- Suurten yksiköiden rakentaminen: kuvitellaan, että suuruus parantaa tulosta. nykyisen toimintaympäristön ennustamattomuus vaatii nopeaa reagointia, mihin suuret yksiköt eivät kykene.
- Ollin sotesovellus: Tämä on ollut kaikkina valmistelun tuotantokausina eräs johtava
"mantra". Ongelmat saadaan hallintaan suurten yksiköiden avulla. Jo nyt
havaitaan, että pelkästään uuden organisaation rakentaminen vie aikaa.
Joskus muistan lukeneeni tutkimuksen, jossa yritysfuusiot pääsevät
jaloilleen noin viidessä vuodessa. Pelkästään IT-järjestelmien
rakentaminen ja integraatio vie vuosia. Hallinnon rakentaminen
HR-järjstelmineen on myös osoittautunut haasteeksi. Rahoitustarpeet ovat
suuret pelkään uuden organisaation rakentamisessa. Kehittämistyöhön on sijoitettu yli miljardi ja aloitustöihinkin satoja miljoonia. HS:n analyysi 16.2.2022 nostaa esille varsin sekavan tilanteen rahoituksessa ja hyvinvointialueiden haasteet. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009378947.html Mm. valtion
viimeinen rahoituserä menee suoraan tällaisiin uusiin rahareikiin. Näin
esim. myös Pirkanmaalla kerrotaan Aamulehden artikkeliin 9.2.23 perustuen.https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009370991.html
- Toimintojen uudelleenkeskittäminen: siitä seuraa käytännössä byrokratian ja uusien hierarkiaportaiden lisääminen. odotukset kasvavat ympärillä ja alaisissa, että johto ratkaisee käsillä olevat ongelmat. Sen sijaan voitaisiin muodostaa aitoja, joustavia moduleita, itsenäiseen päätöksentekoon oikeutettuja ja kykeneviä soluja. Kuluttajan etuna pidetään hintojen laskua, mutta myöhemmin kulut kasvavat mm. vähentyneen kilpailun vuoksi.
- Ollin sotesovellus: Hierarkiaportaita on tullut lisää. Keskittäminen johtaa myös ongelmien
keskittymiseen ja uusien ongelmien syntymiseen. Tarvitaan uutta
rakentamista ja toisaalta käypää rakennuskantaa hylätään.
- Kontrolloivan byrokratian lisääntyminen: Se näkyy tiukkoina tehtäväkuvina, tavoiteasetteluina, arviointimenetelminä, sääntöinä, ohjeina, tiheänä raportointivelvollisuutena ja uutena hierarkiaportaana sekä valvonnan "tiedustelutsaarina".
- Ollin sotesovellus: Tässä tapahtuu paluu vuosikymmenten taakse. Valtio ohjaa suoralla
resurssiohjauksella. Lisäksi tarvitaan monenlaisia mittareita, joita nyt sitten
rakennetaan valtion kokonaisuuden hallinnan tarpeita varten (esim.
vähimmäistietosisällöt - mittarikokonaisuus; ks.https://soteuudistus.fi/-/vahimmaistietosisaltoasetus-tukee-hyvinvointialueiden-tiedolla-johtamista).
- Koneen kaltaiseen tehokkuuteen pyrkiminen: Tämä johtaa uudistusaloitteiden suitsemiseen, syntyy uusia konflikteja vanhojen rinnalle. Tehokkuushysteria estää uusien asioiden havaitsemista. Ns. "uudistukset" toteutetaan suuressa kiireessä.
- Ollin sotesovellus: Talouden paineet johtavat kiireiseen kustannusten haravointiin. Kaikkialla pitää tehdä säästöjä, kun samaan aikaan tunnistetaan tulevaisuuden lisäystarpeet. Yhtäkkiä ollaan keskeisesti taloudellisten realiteettien puristuksessa eikä nähdä kauemmaksi.
- Paperitodellisuuden laatiminen: Kaikesta syntyyn kalliita painotuotteita. järjestetään aikaa vieviä koulutustilaisuuksia. Pahimmillaan uudet toimet estävät tai haittaavat ennestään toimivia tehtäviä.
- Ollin sotesovellus: No tämä kohta voidaan modernisoida sillä, että tarvitaan uuden
toimintakulttuurin (yhtenäiskulttuurin) aikaansaamiseksi runsaasti
"paperitöitä", koulutusta, kehittämistä ja johtamisen uudistamista.
- Yli-innokas ongelmanratkaisu: Johtaminen ajautuu paniikkiin, josta seuraa enemmän uusia ongelmia kuin entisten ratkaisemista. Hätäinen työ vaatii ulkoisia konsulttiapuja eikä näin ehditä hakea todella tapahtuneesta riittävästi tietoa.
- Ollin sotesovellus: Tämä on riski, joka seuraa uudesta johtamisjärjestelmästä, uusista
johtajista versus vanha johtamiskulttuuri sekä vanhat ja uudet
palvelujärjestelmään liittyvät ongelmat.
Nyt lukija huomaa, että lainaamani teksti ei ole suoraan sotemaailmasta, eikä kaikilta osin aivan tuorettakaan - kuten otsikko "paperitodellisuuden laatiminen". Siteeraamani kirja oli Jaana Venkulan teos "Epävarmuudesta ja varmuudesta" vuodelta 2005 eli 18 vuotta vanhaa juttua. (ks. https://pertin-valinta.myshopify.com/products/jaana-venkulan-kirjat). Jaana ei peilannut pointteja sotemaailmaan vaan lähinnä yritysmaailmaan tuona ajankohtana. Ehkä oleellista on nyt eritellä hyvinvointialueen toiminnoista ne, jotka toimivat tällä hetkellä "varmasti" niistä toiminnoista, jotka ovat epävarmuuden tiellä. Epävarmuuden vallassa olevat toiminnot pitäisi yrittää peräpeilistä lineaarisen johtamisen sijaan avata uudella tapaa "järjenkäyttötapojen monipuolistamisella" (Jaanan termi). Jaana esittelee kymmenen kohdan listan toimenpiteistä:
- On suunnattava huomio tapahtuman nostamiin kysymyksiin, mitkä luo ajatuksille dynaamisuutta ja teoille rajoja, kun tähän asti on totuttu vastaamaan oikein. (tästä on pitkät pohdinnat kirjassa).
- On ammuttava alas nykyinen yrityslähtöinen kielenkäyttö ja vältettävä muotitermejä.
- On myönnettävä tieteen hitauden ja ihmisen nopeiden havaintojen välinen ero.
- On muutettava aikakäsitystä, jotta ymmärretään tapahtumien kulkevan eri tahtiin ja muodostavan jatkuvuutta, jossa edeltävä vaihe on edellytyksenä seuraavalle. Tähän asti se on ajateltu olevan syy.
- On hyödynnettävä erilaisia logiikoita, kuten analogiat, komplementaarisuus eli täydentääkö jotain muuta, antagonismi eli onko vastakkainen jollekin muulle,
- On tunnistettava asioiden jatkuva keskeneräisyys.
- On tyydyttävä epätäydellisiin ongelmanratkaisuihin.
- On jatkuvasti pyrittävä ymmärtämään, mitä tapahtuu ja rauhoitettava mieli.
- Uudessa, moniulotteisessa järjenkäytössä on kyse jatkuvasta tapahtumien, toiminnan ja ajattelemisen suhteesta.
Löydän Jaanan kymmenen kohdan toimenpidelistasta ainakin kaksi perusasiaa: tiedonkäsitys ja käsitys muutoksesta.
- Tiedonkäsitys: Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että on kaksi päälinjaa. Ensimmäinen päälinja näkee tiedon faktoina, joita keräämällä todellisuus valkenee. Toinen päälinja on käsitys tiedosta näkökulmana todellisuuteen, jossa eri näkökulmista voidaan haastaa olemassa oleva käsitys todellisuudesta eli osoittaa se jotenkin vääräksi, puutteelliseksi. Ensimmäinen käsitys perustuu ajatukseen varmasta tiedosta - siis faktasta. Toinen käsitys tiedosta perustuu varmana pidetyn tiedon jatkuvaan haastamiseen sallimalla myös tiedon epävarmuus.
- Muutos: Puhutaan muutosjohtamisesta, muutoksen aikaansaamisesta, muutosvastarinnasta, muutosneuvotteluista (tämä oli ennen nimellä YT-neuvottelut) jne. Oleellista tässä on muutoksen pysyvyys tai pysymättömyys. Yksilötasolla kyse on työmuistista (etumuisti) ja pitkäkestoisesta muistista (takamuisti). Takamuistiin kirjautuu vähin erin mm. pitkien harjoitusten seurauksena osaamisia, jotka ovat etumuistissa täyttä rutiinia. Esimerkiksi tennislyönti tulee rutiinina takamuistista etumuistiin osaksi mailankäyttöä. Kun haluan muuttaa tenniksen lyöntitapaa, minun täytyy toistaa uutta lyöntitapaa tuhat kertaa. Silti voi käydä niin, että hetken kuluttua palautuu vanha lyönti takaisin. Yhteisötasolla puhutaan kulttuurista ja sen siirtämisestä tai muuttamisesta. Samat haasteet ovat siinäkin läsnä.
Tämä kirjoitukseni on "sukulainen" edelliselle kirjoitukselleni kirjan julkistamistilaisuudesta "Epävarmuuden aika" (Petri Uusikylä ja Harri Jalonen toimittajina): https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/02/kirjajulkistus-epavarmuuden-ajasta.html Kannattaa tutustua tuohon kirjoitukseen ja ennen muuta Petrin ja Harrin kirjaan.