sunnuntai 17. heinäkuuta 2022

Omahoitoajamallista apu ikäihmisten lääkitykseen, hoitoon ja elämäntilanteen arviointiin

Olipa sattuma löytää uudelleen vuosikymmenten jälkeen Helsingin yliopiston Yliopisto-lehti. Olen lomalukemisina iltaisin käynyt läpi vuoden 2021 ja 2022 ilmestyneet lehdet. Se on laaja-alainen tiedelehti, jossa popularisoidaan tutkimustoimintaa, esitellään tutkijoita, tutkimuksia sekä arvioidaan aiheisiin liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi lehden koko on oikein mukava iltalukemiseen. Eikä tilaushintakaan ole mikään suuri. 

Löysin viimeisestä ilmestyneestä numerosta 5.2022 (10.6.2022) esittelyn Heidi Karin väitöskirjasta: "Iäikkäiden omahoidon tukeminen moniammatillisessa perusterveydenhuollossa: Lääkehoidon kokonaisarvioinnin sisältävän ihmiskeskeisen omahoitomallin kehittäminen ja arviointi". Kuva yllä on lehden artikkeli aiheesta. Googlasin alkuperäislähteen, josta poimin tähän yhteyteen otteita tiivistelmästä (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/342971):

Tässä tutkimuksessa kehitetystä omahoitomallista on hyötyä paitsi iäkkäille ihmisille (mm. osallisuuden ja hoidon jatkuvuuden parantuminen, toiveiden, tarpeiden ja lääkehoitoon liittyvien ongelmien parempi tunnistaminen) myös terveydenhuollon ammattilaisille (mm. uuden työnjaon hyödyt, vahvistunut moniammatillinen yhteistyö, muilta oppiminen ja työnkuvan ja roolien kehittyminen) ja yhteiskunnalle (kustannusvaikuttavuus). Iäkkäiden monisairaiden kotona asuvien omahoitoa olisi suositeltavaa tukea perusterveydenhuollossa omahoitomallin kaltaisella ihmiskeskeisellä moniammatillisella toimintatavalla.

Omahoitomalli sisälsi: omahoidon tilanteen ja tarpeiden arvioinnin itsenäisesti kotiin lähetetyn omahoitolomakkeen avulla ennen haastattelua; farmasian ammattilaisen (farmaseutin tai proviisorin) ja omahoitajan yhdessä toteuttaman iäkkään ihmisen toiveisiin ja tarpeisiin keskittyvän kotihaastattelun; omahoitajan tekemän terveydentilan arvioinnin; farmasian ammattilaisen tekemän lääkehoidon kokonaisarvioinnin; moniammatillisen hoitopalaverin (lääkäri, farmasian ammattilainen ja omahoitaja); terveys- ja hoitosuunnitelman sekä lääkehoitosuunnitelman sisältävän omahoitosuunnitelman; ja omahoidon ja omahoitajan tuen iäkkäälle. Omahoitomallissa keskeistä olivat ihmisen itsensä ja terveydenhuollon ammattilaisen yhdessä asettamat tavoitteet hoidolle sekä ihmiskeskeisyys. Tutkimukseen osallistuneet terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että omahoitomalli lisäsi moniammatillista yhteistyötä ja tiimityötä sekä muilta terveydenhuollon ammattilaisilta oppimista. Uudet roolit ja työnjako koettiin hyödyllisinä. Omahoitomalli paransi iäkkäiden ihmisten osallisuutta omaan hoitoonsa ja hoidon jatkuvuutta, kun hoidon kokonaisuutta koordinoi omahoitaja. Lisäksi iäkkäiden toiveet, tarpeet ja lääkehoitoon liittyvät ongelmat tunnistettiin terveydenhuollossa paremmin. Osallistujien mukaan luottamuksen vahvistuminen sekä terveydenhuollon ammattilaisten kesken että iäkkäiden ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä oli keskeistä sille, että omahoitomalli voi toimia. 

Aihe on mitä ajankohtaisin monesta näkökulmasta. Kirjoitin aikaisemmin ystävän vinkkien pohjalta blogikirjoituksen: "Palvelujärjestelämä sairastaa - ikääntyneiden palveluketjussa kriisin ainekset". Jutussa on aihetta käsitelty monelta kannalta. https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/10/palvelujarjestelma-sairastaa.html. Laitoin sen myös tiedoksi Valviraan, josta sain asianmukaiset kommentit ylijohtajalta. Sivusin aihetta myös kesällä 2021 julkaisemassani kirjassa "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" (2021. 198-200). 

Kannattaisi nyt lähteä aidosti soveltamaan omahoitajamallia ikääntyneiden ihmisten palvelujen kehittämisessä. Kehitystyö on tehty Tornion alueella. Nyt vain levitykseen kaikille hyvinvointialueille.