Päivystyshelppi-palvelu - hyvä idea kaipaa vielä kehittelyä, päivitys 1.9.2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 https://www.terveyskyla.fi/paivystystalo/palvelut/p%C3%A4ivystyshelppi-palvelu

Tässä se on se uusi palvelu, joka laittaa kohdalleen päivystyspalvelujen kysynnän, tarpeen ja tarjonnan. Meidän kansalaisten kannalta palvelun avulla voin ennakoida, onko tarpeen ja kannattaako minun mennä päivystykseen. Terveyskylän päivystystalo on palvelun kehittäjä ja omistaja. Päivystystalo kertoo seuraavaa:

Päivystyshelpin avulla käyttäjä voi etsiä toimintaohjeita hoidon tarpeen arvioimiseksi. Palvelu tarjoaa neuvoja hoitoon hakeutumiseen ja itsehoidon tueksi. Hätätilanteissa oikean toiminnan varmistamiseksi palvelu tarjoaa ensin ohjeita yleisimpien hätätilanteiden varalle. Sen jälkeen käyttäjä voi edetä palvelun hakutoiminnallisuuksiin ja etsiä haluamaansa tietoa valitsemiaan hakusanoja ja suodattimia käyttäen. Hoitoa vaativissa terveysongelmissa Päivystyshelppi ohjaa käyttäjää tilanteen mukaan:

• soittamaan hätänumeroon 112
• ottamaan heti yhteyttä oman terveyskeskuksen kiirevastaanotolle tai päivystykseen
• olemaan yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen ensisijaisesti omaan terveyskeskukseen tai terveysneuvontaan toimintaohjeeseen määritellyn ajan kuluessa

Lievissä terveysongelmissa Päivystyshelppi tarjoaa käyttäjälle ohjeita itsehoitoon ja voinnin seurantaan. Päivystyshelppiä ei ole tarkoitettu yksittäisen oireen vakavuuden arviointiin, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää hoidon tarpeen arviota.

Miten päivystyshelppi toimii? Ensin vastaan kysymykseen: Onko sinulla jokin seuraavista hätätilanteista? Niitä on lueteltu 23 kpl allergisesta reaktiosta vierasesineeseen hengitysteissä tai nielussa. Seuraavaksi valitaan kehonosa, missä ongelma piilee. Voin kirjoittaa ongelman. Valitsin pään alueen ja kirjoitin "mieli maassa". Sain kuusi vastausta: nielemisvaikeus, nielun tai kaulan turvotus, vieras esine hengitysteissä tai nielussa, vieras esine peräsuolessa, leukakipu, hengenahdistus. Totta voi olla, että aiheuttaja on vieras esine tms. Mutta tämä haku ei nyt mennyt kohdalleen. Näyttää siltä, että toistaiseksi palvelu ei mielenterveysongelmiin oikein pure. Hakuehdoissa on varmista kehittämisen varaa ja siksi halutaankin palautetta palvelusta.

Miten voitaisiin palvelua kehittää suuntaan, jossa otettaisiin myös huomioon ns. turhat päivystyskäynnit. Ne liittyvät moninaisiin ongelmiin, jotka eivät aina ole luokiteltavissa fyysisiksi vaivoiksi tai ei ainakaan pelkästään sellaisiksi. Ammattilaiset ovat todenneet, että päivystykseen tulee paljon sellaisia ihmisiä, joiden ongelmat eivät ole luonteeltaan päivystystyyppisiä. Puhutaan yleisestä pärjäämisvajeesta.

Pohdin myös, miten erilaisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä yli rajojen. SoteDigi oy:lle eli tulevalle DigiFinland oy:lle on siirretty vastuu omaolopalvelusta. Tuntuisi siltä, että päivystyshelppi ja omaolo (https://www.omaolo.fi/) voisivat olla sukulaisia keskenään. Jos omaolo tuntuu ongelmalliselta ja siitä tulee akuutti hätä, voisi päivystyshelppi olla avuksi. Avasin omaolopalvelun ja vastaan tuli kysymys "Epäiletkö koronavirusta?" Olisihan tämä ajankohtainen ongelma ollut paikallaan jotenkin liittää päivystyshelppiin, vaikka ongelma ei välttämättä ratkea päivystyksen kautta.

Lopuksi tullaan aivan keskeiseen asiaan, miten pääsen nopeasti päivystykseen ja saan nopean ja tarvitsemani hoidon. Asun Espoossa - hyvinvoinnin kehdossa. Minulla ja perheenjäsenilläni (monenikäisillä) on monenlaisia, jälkikäteen jopa hupaisia kokemuksia tuntien odotuksesta. Laskin kerran, että 8 tunnin odotuksella sain puolen tunnin palvelun. Kerroin kolme vuotta sitten yhden esimerkin: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/paivystyksen-odotusaika-mika-on_31.html Jos näin on vielä asian laita, voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Jorvin päivystykseen päivystyshelppi-palvelu selko-ohjeineen ja vielä siten, että se hälyttäisi päivystävää hoitajaa, kun oireet pikaiseen hoidon tarpeeseen täyttyvät. Voisihan tätä palvelua kehittää myös niin, että olisi eriasteisin palveluita keveistä kannustuksista palata kotiin, erilaisiin sähköisiin ohjeisiin, hoitajavastaanottoon sekä viimein lääkärin vastaanottoon. 

Nyt vain kaikki kehittämään palvelua. Terveyskylän kehittäjät toivovat käyttäjiltä palautetta Päivystyshelpistä lomakkeella, joka löytyy Terveyskylästä Päivystyshelppi-palvelun verkkosivuilta.

Päivitys 1.9.2020: Johanna Virtanen kommentoi FB:n puolella seuraavasti: Samanlaisen sovelluksen äärellä on ilmeisesti sotedigi? Heillä sovellus tekeillä päivystysapu 116117 palvelusta. Miksi ihmeessä kahdella taholla puuhataan samaa asiaa pitkälti julkisilla varoilla? toivottavasti kilpailuasetelma luo laatua.

 

Miksi terveyshyötymalli ei etene? - kesäsarja 2: Risto Kurosen haastattelu

Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja, osa 2: Risto Kuronen

• 1. osa: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - Ollin pohjustus ja laajennus hyvinvointiin sekä koko sote-kenttään. Tällä määrittelyllä terveyshyötymallista aloitin: Terveyshyötymallia on tuotu Suomen oloihin 2010-luvulla. Se on synteesi näyttöön perustuvista systeemitason muutoksista, jotka vaaditaan pitkäaikaissairauksien hoidon parantamiseksi. Kehittämisen lähtökohtina ovat kuilu parhaan mahdollisen ja tavanomaisen hoidon välillä sekä pitkäaikaissairauksien kuormituksen kasvu. Ideana on siirtyä pitkäkestoiseen terveyshyötyyn "vian" korjaamisen sijasta. "Potilas tietää ja tekee jo paljon. Minun tehtäväni (siis ammattihenkilön) on vahvistaa sitä." Kun taas akuuttimallissa kuvataan asiaa näin: "Potilaassa on vika. Minun tehtäväni on löytää ja korjata se." http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyvinvointi-ja-terveyshyotymalli-soten.html
  
• 2. osa: Kesäsarjani toinen kirjoitus perustuu keskusteluuni Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän asiantuntijalääkärin, Risto Kurosen kanssa. On hyvä avata terveyshyötyajattelua hänen kanssaan. Risto on ollut mukana tuomassa ajatustapaa Suomeen 2010-luvun alussa. "Cronic Care" malli päätettiin kääntää ja lokalisoida Suomen oloihin. (1) Terveyshyötyajattelun juuret ja keskeinen toiminta-alue ovat krooniset, pitkäaikaissairaudet. Ensimmäinen konkreettinen yritys lokalisoinnissa oli Kaste- ohjelmaan liittyvä Potku-hanke, jossa Ristokin oli mukana. (2)
  

Miksi terveyshyötymalli ei etene? Tätä kysyin Ristolta aivan aluksi. Hän totesi, että on useita paradigmoja (x), jotka ovat olleet etenemisen esteinä. Luettelen tässä pallukoiden avulla Riston paradigmat:

• Sotessa on jatkuva organisaatiomuutos meneillään. Ei kunnolla ehditä ottaa käytäntöön edellistä muutosta, kun jo seuraavaa ollaan suunnittelemassa. Terveyshyötyajattelu on pitkän aikavälin kehittämistä, juurruttamista ja uusien toimintatapojen rakentamista. Tämän edellytyksenä on, että organisaatiorakenne tukee ajatustavan muutosta eikä estä tai vaikeuta sitä.
• Terveyshyötymallin toteuttaminen edellyttää, että organisaation johto on täysillä mukana muutoksessa ja että organisaatiossa on pysyvä kehittämisen rakenne ja resurssit. Näin ei kaikilta osin ole ollut.
• Perusterveydenhuollon lääkärit ovat tottuneet toimimaan autonomisesti. Tämä on (Ollin lisäys) ikiaikainen perinne, jota voitaisiin avata monin historiallisen esimerkein niin yleisesti kuin Suomessa. Terveyshyötymalli lähtee liikkeelle potilaan näkökulmasta eikä niinkään lääkärin näkökulmasta. Lääkäri kokee menettävänsä ikiaikaisen autonomiansa.
  
• Terveyshyötymalli muuttaa lääkärin ja muun hoitoyhteisön välistä suhdetta. Malli tukee tiimityötä, jossa hoitohenkilöilläkin on keskeinen rooli osana tiimiä. Lääkäri on osa tiimiä.
  

Mitä rakenteellisia esteitä mallin etenemiselle on? Tätä kysyin seuraavaksi. Yritin saada selville, onko lainsäädännössä esteitä. Risto ei nähnyt tätä ongelmaksi. Sen sijaan hän nosti esille seuraavia esteitä:

• Kliiniset tietojärjestelmät eivät edistä mitenkään terveyshyötyajattelua. Esimerkiksi terveys- ja hoitosuunnitelmaa ei ole sisäänleivottu kliinisiin järjestelmiin.
  
• Toiminnanohjausjärjestelmien osana voisi olla terveyshyötyä tukevia välineitä, itseasiassa osana päätöksen tuen järjestelmiä.
• Terveyshyödyn mittaaminen on aivan alkutekijöissään - itseasiassa mittareita ei ole olemassa.
• Rakenteellinen tiedon kirjaaminen on haaste kaikelle mittaamiselle, seurannalle ja toiminnan muutokselle.
  
• Terveyshyötymalli edellyttää yhteisesti kehitettyä ja sovittuja prosessi- ja toimintamalleja. Niiden puuttuminen on selkeä rakenteellinen este. Mallissa soveltamisessa on otettu esille asiakasvastaavan rooli, mutta irrallaan koko ajatusmallista.
  

Voidaanko mallia soveltaa yleisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Tähän kysymykseen Ristolla oli empivä, pohdiskeleva suhtautuminen. Perustana on "Cronic Care" mallin lähtökohta eli tutkimustyö nimenomaan tämän toiminnan ympärillä. Muuhun terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon ei ole kohdistettu vastaavaa tutkimustyötä. Ei ole olemassa näyttöön perustuvaa lähtökohtaa soveltamiselle muuhun sotemaailmaan. Tivaamalla sain esille Ristolta joitain kommentteja soveltuvuudesta muualle.

• Akuuttihoitoon voidaan soveltaa osittain terveyshyötyajattelua erityisesti akuuttihoidon jälkeisessä jatkohoidossa ja omahoidossa, arjen tukemisessa. Pitäisi nostaa esille jatkohoidon palveluvalikoimaa eli mitä omahoidon mahdollisuuksia potilaalla on.
  
• Yhteispäivystys on positiivinen rakenteellinen uudistus, joka mahdollistaa integroitua hoitoa.
  
• Sosiaalihuollosta vanhusten palvelut ovat luonnollinen osa "cronic care"-lähtökohtaa. Kuitenkin käytännössä laadukas pitkäaikaishoito ei toteudu integroituna, vaan asiakkaan / potilaan kannalta leimallista on eriytyneet, satunnaiset toimenpiteet. Terveys- ja hoitosuunnitelma pitäisi olla integroitu osa sosiaalihuollon vanhuspalveluita.
  
• Laajemmin hyvinvoinnin edistäminen on terveyshyödyn edistämistä väestötasolla. Se on yhteisö- ja kuntatasoista ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa on myös käytössä seurantamittareita ja suunnitteluvälineitä.
  

(x) Paradigma on "laajasti käytössä oleva, oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys ja sen mukainen toimintatapa"

Viitteet

(1) Evidence On The Chronic Care Model In The New Millennium; Katie Coleman, Brian T. Austin, Cindy Brach and Edward H. Wagner; https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5091929/

(2) Potku-hanke: http://www.socialmedicine.fi/sites/socialmedicine.fi/files/THT_Oksman_2011.pdf

Potku-hankkeesta on myös hyvä tiivis kuvaus kirjassa Koivuniemi jne: Terveydenhuollon kompassi, avain asiakkuuteen, Duodecim 2014, ss. 80-87

Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten tietojohtamisen ytimeen, osa 1

Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja: osa 1, Ollin avaus

Terveyshyötymallia on tuotu Suomen oloihin 2010-luvulla. Se on synteesi näyttöön perustuvista systeemitason muutoksista, jotka vaaditaan pitkäaikaissairauksien hoidon parantamiseksi. Kehittämisen lähtökohtina ovat kuilu parhaan mahdollisen ja tavanomaisen hoidon välillä sekä pitkäaikaissairauksien kuormituksen kasvu. Ideana on siirtyä pitkäkestoiseen terveyshyötyyn "vian" korjaamisen sijasta. STM:n Kaste-ohjelmaan liittyvässä Potku projektin aineistossa verrataan akuuttihoitoajatusta ja terveyshyötymallia. "Potilas tietää ja tekee jo paljon. Minun tehtäväni (siis ammattihenkilön) on vahvistaa sitä." Kun taas akuuttimallissa kuvataan asiaa näin: "Potilaassa on vika. Minun tehtäväni on löytää ja korjata se." (1)

Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli. Terveyshyötymallin idea on hyvä, mutta minun mielestäni se pitäisi soveltaa koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja soveltuvin osin myös akuuttiterveydenhuoltoon. Ehdotankin, että mallin nimeksi tältä kannalta tulee hyvinvointi- ja terveyshyötymalli. Mallinsin sitä oheiseen alla olevaan taulukkoon.

Elämäntilanne liittyy toiminta- ja työkykymittareihin sekä omatietovarannon käyttöön. Omaolo on oletetavasti jatkossa kattava lähde erilaisille itsearvioinneille. 100% tarkoittaa sitä, että periaatteessa näitä palveluita voi käyttää koko väestö. Yhteydenotto ja asioiden vireille tulo liittyy kansalaisen palvelukysyntään. Suuri osa väestöstä pärjää omillaan, mutta osa tarvitsee ammattihenkilöiden apua. Palvelutarpeen arviointi muuttaa asiakkaan kysynnän ammattihenkilön toimesta aidoksi palvelutarpeeksi. Se on periaatteessa vähemmän kuin palveluiden kysyntä, mutta voihan se olla enemmänkin. Varsinainen palvelu alkaa asiakkuuden suunnittelusta (asiakassuunnitelma sosiaalihuollossa, terveys- ja hoitosuunnitelma terveydenhuollossa, 2). Tavoitteena on toteuttaa palvelu siten, että tarve ja tarjonta kohtaavat optimaalisesti. Jatkohoito ja elämäntilanteen uuden normaalin vaihe on paluu uudenlaiseen pärjäämiseen elämässä. Koko prosessissa pitäisi olla avainlankana hyvinvointi- ja terveyshyöty sekä itsenäisen pärjäämisen edistäminen ja mahdollistaminen. 

Asiakaslähtöisyys on mallin ytimessä. Se on ollut kaikkien sote-uudistusten juhlapuheiden ytimessä, mutta ei varsinaisen toteutuksen ytimessä lainkaan. Nyt on tavoitteena ottaa seuraavat asiat keskiöön:

• väestötasolla asiakkaiden / potilaiden tasavertainen kohtelu ja itsearvioinnin sekä itsehoidon mahdollisuuksien luominen - eriarvoisuuden minimointi
  
• yksilötasolla digipalveluiden ja fyysisten palveluiden saatavuuden ja käytettävyyden nostaminen esille
• hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostamalla fokukseen hyvinvointi- ja terveyshyöty; toistaiseksi on puhuttu kyllä terveyshyödystä ja hyvinvoinnin edistämisestä erikseen
• tavoitteena on jatkuva hyvinvointi- ja terveyshyödyn aikaansaaminen, sitten kyse itsenäisestä toiminnasta, yhteistyöstä ammattihenkilöiden kanssa tai palvelujärjestelmän tarjoamista palveluista / hoidosta
• tavoitteena on integroida tiedon hallinta yhteen niin, että vältytään päällekkäisestä tiedonkeruusta ja turvataan yksilön tietoturva, mutta mahdollistetaan tehokas ja vaikuttava yhteistyö yksilön (kansalainen, asiakas, potilas), ammattihenkilön ja palvelujärjestelmän välillä.
• tavoitteena on sovittaa yhteen palvelujen kysyntä, tarve ja tarjonta.
  
• tavoitteena on integroida yhteen hyvinvointi- ja terveyshyöty itsearvioinnin palveluiden sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien kanssa (APTJ).
• tavoitteena on luoda myös hyvinvointi- ja terveyshyödyn yksilötason ja väestötason mittarit. Jos mittarit ovat olemassa, pitäisi ne aktivoida osaksi tätä kokonaismallia.
  

Tarkoitukseni on jatkaa tätä otsikkoaihetta haastattelemalla joitakin avainhenkilöitä matkan varrelta. Olen ottanut ja tulen ottamaan yhteyttä etukäteen henkilöihin, joiden kanssa haluan tätä aihetta käydä läpi. Myös blogini lukijat voivat suositella haastateltavia ja tietysti itse ottaa kantaa tähän kokonaisuuteen.

Olen itse asiassa saanut jo kaksi avainhenkilöä mukaan tähän keskusteluun. Viikon sisällä ilmestyy osa 2 ja siitä vähän eteenpäin osa 3. Loppuosat riippuvat saamistani vinkeistä ja kommenteista.

Yhden hengen ohjelmani kestää 26.9.2020 saakka, jolloin viimeistään pitää antaa lausunnot sote-uudistuksen 1000-sivuiseen lakipakettiin. Välitilinpäätös tästä aiheesta on, kun QMS Nordic järjestää yhdessä InterSystemsin ja Profession kanssa webinaarin 20.8.2020. Käymme aiheesta keskustelun pitkäaikaisen yhteistyökumppanin ja intohimoisen terveyshyötyajattelijan, Mikko Nenosen kanssa. (3)

Päivitys 4.7.2020: Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella:

Matti Rimpelä

Vanha viini uudessa leilissä. Kun tutut asiat sanoittaa uudelleen, voi kuvitella, että on avannut uuden polun. Mutta ei. Lähinnä tulee mieleen, että kirjoittaja on syntynyt jossain 1980-1990-luvulla ja saanut 2000-luvun edetessä terveyshyöty -herätyksen. Esimerkiksi Harri Sintosen johdolla tehty kehitystyö voisi kertoa jotakin aikaisemmasta yksilötasolla, Program planning and evaluation -kirjallisuus ohjelma- ja väestötasolla. Kun tähän yhdistää laadun hallinnan Hannu Vuoren väitöstutkimuksesta alkaen (1970) ja Nordic School/Hanken tulkinnat asiakkuudesta, alkaa olla jo pitkään edenneen kehityksen peruskivet näkyvissä. Minulle tässä uuden leilin vanhassa viinissä on etikan maku.

Ollin kommentti:
Kiitos Matti. Kopioin kommenttisi blogikirjoitukseeni. Palaan astialle vielä jatko-osioissa. Muille tiedoksi. Jos Matti tarkoittaa minua, niin valitettavasti olen 50-luvun alun lapsia. Mutta sen Matti tietää hyvin. Vanhatkin asiat kaivetaan vielä esille.

Viitteet

(1) Terveyshyötymalli:

• Kaste-ohjelma 2012-2016: https://stm.fi/hanke?id=e0e9214f-7900-4c29-8d01-d76be853822e
• Potku-hanke: https://tervishanke.files.wordpress.com/2013/04/kuopio_17-6-2013_rk_eo.pdf
• The Expanded Chronic Care Model: An Integration of Concepts and Strategiesfrom Population Health Promotion and the Chronic Care ModelVictoria J. Barr, Sylvia Robinson, Brenda Marin-Link, Lisa Underhill, Anita Dotts, Darlene Ravensdale, Sandy Salivaras: https://www.area-c54.it/public/the%20expanded%20chronic%20care%20model.pdf
• Asiakasvastaava-toiminta  pitkäaikaissairauksien  terveyshyötymallissa: https://docplayer.fi/2595072-Asiakasvastaava-toiminta-pitkaaikaissairauksien-terveyshyotymallissa.html
  

(2) Terveys- ja hoitosuunnitelma, asiakassuunnitelma

• Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan ja terveyden-huollon ammattihenkilön kanssa. Se on osa potilasasiakirjaa, joten sen laatimisesta ja ylläpidosta vastaa potilasta hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveys- ja hoitosuunnitelma liitetään KanTa –palvelun (Kansallinen terveysarkisto) tiedonhal-lintapalvelu-osioon, jossa se on potilaan nähtävänä, ja jonka avulla potilas voi myös halutessaan näyttää itseään koskevaa suunnitelmaa tarvitsemilleen tahoille. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085285
  
• asiakassuunnitelma /palvelusuunnitelma palvelunjärjestäjän yhteisymmärryksessä sosiaalihuollon asiakkaan kanssa laatima suunnitelma, joka koskee palveluntuottajien asiakkaalle toteuttamia palveluja ja jossa kuvataan keskeiset tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään, sekä asiakkaan palvelutarpeen edellyttämät sosiaalipalvelut ja muu tuki. Asiakassuunnitelmaan voidaan kirjata asiakkaalle myönnetyt ja hänen tarvitsemansa sosiaali-palvelut, muut palvelut tai etuudet. Asiakassuunnitelman sisällöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015) ja joissain sosiaalihuollon erityislaeissa. Asiakassuunnitelmaa ei ole mallinnettu omaksi asiakirjatyypikseen. Asiakassuunnitelmat ovat asiakirjatyypiltään suunnitelmia.https://thl.fi/documents/920442/2940835/Sosiaalialan_tiedonhallinnan_sanasto_4_0.pdf/1854a756-2662-4f47-80e3-a8b413340fce
• Asiakassuunnitelmasta on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta 2020: Marjaana Kirjavainen: Koordinoitu yksilöllinen asiakassuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovitetuissa palveluissa Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa - systemaattinen kirjallisuuskatsaus 2020;  http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu_44_koordinoitu_asiakassuunnitelma.pdf
  

(3) Uuden sukupolven APTJ – Puhtia palvelujen ennakointiin, suunnittelemiseen ja tuottamiseen - webinaari 20.8.2020 klo 9-10 : https://qmsnordic.fi/fi/tapahtumat/uuden-sukupolven-aptj-puhtia-palvelujen-ennakointiin-suunnittelemiseen-ja-tuottamiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekisterit - kytkentä käytäntöön haasteena

THL on julkistanut raporttinsa sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekistereistä marraskuussa 2019. (1) Raportti on terveydenhuollon osalta varsin kattava niin kansainvälisen taustoituksen kuin Suomen oman historiallisen etenemispolun osalta. Tie Suomessa on ollut niin pitkä, että tämän blogin kirjoittajakin on aikanaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ollut mukana kehitystyössä. Ei tullut valmiiksi asia liki 20 vuotta sitten ja mahtaako tulla valmiiksi nytkään. Olen hiukan pessimisti tässä asiassa monestakin syystä.


Raha. Ensin on pakko ottaa puheeksi raha. Raportin laaja valmistelujoukko on realistisilla linjoilla, paljonko pitäisi satsata tällaiseen laatujärjestelmään rahaa - rahoitustarve on yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. No se on tarkoitus jakaantua usealle vuodelle. Mutta kuitenkin kysyn, onko hankkeeseen realistista saada kokoon tuota rahasummaa. Rahan kerääminen eri lähteistä edellyttää, että kaikki osapuolet ovat vakuuttuneita rahamäärän tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Jos vaikka rahaa tulisi rännistä, niin haasteet jatkuvat rahan kohdentamisessa ja käytössä.

Alhaalta ylös-periaate. Laaturekisterien kehittäminen on aikanaan lähtenyt liikkeelle yksittäisistä kliinisistä intresseistä. Sen vuoksi rekistereitä on Suomessakin jo 1990-luvun lopulla löydetty yli 100 ja suuri määrä myös alueellisia sellaisia. On myös matkan varrella tehty töitä, miten rekisterit olisivat mahdollisimman tehokkaita, laadukkaita ja ennen muuta vaikuttavia. On myös käynyt niin, että innostus on hiipunut näihin samoihin tekijöihin sekä yksilöllisen yrittämisen hiipumiseen. Ansiokkaasti arvioidaan kansallisia rekistereitä (THL:n hilmot ja muut vastaavat sekä Kelan Kanta) ja niiden yhteyksiä laaturekistereihin. Mielestäni kuitenkin yksi asia jää vähälle huomiolle - tiedon keruu ammattihenkilöiden urakkana. Tämän haasteen opin kantapään kautta tuntemaan ollessani vastuussa kansallisten rekisterien kehittämisestä. On lähdettävä liikkeelle - niin alhaalta ylös - periaatteella tässä tiedonkeruussa. Sitä on hiukan pohdittukin raportissa. Mutta oleellista on, että kerättävä tieto ensisijaisesti hyödyttää ammattiauttaja (lääkäri, hoitaja) - asiakas/potilassuhdetta. Rahaa voidaan siis sijoittaa ylhäältä-alas-periaatteella merkittäviä summia, mutta kosketus reaalimaailmaan on varmistettava päinvastaisin toimin.

Kansallinen tiedonkeruu pitää olla myös kaiken laatutiedon keruun perustana. Se liittyy oleellisesti kahteen seikkaan: 1. ammattihenkilö-asiakas/potilassuhteen ensijaisuuteen ja 2. kansallisten tiedonkeruiden, ml. tietorakenteiden hyödyntämiseen. Löysin raportista kahdesta paikkaa tätä tukevat virkkeet:

•  Paras tapa on kerätä kaikilta alueilta yhdenmukaista rekisteripohjaista tietoa, jonka sisältö on määritelty kansallisella tasolla. (s.72).  
• Kansalliset terveydenhuollon rekisterit sisältävät jo nyt paljon laaturekistereissä tarvittavia tietoja, joten myös niitä tulisi käyttää laaturekisterien tiedon lähteenä. (s.149). 

Tuo toinen pallukka pitäisi vaan avata vielä tarkemmin. Jo nyt kansallisten tiedonkeruiden sisälle on rakennettu laaturekisteritietojen perusteet ja prosessit. Tiedot kerätään osana asiakkaan/potilaan hoidon etenemisprosessia: taustatiedot, taudin, annetun hoidon tiedot, hoidon tulokset ja seuranta. (s.138). Monet laatua koskevat tiedot ovat olleet agendalla jo vuosikymmeniä, mutta niiden mukaan saaminen osaksi pysyvää valtakunnallista tiedonkeruuta on ollut vaikeaa kuten toimintakyky tai asiakkaan/potilaan itsensä kokema hoidon laatu. Jotta tiedonkeruu olisi sinänsä hyödyllistä, tehokasta, vaikuttavaa eri tasoilla palvelujärjestelmää, sen pitäisi perustua merkittäviltä osin rakenteiseen tietoon. Tulossa on toki menetelmiä, joiden avulla voidaan hyödyntää tekstitietoa, mutta silti. Erilliset laaturekisterit ovat tuomittuja vähin erin unholaan.

Hankkeen etenemismalli perustuu kaikkialla tehtyihin etenemisratkaisuihin eli erillisiin ongelma/tautikohtaisiin tiedonkeruisiin ja sitä kautta rakennettaviin rekistereihin. Samaan aikaan etenee vauhdilla kahta tietä omat kehityshankkeensa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat auttamattomasti vanhentuneita. Sen tunnustavat kaikki osapuolet. On noustava HIMSS-luokituksessa alhaalta ylös kohden tasoa 7 ja vastaavasti myös sosiaalihuollossa sekä integroituna terveydenhuoltoon. (2) Se merkitsee suurta muutosta nykyisiin järjestelmiin ja toimintakulttuureihin. Maassamme on uusjaon vaihe. Ennusteena on, että Apotti ottaa oman osuutensa (ja on jo ottamassa), UNA pyrkii ottamaan valtaosan ja sitten on vielä Nova-hankekokonaisuus. Näiden kaikkien sisälle on leivottava laaturekisterien ydin. Toinen tie on meneillään kehittää tietojohtamisen välineistöä osana IT-järjestelmien uudistamista ja mahdollista uuden tuotantokauden soteuudistusta. Tuohon liittyy myös olemassa olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja tulevat sekä Kanta mutta myös kansalliset rekisterit. On siis yksittäisten laaturekisterien rakentamisen sijasta tai vähintäänkin rinnalla sisään leivottava laatuajattelu ja laatutiedot osaksi potilas- ja asiakastietojen uudistamista sekä tietojohtamisen työkalujen uudistamista.

Asiakaslähtöisyys on termi, jota tähän asti on noudatettu sen negatiivisessa merkityksessä. Eli tehdään uudistuksia ilman asiakkaita (asiakkaat saavat lähteä) eikä asiakkaiden kanssa.  Raportissa on hyvää asiakkaan (tässä tapauksessa potilaan) ottaminen mukaan kokonaisuuteen: PROM- asiakkaan omat havainnot, PREM - potilaan kokemukset hoitotilanteen vuorovaikutuksesta eli "miten palveluntuottaja pärjää asiakaskuntansa kanssa". (s. 86-87). Tämä vaatii paljon muutakin kuin pelkästään tietojen oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistamista. On oleellista esimerkiksi saada asiakasnäkökulma osaksi toimintaa ja vaikkapa omavalvontaa (jotkut haluavat käyttää termiä itsearviointia). PROM (Patient-Reported Outcome Measures) ja PREM (Patient Reported Experience Measures)  -tietojen pitää vaikuttaa heti eikä viivellä. Mitä enemmän on viivettä tällaisten tietojen hyödyntämisessä konkreettisessa hoitoprosessissa, sitä heikompi on tiedon vaikuttavuus. Sama välitön vaikutus pitää olla myös muun laatutiedon ytimessä.

Lähtisin hakemaan yhteistyönä laadun tietosisältöpakettia, joka pätisi soveltuvin osin sekä terveydenhuoltoon että sosiaalihuoltoon. Nyt sosiaalihuoltoa ei käsitellä lainkaan, vaikka raportin otsikossa on mukana "sosiaali-". Sairausryhmäkohtainen tie on liian pitkä ja myös hintava ratkaisu. Laadun näkökulmana voisi olla asiakas (potilas). Jo raportin kansainvälisestäkin katsauksesta sekä kansallisista ratkaisuista saadaan tiivistettyä esille keskeiset laatutekijät. Ne voitaisiin kytkeä hoitoprosesissiin tai asiakaspolkuun (asiointipolkuun) ottaen mukaan ennaltaehkäisevä, ennakoiva tilanne. (3)

Viitteet

(1) Pia Jonsson, Sirkku Pikku-Jämsä ja Pia-Liisa Heliö: Kansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa. toimintamalli, organisointi ja rahoitus, THL -raportti 16/2019; http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138834/URN_ISBN_978-952-343-420-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

(2) HIMSS: https://www.himssanalytics.org/europe/electronic-medical-record-adoption-model

• stage 7: Complete EMR; External HIE; Data Analytics, Governance, Disaster Recovery, Privacy and Security 
• stage 6: Technology Enabled Medication, Blood Products, and Human Milk Administration; Risk Reporting; Full CDS    
• stage 5:Physician documentation using structured templates; Intrusion/Device Protection
• stage 4: CPOE with CDS; Nursing and Allied Health Documentation; Basic Business Continuity 
• stage 3: Nursing and Allied Health Documentation; eMAR; Role-Based Security 
• stage 2: CDR; Internal Interoperability; Basic Security 
• stage 1: Ancillaries - Laboratory, Pharmacy, and Radiology/Cardiology Information Systems; PACS; Digital non-DICOM image management 
• stage 0: All three ancillaries not installed 

(3)  Laatutietojen määrittelyssä voitaisiin hyödyntää edellisen hallituksen soteen liittyvistä kärkihankkeista tehtyä digitalisaatio-yhteenvetoa. Tein sen STM:n selvitystehtävänä hyödyntämällä aiheeseen liittyvien sisältöhankkeiden materiaalin. Systematisointia auttoi rakentamani asiakaspolku, joka on yleistetty (geneerinen) malli eri aihealueiden asiakaspoluista. Alla oleva kuva on julkaistu aihetta koskevassa raportissa. Raportti on saatavissa Innokylän kautta: https://www.innokyla.fi/documents/7721639/d6ed0851-9bdd-475a-8d0a-b4e6499c9c14

Kokonaisarkkitehtuurin suosio vastatuulessa, päivitys 16.1.2019

Ollin KA-kuva 2017 (11)

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri (1) ei ole saanut viime aikoina kovin korkeita pisteitä tutkimuksissa eikä myöskään käytännön toimissa. Lainsäädännön avulla otettiin käyttöön tämä kokonaisvaltainen suunnittelu- ja mallinnusväline. Ideana oli, että saataisiin tehokkuutta, vaikuttavuutta eri julkisten toimijoiden yhteiseen peliin. Toimintoja, prosesseja ja tietojärjestelmiä on vuosien varrella kehitetty erillään. Valtionhallinnossa tähän on antanut jalustan varsin itsenäisistä virastoista ja laitoksista koostuva konsernirakenne, jossa jokainen toimija maksimoi oman etunsa. Kunnat puolestaan ovat autonomisia toimijoita, jotka voivat kukin ratkaista lakisääteisten tehtävien hoitamisen omalla tavallaan. Kokonaisarkkitehtuuri on jollain tavoin analoginen rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvän arkkitehtuuriajattelun kanssa. Erona on vain se, että tässä kokonaisarkkitehtuurissa yritetään saada aikaan yhteen toimivuutta ihmisten välillä toiminnoissa, tietojen hyödyntämisessä, tietojärjestelmien hyödyntämisessä ja teknologisissa ratkaisuissa. Tietohallintolaki ja siihen läheisesti kytkeytyvä JHS-suositusten joukko (erityisesti suositus 179, viite 2) olivat pakottamassa julkisia toimijoita yhteispeliin ja kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseen.

Isäntä vai renki. No kuinkas tässä on sitten käynyt. Eräs tutkija on kuvannut haasteita tietojärjestelmien osalta "spagetiksi". (3) Eri toimijat ovat eri aikoina ratkoneet toimintojensa tehostamista ottamalla käyttöön tilanteeseen sopivia välineitä kuten tietojärjestelmiä. Lopputulos on ollut niin yksittäisen viraston sisällä kuin virastojenkin kesken vähintäänkin vaihteleva - jopa sekava. Sekavuutta on voinut lisätä myös virastorakenteen uudistaminen silloin ja tällöin. Vallankäyttö on hajaantunut eikä superministeriö VM:lläkään ole ollut eväitä tarttua asiaan. Keskitettyjen dokumentaatio- ja kuvausvaatimusten perusteella on yritetty vyöryttää ylhäältä alas yhteen toimivuuden sanomaa. Valtiolla on opetettu, koulutettu, konsultoitu, perustettu yhteisiä työryhmiä, projekteja jne. On myös arvioitu tuloksia niin itse kukin kuin ulkoisina auditointimenettelyinään. Mittarikin on rakennettu varsin yksityiskohtaiseksi ja tarkaksi mittavälillä 1-5. (4) Lopputuloksena on ihanteisimmilllaan syntynyt dokumentteja, joiden avulla on voitu muuttaa viraston toimintaa, kehittää muutoksen tueksi yhteen toimivia tietojärjestelmiä sekä rakentaa kestävää kehittämistä eri osapuolten kesken. Ihanteen toinen puoli on ollut irrallisten dokumenttien tekeminen, jotka ovat paperinmakuisina ajauteet virkamiesten ylähyllyille pölyttymään. Arkkitehtuurityö on leimautunut tietohallinnon puuhasteluksi, jonka mielekkyys ei ole kunnolla valjennut johdolle. Läheltä mukana olleena ja hieman kauempaa seuranneena olen monesti todennut kokonaisarkkitehtuurista: hyvä renki mutta huono isäntä.

KA menystystarina? Tutkimusten mukaan eri maiden kokonaisarkkitehtuuriohjelmat eivät ole yleensä menestyneet kovin hyvin. Näin toteaa vuoden 2018 lopulla väitöskirjan julkaissut Katja Penttinen. (5). Tämä pätee Penttisen mukaan myös Suomen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityöhön, joka on edennyt hitaasti, vaikka julkishallinnon organisaatiot on velvoitettu siihen lailla. "En suosittele, että muissa maissa otettaisiin mallia Suomesta, jossa tehtiin oma kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, velvoitettiin sen käyttöön lain nojalla, mutta ei huolehdittu riittävistä resursseista, osaamisesta tai kannusteista", Penttinen sanoo tiedotteessa. Penttisen mukaan kokonaisarkkitehtuurin menestymistä tukee yhteinen kieli ja erilaiset yhteistyömuodot. Mutta merkittävinä esteinä ovat epäselvät tavoitteet, tiukat rakenteet ja sirpaloituminen, resurssien ja tuen puute ja muutosvastarinta. Katjan mukaan kokonaisarkkitehtuuri joko kuihtuu menetelmänä pois tai saa uuden alun. "Kokonaisarkkitehtuurityölle on edelleen tarve, joten näen uudistumisen parempana vaihtoehtona. Perinteisesti kokonaisarkkitehtuurityötä on pidetty hitaana sekä aikaa vievänä ja siksi näen uudistamisen ketterämpään suuntaan tarpeellisena. Toimintaympäristön asettamat rajoitteet ja ihmiset tulisi huomioida paremmin kokonaisarkkitehtuurimenetelmän kehittämisessä, johon voitaisiin sisällyttää esimerkiksi muotoiluajattelua."

Lakisääteinen KA. Kokonaisarkkitehtuuria ollaan muokkaamassa uuteen uskoon säätämällä uusi tiedonhallintalaki tietohallintolain tilalle. (6) Lainsäädäntöön perustuvat velvoitteet kokonaisarkkitehtuurin käytölle poistuvat. Uudessa laissa nostetaan keskiöön tietovarantojen hyödyntäminen yli organisaatiorajojen. Uudessa tiedonhallintamallissa kunkin viraston on määriteltävä prosessit, tietojärjestelmät, tiedon elinkaari jne. Kuitenkin lainsäädäntö jättää ulkopuolelle arkistoinnin uudistamisen. Jotain sisäistä kilvoittelua (ehkä eripuraakin) hallinnossa on ollut, kun lakiehdotuksesta on valmistelun edetessä pudotettu pois tiedon elinkaaren toinen pää eli arkistointi. Uusi lakiehdotus on siis jo lähtötilanteessa ontuva. Myös tietovarantojen osalta jää epäselväksi, mitä eri varantoja lakiehdotuksessa tarkoitetaan. Edelleen lakiehdotuksessa korostetaan tietoturvaa ja samaan aikaan tiedon avointa hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Missä ovat pohdinnat yksityisyyden suojasta? Lukiessa lakiehdotusta tulee mieleen, onko sen valmistelussa käytetty kokonaisarkkitehtuurimenetelmiä.

No mitä mielestäni sitten pitäisi tehdä. Vuonna 2014 tiivistin ehdotukseni näin: (7)

Kokonaisarkkitehtuurin pitää olla osa johtamisjärjestelmää ja johtamiskulttuuria, Toiminta, tieto, tietojärjestelmät ja teknologia pitää olla vuorovaikutuksessa keskenään. Samoin on tietoturvan kehittämisessä. Tieto on "öljy", joka pistää moottorit käyntiin. Suunta ja tarkoitus pitää olla selvä.Nyt vuosia myöhemmin avaisin vielä asiaa seuraavilla ehdotuksillani:

Ollin kuva 2017: KA ja asiakas (11)

• Kokonaisarkkitehtuuria pitää hyödyntää toiminnan, organisaatiorakenteiden, johtamisen sekä tietojärjestelmien kehittämisen apuvälineenä siten, että saadaan myös aikaan muutoksia.
• Paperinmakuinen mittaaminen on korvattava sellaisella mittaamisella ja arvioinnilla, jossa selvitetään arkkitehtuurityön vaikuttavuutta eikä dokumenttien tuottamista.
• JHS-suositusten mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä ei saa heittää romukoppaan, vaan tehty työ on arvioitava uudella vaikuttavuuteen perustuvalla mittaamisella.
• Yhteentoimivuus on monentasoinen tavoite: eri virastojen tehtävien ja prosessien on toimittava yhteen, tietojen ja tietovarantojen on toimittava yhteen (semanttinen yhteentoimivuus), tietojärjestelmien on toimittava yhteen (integraatiot ja rajapintaratkaisut), teknologiavalinnat on oltava avoimia, tietoturvassa on löydettävä yhteisesti hyväksytty tasapaino yksityisyyden suojan ja kansalaisen kannalta tehokkaan sekä vaikuttavan palvelun kanssa. (8)
• Kokonaisarkkitehtuurin avain on asiakas, ei organisaatio (ks. oheinen kuvio). Arkkitehtuuri ahtaasti ajateltuna korostaa vain organisaation sisäistä toimintaa, kun pitäisi lähteä liikkeelle asiakkuuksista ja palveluista. 
• Kokonaisarkkitehtuuri liittyy oleellisesti liiketoimintasuunnitelmaan. Tämä näkökulma otettiin mukaan uudistettaessa JHS 179 -suositusta. Mallin avulla voisi saada aikaan asiakas- ja palvelunäkökulman arkkitehtuurityöhön. (9) 
• Rakennetaan lainsäädännön valmisteluun, toimeenpanoon ja toteutukseen selkeä prosessimalli, jonka puitteissa sitten yksittäisiin lakeihin hyödynnetään projektimenetelmiä. Ongelman luonteen määrittelyn avulla valitaan menetelmät ja tekemisen tapa. Kokonaisarkkitehtuuri tuodaan välineenä mukaan, jolloin eri ilmiöiden väliset syy- ja seuraussuhteet saadaan jotenkin määriteltyä, käsitteet saadaan kohdalleen ja lainsäädännön vaikuttavuus systematisoitua. Jo lainsäädäntöuudistuksia suunniteltaessa määritellään eri hankkeiden välinen suhde ja yhteentoimivuuden edellytykset. (10)

Päivitys 16.1.2019: Kokonaisarkkitehtuurista hyvä dokumentti: "Kokonaisarkkitehtuuri – kaikki mitä aiheesta tarvitsee tietää". ...
"Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan jalkauttaa strategia ja toteuttaa digitalisaatiota.
Kokonaisarkkitehtuuri kuulostaa kuitenkin tylsältä, vaikealta ja hyödyttömältä. Moni luulee sen olevan vain IT-juttu. Sitä se ei kuitenkaan ole."

IT-johtaminen / By Niklas Wallenius

https://niklaswallenius.fi/itjohtaminen/kokonaisarkkitehtuuri-taydellinen-opas/
 

Viitteet

(1) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri: https://vm.fi/julkisen-hallinnon-yhteinen-kokonaisarkkitehtuuri

(2) JHS-suositus 179: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179

(3) "Spagetti": Väitöskirjan aiheesta tehnyt Eetu Niemi on todennut TIVIlle haastattelussa seuraavaa:
”Organisaatiorakenteissa on erilaisia yksiköitä, toimintoja, osastoja ja tiimejä keskinäisine suhteineen. On matriiseja ja virtuaaliorganisaatioita. Prosesseja voi olla useita kymmeniä, puhumattakaan tietojärjestelmistä, joissa ei usein pärjätä alle sadalla.”Erityisesti tietojärjestelmäympäristöön on Niemen mukaan rakentunut monimutkaisuutta kuin itsestään. Uusia järjestelmiä on hankittu eri tarpeisiin, ja erilaisia yhteyksiä järjestelmien välille on luotu tarpeen mukaan. Järjestelmien väliset riippuvuudet voivat muistuttaa spagettia.
”Ei olekaan ihme, että muutoshankkeissa usein epäonnistutaan”, Niemi huomauttaa.
”Esimerkiksi tietojärjestelmähankkeissa kustannukset voivat räjähtää käsiin, aikataulu venyä ja laatu ei vastaa tavoitteita.”
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/jarjestelmien-spagetti-aukeaa-arkkitehtuurilla-6640858
Eetu Niemen väitöskirjan tiivistelmässä todetaan:
Tutkimuksen mukaan KA:n hyödyt syntyvät monimutkaisen prosessin kautta, johon liittyy
useita toisistaan riippuvia teoreettisia käsitteitä. Prosessiin liittyy myös useita KA:n
sidosryhmiä, joilla on monia, myös keskenään ristiriitaisia odotuksia ja tavoitteita KA:n
suhteen. Myös KA:n käyttö on monimutkainen ilmiö, johon liittyvät läheisesti esimerkiksi
KA:n sidosryhmät sekä KA:n tuotteet ja palvelut. Lisäksi ehdotetaan KA:n hyötyjen
mittaamiseen sopivia konkreettisia mittareita.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3850-6 

(4) JHS-suositus 179: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179

(5) Katja Penttinen: "Kokonaisarkkitehtuurin käyttööoton pitkä ja mutkikas tie Suomen julkishallinnossa" (teos julkaistu englannin kielellä:The long and winding road of enterprise architecture implementation in the Finnish public sector, University of  Jyväskylä 2018).
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60447/978-951-39-7630-9_vaitos19122018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
 https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/julkishallinnon-iso-urakka-lassahti-en-suosittele-etta-otettaisiin-mallia-suomesta-6753710

(6) Tiedonhallintalaki: Uudella yleislailla on tarkoitus määrittää tiedon koko elinkaaren hallinta julkisessa hallinnossa. Osa-alueita ovat suunnittelu- ja kuvausvelvollisuudet, tietoturvallisuusvaatimukset, asian- ja palvelunhallinnan rekisteröinnin perusteet sekä tietoaineistojen säilyttämistä ja arkistointia koskevat säännökset.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tiedonhallintalaki.aspx ja sieltä erityisesti

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_284+2018.aspx

(7) Ollin blogikirjoitus kokonaisarkkitehtuurista 2014: Kokonaisarkkitehtuuri osaksi johtamista: https://ollintuumailut.blogspot.com/2014/12/kokonaisarkkitehtuuri-osaksi-johtamista.html
 
(8) Yhteinen tiedonhallintamalli on hieno tavoite, jonka osalta on saatettu päätökseen YTI-hanke ja VRK:lle on siirtynyt toiminnon kehittäminen ja ylläpito.  https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/yhteinen-tiedonhallinta-yti-tietojen.html

(9) Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet: http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS179_liite2/JHS179_liite2.pdf

(10) Lakivalmistelun ja KA:n yhteyksiä pohdin blogissani: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/lakien-valmistelu-taas-julkisessa.html

(11) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, BoD 2017