkastelussa olivat Yhdysvallat, Meksiko, Brasilia ja Britannia.Alueelliset erot olivat selviä myös Yhdysvalloissa, joka sijoittui 88,7 pisteellään 29. sijalle 195 maan joukossa. Vaikka Yhdysvaltain pistesaldo on kasvanut ja alueelliset erot kaventuneet vuodesta 1990, niin se on lähinnä 1990-luvun muutosten ansioita. Tällä vuosituhannella on tapahtunut hyvin vähän edistystä, tutkijat kertovat.

(2) Yksityissairaalat häviävät julkisille sairaaloille Euroopassa. 
Julkiset sairaalat ovat tuoreen eurooppalaisen vertailun mukaan tehokkaampia kuin yksityiset sairaalat. Monet vertailussa olleet tutkimukset eivät kuitenkaan löytäneet selvää eroa julkisen ja yksityisen välille. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo, että tulosta ei voi suoraan soveltaa Suomeen. Vertailu rikkoo kuitenkin Tynkkysen arvion mukaan yleisen uskon siihen, että yksityinen palvelutuotanto pelastaisi Suomen terveydenhuollon. – Tutkijana en voi ottaa sellaista kantaa, että yksityinen tai julkinen on automaattisesti toistaan parempi. Se riippuu niin paljon muista asioista kuten kilpailutilanteesta ja kannustimista, ohjausjärjestelmästä, hoidon laadusta, tarjottava palvelusta ja asiakkaista, Tynkkynen sanoo. http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/yksityissairaalat-haviavat-julkisille-eurooppalaisessa-vertailussa

(3) Esimerkkinä Jorvin päivystys: Jatkuvasti toistuva esimerkki ongelmallisesta palvelusta ja hoidosta on Jorvin sairaalan päivystys. Tästä olen kertonut esimerkkejä pitkin blogikirjoituksiani. Jälleen valitettavasti on akuutti esimerkki, joka koskee keuhkokuumepotilasta ja siihen liittyvää käsittämätöntä pompottelua. Tapaus on kesken, mutta varsinainen juurisyy on vielä auki. Vanhempia esimerkkejä vuoden takaa voi lukea seuraavasta:
http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/paivystyksen-odotusaika-mika-on_31.html
https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/03/eraan-potilaan-jatkokertomus.html

(4) OECD: Finland: Country Health Profile 2017

Ohessa on kuvakaappaus Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suoriutumiskyvystä: vaikuttavuus, saavutettavuus, resilienssi (suoriutmiskyky): akuuttihoito hyvälaatuista, erityisesti alhaisen tulotason henkilöillä palvelujen saatavuudessa vaikeuksia, pitkäaikaishoidon tarve kasvaa, perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus haasteena.



(5) Kaksi HS:n mielipidesivun kirjoittajaa 4.7.2018:
Nimetön kirjoittaja (HS 4.7.2018):  Rakastan lääkärin työtäni mutta en olosuhteita, joissa joudun sitä tekemää. Pelkään pahoin, että tuleva sote-uudistus ei paranna tilannetta. "Erikoissairaanhoidossa käytetään eri potilastietojärjestelmiä kuin terveyskeskuksissa, eivätkä nämä ole toisiinsa suoraan yhteydessä. Potilas ei usein muista monia lääkärikäyntejään tai lääkkeitään. Käsitys on, että ”tiedothan löytyvät sieltä koneelta”. Lopulta iso osa vastaanoton ajasta voi kulua tietokoneen naputteluun, kun kaikki potilaan ongelman kannalta olennainen ja tarvittava tieto on lukemattomien kansioiden ja eri ohjelmien takana. Samalla sirpaletiedosta pitäisi kasata omassa mielessä pikaisesti ymmärrettävä kokonaisuus. Pahimmillaan tähän väliin voi iskeä myös atk-häiriö, joka estää kaiken tiedon tarkastelun. Toisaalta tuo hetki voi tarjota tervetulleen mahdollisuuden perinteiseen lääkärintyöhön, joka digiaikana on hämärtynyt: potilaan kanssa keskusteluun sekä aitoon läsnäoloon ja kohtaamiseen." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005742312.html
Outi Nuutinen: Perusterveydenhuoltoon tarvitaan ketteryyttä. (HS 4.7.2018) Ensiksi on luotava valtakunnalliset kriteerit kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsyn enimmäiskestosta. "Terveydenhuollosta puuttuu edelleen kansallinen, yhteen­sopiva tietojärjestelmä perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. On käsittämätöntä, että kehittämiseen käytetyistä miljoonista euroista huolimatta toimivaa järjestelmää ei ole saatu aikaan. Nykyinen aamuisin puhelimitse pari tuntia kestävä ajanvaraus portinvartijana toimivan sairaanhoitajan kautta on nöyryyttävä ja hidas. Ajanvarausjärjestelmä on pikimmiten uusittava nykyaikaiseksi, puhelinajanvarauksen lisäksi verkossa toimivaksi, vähintään virka-ajan kestäväksi ja lääkärin valinnan mahdollistavaksi. Lääkärit on vapautettava toimistosihteerin työstä tietokoneen takaa vuorovaikutteiseen lääkäri-potilastyöhön." https://www.hs.fi/paivanlehti/04072018/art-2000005742317.html