Aluehallintoa uusitaan virsut jalassa- tuleeko uusi vaihde hallitusohjelmassa, päivitys 18.5.2015

Päivitys 29.4.2015: Sipilän 15 kysymystä puolueille.  Kysymys 5 viittaa myös Virsuun ja soteen. "Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistettaisiin valtionhallintoa ja aluehallintoa?"

Keskus- ja aluehallinnon uudistamista on pohtinut viime vuoden ja tämän vuoden alussa ns. VIRSU-työryhmä. (1) Työryhmän nimi on enteellinen. Taisi aikanaan Elias Lönnrot käyttää virsuja kerätessään aineistoa Kalevalaan. Työ oli kova urakka, kun aineisto oli ympäri maata ja ainoa keino löytää ja kirjata ne oli mennä paikan päälle. Läänitkin perustuivat tähän kalevalaiseen analogiaan. Valtiolla pitää olla keinot pitää hallinnassa maantieteellisesti suuri alue. Maan eri kolkissa asuvat ihmiset on pidettävä valtion hallinnassa. Oli helpompaa perustaa läänit ja vahtia läänien toimintaa valtion keskushallinnosta. Läänit puolestaan vahtivat kansalaisia. Nykyinen aluehallinto perustuu pitkälti tuohon lääniajatteluun.

VIRSU-selvittämishankkeen julkilausutut periaatteet virastorakenteen kehittämisessä ovat seuraavat: 1. selkeä rakenne ja ohjaus, 2. valtakunnallinen toimivalta, 3. asiakasnäkökulma, 4. sähköiset palvelut, 5. kyky muutokseen ja riskien hallinta, 6. käyntiasioinnin tarjoaminen julkisen hallinnon yhteisestä palvelupisteestä. Ovat hyviä periaatteita kaikki. Aluehallinnon osalta työryhmä kehitti jatkoarvioinnissaan viisi mallia: 1. neljä aluehallintovirastoa, kaksi valtakunnallista virastoa, 2. yhdeksän aluehallintovirastoa, kaksi valtakunnallista virastoa, 3. yksi valtakunnallinen viranomainen, yhdeksän alueellista virastoa, 4. kohdan kolme variantti, 5. kohdan 3. toinen variantti. "Valtiovarainministeriön arvion mukaan nämä mallit ovat kaikki mahdollisia toteuttaa. Muiden edelle arvioinnissa nousivat mallit 4 ja 1. Kaikissa malleissa aluehallinnon työtä tehdään yhä alueiden toimipisteissä." (Ote lehdistötiedotteesta, viite 1).

"Alue" ennen hyviä periaatteita. Koko Virsu-hankkeen julkilausumattomiksi tavoitteiksi on otettu aluenäkökulman ensisijaisuus. Tästä seuraa, että ei ole pohdittu valtion hallinnon kokonaisroolia. Jatkossakin olisi keskushallinto ja aluehallinto. Valtakunnallinen toimivalta kaikissa malleissa jää nykyisen aluehallintomallin tavoin epäselväksi. Sähköisten palveluiden roolia koko virastorakenteen muutoksessa ei ole mitenkään pohdittu. Sähköiset palvelut ovat päälle liimattu "face lift". Muutoksen ja riskien hallinta ei muuta nykytilaa missään mallissa. Yhteisten palvelupisteiden roolia suhteessa sähköiseen asiointiin ja koko virastorakenteeseen ei ole pohdittu.

Hallinnon on palveltava asiakkaita. Aluehallinto ei ole itsetarkoitus. Aluehallinnon avulla voidaan kyllä pitää maa virkamiehillä asutettuna. Asiakkuusanalyysi olisi pitänyt tehdä kaikkien toimialojen osalta. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että on kahdenlaisia asiakkuuksia -yhteisöasiakkuudet ja yksilöasiakkuudet. Yhteisöjä ovat julkiset (kunnat ja kuntayhtymät) ja yksityiset yritykset. Yhteisöt kuitenkin toimivat monella tapaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat palveluja monelta taholta yli erilaisten aluerajojen. Yksityiset yritykset ketjuttuvat ja toimivat enenevässä määrin valtakunnallisesti. Alueella esiin nousseet haasteetkin ovat monesti valtakunnallisia. Ajatellaan nyt vaikkapa ajankohtaisia hankalia lastensuojeluasioita tai vaikkapa Talvivaara-tapausta. Kansalaiset puolestaan liikkuvat nykyään aivan eri tavalla kuin Lönnrotin aikana. Kansalaiset liikkuvat maan sisällä työn perässä keskuksiin. Kansalaiset ovat maailman osaavimpia sähköisten palvelujen käyttäjiä. Sähköisten palvelujen perusinfra on maailman huippua. Valmiudet on sähköiseen asiointiin, jolloin alueen merkitys kaikkoaa kokonaan. Myös erityisryhmiä (lapset, vammaiset, vanhukset) voidaan palvella osin sähköisin palveluin. Palvelu on suurelta osin mahdollista hoitaa sähköisesti. Myös valtion ohjaus ja valvonta on mahdollista sähköistää suurelta osin. Tuota vaihtoehtoista alueellisen fyysisen jalkautumisen merkitystä ei ole pohdittu lainkaan. On myös outoa, että VM tyytyy pohtimaan asioita ilman Kelaa. Tiedetään, että tällä hetkellä Kela on valtio valtiossa. Se saa oikeutuksensa eduskunnalta suoraan. Toisaalta Kela on lähtenyt itse uudistamaan toimintaansa asiakaslähtöisesti sähköisen asioinnin keinoin. Tulokset ovat kansallisesti esimerkillisiä. Ja vaikutukset Kelan alueorganisaatioonkin ovat merkittäviä.

Uusi alku virastorakenneselvitykselle. Koko hommassa on otettava lähtökohdaksi asiakkuudet ja valtion virastojen palvelut. Alueilla toimiville henkilöille ja yhteisöille myönnetään erilaisia etuuksia (tukia), toimilupia ja valvontaan eri tavoin lakien noudattamista. Kansalaisten ja yhteisötoimijoiden kannalta on tärkeää, että valtiovalta toimii tasapuolisesti. Ei saa olla alueellisesti erilaisia käytäntöjä. Monelta osin vaihtelua nykyjärjestelmässä on. Aluehallinnossa on vedottu aina paikalliseen tuntemukseen. Näin on ollut mitä suurimmassa määrin muinaisina aikoina, kun "valvonnan" välineet ovat olleet ennen muuta manuaalisia. Modernissa digiyhteiskunnassa on mahdollista sähköisin välinein korvata paikallisuutta. Olisikin selvitettävä, mikä on jatkossa paikallisuuden merkitys valtion hallinnossa. Peilataan nyt tätäkin asiaa vaikkapa Kelan sähköisten palvelujen uudistukseen.

Jatkossa on saatava aikaan selkeä valtion ohjauskulttuuri. Aluehallintoon perustuvat mallit eivät tätä takaa. Kaikki Virsu-esitykset ovat myös tehottomia eivätkä takaa tasavertaista vaikutusta kansalaisten ja yhteisöjen kannalta. Esimerkiksi soteuudistus kaipaa rinnalleen systemaattista valtion ohjausuudistusta. Virsun mallit eivät ratkaise mitenkään soteuudistuksen tarpeita. Olisi myös raikkaasti pohdittava valtion ohjausmenetelmiä - vaikkapa tuuppausta. (3) Vanhat valtionhallinnon siilot pitäisi pistää nurin. (4) Hallitus tehdessään ohjelmaa joutuu ottamaan kantaa digiohjelmaan - Virsut eivät ole digiaikaa.


Päivitys 18.5.2015:Ylijohtajat Minna Karhunen ja Elli Aaltonen haluavat yksinkertaistaa aluehallintoa HS:n pääkirjoitussivun vieraskynäkirjoituksessaan 18.5.2015. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1431830576448

Kirjoituksessa esitetään vain sellainen vaihtoehto, jossa aluehallinto-organisaatio säilytettäisiin. Jos mentäisiin sektoripohjaiseen malliin, saataisiin sotesektorille yhtenäiset toimintaperiaatteet ja IT-järjestelmät sekä kansalaisen kannalta yhdenvertainen kohtelu. Myös päällekkäisyydet johtamisessa voitaisiin karsia pois. Uudistus voitaisiin myös linkittää yhteen tulevan soteuudistuksen kanssa.

Viitteet

(1)  VM: VIRSUn jatkoarviointi-raportti:
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtiovarainministerio-on-arvioinut-valtion-aluehallinnon-uudistusvaihtoehtoja?_101_INSTANCE_chtsflfeCEcQ_redirect=%2Fhaku%2F-%2Fq%2Fvirsu

(2) Virsua olen pohtinut aikaisemmin. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/valtiokoneen-korjausohjeet-virsut-ja.html

(3) Tuuppaaminen: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/tuupataan-sote-asioita-eteenpain.html

(4) Siilot nurin. Tein oman karkean valtion hallinnon lähtökohtamallin aikanaan: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/04/valtionhallinnon-siilot-nurin-ehdotus.html

Perimällä ja elintavoilla syvät itä - länsí - juuret, päivitys 23.4.2015

Kuvakaappaus Tiede-lehden artikkelista

Sairastavuudella ja elintavoilla on pitkät kivikautiset historialliset juuret. Perimä ja ympäristö elintapoineen vaikuttavat elinoloihimme, pärjäämiseemme. Mikko Puttosen artikkeli Tiede-lehdessä (huhtikuu 2015) - "Suomessa asuu kaksi kansaa" avaa meille oivallisesti taustoja. (1) Idän ja lännen välinen ero on kulkenut vuosikymmenten käsityksen mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan vuodelta 1323. Uusimmat tutkimukset kuitenkin vievät perimämme taustoja kivikaudelle saakka. Tiivistäen artikkelin sanoma on:
"Länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä ja varakkaampia kuin itäsuomalaiset. Tähän vaikuttavat niin geneettiset kuin elintapoihin ja elinympäristöön liittyvät erot. Näissä näkyy menneitten vuosisatojen vaikutus: idässä maanviljelyolot ovat olleet huonommat ja kaupankäyntireitit paljon hankalammat kuin leudommassa, vähälumisemmassa ja merenläheisessä Länsi-Suomessa." http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomessa_asuu_kaksi_kansaa_itainen_ja_lantinen

Kuvakaappaus Tiede-lehden artikkelista

THL:n sairastavuusindeksi avaa nykytilanteen kunnittain ja alueittain. Oheinen Tiede-lehdestä otettu kuvakaappaus näyttää tuon itä-länsisuhteen olevan voimissaan. Vaikeata on sote-uudistuksella tai muilla yhteiskunnan toimilla vaikuttaa ainakaan lyhyellä aikavälillä tuon rajapyykin murtamiseen. Tämän vuoksi on paikallaan sisällyttää erilaisiin kustannustenjakokriteereihin sairastavuus-tekijä. Artikkelissa tulee esille myös se, että perimän lisäksi elintavatkin tulevat jo lapsuudesta kulttuuriperintönä. Näin maan sisäinen muuttoliike sekoittaa väestötasolla idän ja lännen ihmisiä. 
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/atlas/kunnat/atlas.html?select=091&indicator=i0

Olli kauppakeskuksessa

Yksilötasolla juuremme pysyvät kuitenkin idässä tai lännessä asumme sitten missä hyvänsä. Artikkelissa on testi, millä kukin meistä voi mitata omaa taustaansa. ( http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/oletko_itainen_vai_lantinen ). Tein oman testin ja huomasin, että olen jonkin sortin sekoitus idästä ja lännestä. No niinhän se on. Olen isän puolelta juuriltani Kemistä. Kemi taitaa mennä nippa nappa idän puolelle, vaikka kartalla onkin lännessä. (2) Äidin puolelta olen juuriltani Vaasasta - selkeä länsivaikute. (3) Pituutta minulla on 177 - siinä lännen ja idän välillä. Lännessä ollaan pidempiä kuin idässä. Lapsistani pojat ovat pituudeltaan selvästi lännen miehiä.  Äitini eli pitkän elämän suomenruotsalaisena -  sieltä tulee sitä lännen geenistöä. Isä kuoli sepelvaltimotautiin vähän yli 50-kymppisenä - idän perimää, mutta myös taudin hoitokeinot vaikuttivat. Elintapani lienevät enemmän lännen puolelta kuin idästä. Mollivoittoiset biisit kuuluvat idän perimään ja duurivoittoiset biisit lännen perimään. Esim. Vesa-Matti Loirin kappaleista viehättävät minua mollivoittoiset biisit Eino Leinon runoihin, mutta loistava on tuo Loirin sketsihahmon Jean-Pierre Kuselan kappale "Naurava kulkuri". Ehkäpä olen enemmän duurivoittoinen tyyppi - oheinen kuva todistanee sen. Siinä totean, että "kierrätän enemmän hyviä ideoita".

Mitä tästä itä-länsi erosta voisi oppia? Niin syvällä ovat perimän ja elintapojen taustat. Näin myös tiettyjen tapojen muuttaminen on yksilötasolla kova urakka. Silti geeniperimä tuo elämäämme erilaisia riskejä. Sote-uudistuksella voidaan luoda edellytyksiä positiivisille muutoksille suomalaisten pärjäämisessä. Ehkä terveyserojen vähentämiselle voidaan löytää edellytyksiä. (4) Sote-uudistus ei kuitenkaan ratkaise idän ja lännen eroa perimän ja elintapojen osalta.

Päivitys 22.4.2015: Jari Porrasmaa kommentoi kirjoitustani LinkedInin puolella seuraavasti:
"Hyvä kirjoitus Olli. Perimän osuudesta heräsi muutamia ajatuksia. Perimään liittyvien riskitekijöiden selvittämiseen on tulossa apua teknologiasta. Human genome projektin yli kymmenen vuoden työ ja miljardien kustannukset onnistuu nykyään tuhansien tai satojen eurojen kustannuksilla ja analyysiin kuluva aika mitataan parhaimmillaan minuuteissa. Kansallinen genomistrategia taitaa valmistua aika sopivaan ajankohtaan."
Tässä vielä linkki genomistrategiatyöhön:  http://www.sitra.fi/uutiset/perima-ja-terveys/tieto-ihmisen-perimasta-halutaan-paremmin-kayttoon-terveydenhuollossa

Kuvakaappaus YLEn uutisesta

Päivitys 23.4.2015: Ylen uutisen mukaan äänestysaktiivisuuttakin voidaan selittää THL:n sairastavuusindeksillä. Havainto sopii tähän itä-länsi-viitekehykseen hyvin. "Äänestysinto jäi vaaleissa väestöltään sairaimmissa kunnissa terveitä kuntia selvästi alhaisemmaksi. Manner-Suomen terveimmän kunnan Kauniaisten ja sairaimman kunnan Kaavin äänestysinnossa on liki 26 prosenttiyksikön ero." http://yle.fi/uutiset/sairaimmissa_kunnissa_ei_jaksettu_lahtea_vaaliuurnille/7947142


Viitteet

(1) Mikko Puttonen: Suomessa asuu kaksi kansaa, Tiede huhtikuu 2015:
https://ollinarkisto.files.wordpress.com/2015/04/suomessa-asuu-kaksi-kansaa-tiede-huhtikuu-2015.pdf

(2) Kemistä kerroin surkeata taannoin blogikirjoituksessani. Hyvinvointi- pahoinvointi-indikaattorien tarkastelussa Kemi  näyttäytyi  vähemmän hyvinvoivana paikkakuntana. Hyvinvoinnin kärjessä olivat länsirannikon ja etelän suomenruotsalaiset paikkakunnat. Myös THL:n sairastavuusindeksillä mitattuna Kemi on kuudenneksi alhaisin kunta. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/sairastavuus-ja-toimeentulotuki-tassako.html

(3) Pitkäikäisyyttä kuvasin taannoin blogissani:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/pitkaikaisyys-vanhustenhuollon.html

(4) Terveyseroista pirullisena ongelmana kirjoitin taannoin blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/terveyserot-pirullinen-poliittinen.html

Apotti ristiaallokossa ja riskiaallokossa, päivitys 19.8.2015

Kuva poimittu Apotin uutisvirrasta

Päivitys 19.8.2015: Epic vei voiton odotetusti. http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/Apotin-jarjestelmatoimittajaksi-Epic-Systems-Corporation
Apotti-laiva keinuu ristiaallokossa.  Apotti on nyt edennyt seuraavaa vaiheeseen hankintaprosessissa. Neuvottelumenettelyyn on valittu kaksi valmistelun edellisessä vaiheessa parhaiten menestynyttä IT-ohjelmistotaloa. Neuvottelumenettelyssähän vasta valittiin toimittajia, ei itse asiassa toimittajien tuotteita ja ratkaisuja. Keskustelu on kuitenkin käynyt alun alkaen tuotteiden ja ratkaisujen ympärillä julkisessa sanassa. Kummallista vai ei? Tämä on siinä mielessä kummallista, että vasta nyt ollaan julkaisemassa Hilmaan vaatimusmäärittelyt. Tiedämme kuitenkin, että noin 2000 sivua tavaraa on jo olemassa ja ne on pääosin julkistettu kaikelle kansalla jokin viikko sitten. Apotin hanketoimisto on vakuuttanut kaiken aikaa, että toimitaan hankintalainsäädännön mukaisesti. Silti jokin tässä "mättää". Jos toimittaisiin puhtain purjein, ei oltaisi ristiaallokossa hankkeen kanssa. Apottilaiva etenisi systemaattisesti eteenpäin pudottaen laivasta ensin epäkelvot toimittajat ja lopulta valitsisi finalisteista parhaan toimittajan toteutukseen. Nyt uhkaa pahimmassa tapauksessa tilanne, jossa toinen finalisteista hyppää laivasta omalla päätöksellään. Onko siis kilpailu lopultakaan reilua, jää ulkopuolinen kysymään?

Reilulla kilpailulla satamaan. Olen ollut koko- ja merkittävyysluokassa verrattuna Apottiin mikrohankkeessa mukana. Päädyimme myös kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Vaikeuksia oli meilläkin matkassa. Kuitenkin etenimme siten, että lopputulos syntyi hankintaprosessin avulla. En olisi osannut alkuvaiheessa ennakoida, mikä toimittaja vie kilpailussa voiton. Ymmärsin myös, että kilpailussa karsiutuneet ja jatkoon päässeet hyväksyivät loppuratkaisun. Kilpailu oli loppumetreillä tiukka finalistien kesken. Finalisteille avattiin selkeästi se, mihin perustuivat heidän sijoituksensa. Yhtenä hankintaprosessin etenemisen vertailukohtana pidimme Apottihanketta, koska siinä vaiheessa muodollisesti  Apotin kilpailutus oli tehty esimerkillisesti. Kilpailullinen neuvottelumenettely antaa mahdollisuudet kaikille osapuolille ymmärtää ja oivaltaa, mitä tilaaja suuressa mitassa on hakemassa. Samoin menettely varmistaa, että kaikki puhuvat samasta asiasta. Menettelytapa ei kuitenkaan poista sitä jatkuvaa haastetta, miten aidosti hinnan ja laadun suhde tulee otetuksi huomioon. Vaikka hinnan merkitys olisi vain 30%, on se silti merkittävä. Laatu jakaantuu moniin osatekijöihin ja viime kädessä osa näistä osatekijöistä on myös tilaajan puolelta inhimilllistä arviointia. Siksi olen ehdottomasti sitä mieltä, että kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä pitää olla loppusuoralla enemmän kuin yksi ehdokas, mieluummin 3-5 ehdokasta. Jos on yksi ehdokas, hinnan merkitys kaikkoaa.

Siriuksesta Apottiin. (1). Olen seurannut Apotin vaiheita Siriuksesta lähtien lehdistöstä tai julkisista tilaisuuksista saamieni tietojen perusteella. Olen joskus yrittänyt saada lisätietoja hanketoimistolta, mutta (aivan oikein) sieltä ei ole annettu mitään ylimääräistä informaatiota. Se on hankintamenettelyssä pelin henki. On kuitenkin vaikeaa välttyä ennakko-oletuksilta, joita eivät hankkeen vastuulliset ole mitenkään tuoneet julki. Jo Sirius-vaiheessa hankkeen esivalmisteluun osallistui Sitra ja mm. EPIC:n ratkaisuja käytiin joukolla tutkimassa valtamerten takana. Näkökulma oli vahvasti terveydenhuollossa ja erityisesti USA:n IT-järjestelmäkokemuksissa. Toinen lähtökohta oli kyllästyminen Suomen monopolistisiksi tulkittuihin IT- markkinoihin. Kaksi - kolme suurinta ohjelmistotaloa jakavat keskeiset markkinat keskenään. Haluttiin siis raikkautta ja uutta kilpailua ummehtuneille kotimarkkinoille. Itse asiassa haluttiin selvästi ulkomaista vaihtoehtoa loppuratkaisuksi. Julkinen keskustelu monoliittisesta tai modulaarisesta ratkaisusta on ollut jatkuvasti koko prosessin ajan esillä. Apottilaisten ennakko-oletus on kuitenkin koko ajan ollut monoliittinen, yhden toimittajan ratkaisumalli. Näin on myös hankintaprosessi edennyt. Pienille toimijoille ei ole annettu mitään mahdollisuuksia, usean toimittajan ratkaisuun ei ole annettu mahdollisuutta, suomalaiset toimittajat on sysätty syrjään. Niin onko kilpailu ollut siis reilua?

Apotti riskiaallokossa. Hankkeen läpivienti sisältää aina riskejä. Siksi tehdään alusta loppuun riskianalyysiä ja pyritään analyysin avulla ennakoimaan riskit sekä minimoimaan ne. Näitä riskejä ei Apottihankkeelta puutu. Pikemminkin niitä on liiaksi asti - valitettavasti. Koska hanketoimisto on kunnianhimoisesti vienyt hanketta eteenpäin, olen varma myös toimiston kyvystä tunnistaa riskit ja tarttua niihin ajallaan. Keskeisiä riskejä ovat hyvinkin toiminnalliset riskit. Uskon, että vanhakin koodi kestää aikansa käytössä. Sitäkin on tietotekniikkapiireissä pidetty merkittävänä riskinä, jos EPIC olisi valinta. Toiminnalliset riskit liittyvät hankkeen peruskäsitteeseen, jota voidaan ymmärrykseni mukaan kutsua toiminnanohjausjärjestelmäksi. (2) Apottihan on kattava toiminnanohjausjärjestelmä, joka käsittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä kaikki mukana olevat kuntayhtymät ja kunnat. Apotilla ohjataan asiakasvirtoja, hoitoa, hoidon tukitoimia, hallintoa jne. Espoohan teki taannoin päätöksen, että ei ole mukana hankkeessa vaikka se on kuitenkin mukana siinä HUS-piirin osakkaan ominaisuudessa. Toiminnanohjausjärjestelmällä pitää olla omistaja, "kotipesä". Se on riski, koska näen useita omistajia - kuntia ja kuntayhtymä. Omistajuutta on pyritty ratkomaan sillä, että oletettavasti perustetaan Apotin ympärille yritys. Mutta ei tämäkään ratkaisu ole riskitön. Miten jatkossa osakkaat saavat äänensä ja tarpeensa esille? Toiminnanohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on monipiippuinen juttu. Siksi esim. nykytila on kooste eri aikoina rakennetuista osaoptimointijärjestelmistä. Riskinä on monoliittisuus. Saadaanko erilaiset toiminnanohjauksen tarpeet tyydytettyä "saman katon alla". Miten ratkaistaan asia, jos lähtökohtana on amerikkalaiseen terveydenhuollon maailmaan kehitetty valmistuote. Kuinka pitkälle voidaan mennä räätälöinnissä? Ja sitten on vielä tämä toiminnanohjauksen keskeinen tekijä, miten muutetaan nykyistä toiminnanohjauksen menettelyä ja samalla tuodaan uutta IT-teknologiaa avuksi. On se kova muutosprosessihanke. Tulee vain mieleen se, miten erilaisia kulttuureja terveydenhuolto ja sosiaalihuolto edustavat. Myös terveydenhuollon sisällä on merkittävästi toisistaan poikkeavat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kulttuurit.

Uudistus on tehtävä. Se on selvää ja kaikki ovat sitä mieltä. Jotkut tosin sanovat, että aikalisääkin voitaisiin ottaa. Nyt pitäisi varmistaa, että kilpailua on loppuun saakka. Pitäisi myös varmistaa, että perusratkaisu on avoin ja omistajuus pitää saada mahdollisimman pitkälle tilaajalle. Yhden toimittajan riippuvuus on iso riski mutta myös mahdollisuus hanskata riskejä. Hanketoimiston määritystyö pitää avata, jotta julkisilla varoille tehty työ voidaan hyödyntää muuallakin. Näin uskon ja toivon, että tehdäänkin. Apotti-laiva näytetään vietävän satamaan monoliittisena hankkeena ulkomaisin voimin. Ei kun vain riskit minimoimaan ja mahdollisuudet maksimoimaan. On se parempi kuin vuosikymmeniä vanha laiva, jota on paikattu monin tavoin vuosien saatossa. Soteuudistusta en nyt ryhdy pohtimaan tähän kohtaan. Yhteyksiä on tietysti paljon.


Päivitys 16.4.2015: Tiivistys LinkedIn-julkICT-ryhmän keskustelusta blogikirjoitukseni pohjalta:
Kävin läpi keskustelun. Huomaan, että pitkälti olemme kaikki tehneet samoja havaintoja. Avoimuus kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on tavoite, mutta mitä ilmeisimmin jo hankkeen alkuvaiheessa on tehty runsaasti avoimuutta rajoittavia ennakko-oletuksia. Lähtökohtana on ollut esiselvitystyöt, jotka on tehnyt "riippumaton konsultti" (lainaus keskustelusta). Eräässä kommentissa viitataan siihen, että hankintalainsäädännön neuvottelumenettely sinänsä sorsisi pieniä toimittajia. Onkohan niin? Asiakkaat ylläpitävät monopoleja - se on hyvä huomio. Suomen terveydenhuollon IT-taso on niin alhainen, että amerikkalainen (vanhakin) ratkaisu tuo uutta. Parissa kommentissa tuli sekin esille, että ylläpitokustannukset ovat merkittävämpi kustannuserä kuin hankintakustannus. Koko kakusta ylläpito voi olla 70-80%. Toiminnanohjausnäkökulmaa ei paljoa kommentoitu. Voidaanhan ajatella niin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon voitaisiin tuoda toiminnallisia ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja aivan muusta yhteydestä. Toiminnanohjausjärjestelmiähän on kehitetty vuosikausia ja yritysmaailmasta löytyy viljalti käyttöesimerkkejä. Mielestäni sote on sisään päin kääntynyt niin toiminnallisesti kuin IT-ratkaisujenkin osalta. Esim. terveydenhuollon IT-historia on erittäin terveydenhuoltopainotteinen. Apotissakin ennakko-olettamus on, että sieltä löytyy kaikki viisaus. 

Kuvakaappaus Pörrin blogikirjoituksesta

Päivitys 16.4.2015: Mikko Pörrin blogikirjoitus ("Olisiko vara Apottia kaatanut?") pureutuu Apottihankkeen poliittiseen keskusteluun ja yleensä keskusteluilmapiiriin sekä vaikutusmahdollisuuksiin. Kova on ollut "tsemppi" Helsingin sisällä, mutta ennakolta odotetut päätökset ovat pitäneet.  http://www.mikkopori.fi/2015/04/olisiko-vara-apottia-kaatanut.html?showComment=1429208704746#c485933662691614428

Päivitys 20.4.2015: Akusti-yhteistyö antaa toivoa.  http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2015/Sivut/2015-04-17-SKAALA.aspx

Päivitys 24.4.2015: Tieto oyj valittanut markkinaoikeudelle. Hankejohtajan mielestä matka jatkuu entiseltä pohjalta eli kaksi on jatkossa edelleen mukana. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-04-24/Tiedon-valitus-viimeinen-oljenkorsi---Apotti-ei-v%C3%A4lit%C3%A4-l%C3%A4hett%C3%A4%C3%A4-tarjouspyynn%C3%B6t-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n-3220513.html

Päivitys 25.4.2015: Vaihtoehtoa monoliittiselle Apotin tekniselle ratkaisulle on lähdetty kehittämään. Kehittelyä on esitelty ja kommentoitu FB:n terveydenhuollon tietojärjestelmät korjattava -ryhmässä. https://okffi.hackpad.com/Terveydenhuollon-avoin-tietojrjestelm-nQLlROiiLwp

Päivitys 26.4.2015: FB:n terveydenhuollon tietojärjestelmät korjattava - ryhmässä käydään edelleen tosi mielenkiintoista keskustelua Apotin tiimoilta. Nyt alkaa keskustelussa olla eri näkökulmia esillä käyttäjästä ja tietojen erilaisista hyödyntäjistä tietojärjestelmien rakentamiseen. Täytyy tässä vielä muistuttaa, että tietojärjestelmiä voidaan rakentaa monella tapaa: vesiputousmalli, ketterä kehittäminen, niiden erilaiset variantit. Toistaiseksi esiin ei ole tässä keskustelussa nostettu "Devops"-menetelmää. Palaan tähän "Devops"-menetelmään jossain myöhemmässä blogikirjoituksessa.

Päivitys 22.6.2015: MAO hylkäsi valitukset 18.6.2015. http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/MaO-hylkasi-valituksen#

Viitteet

(1) 2013 joulukuussa tekemääni blogikirjoitusta olen päivittänyt maaliskuulle 2015 saakka. Kirjoitus sisältää kandidaattien esittelyn, pohdinnat haasteista sekä runsaasti viitteitä aiheesta käytyyn keskusteluun.  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html

(2) Toiminnanohjausjärjestelmää pohdiskelin taannoin 2013 blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html

Tarvitaanko seuraavaan hallitukseen tietoministeri?, päivitys 27.4.2015

Lähde: Tietoasiantuntija 1/2015

Tietoasiantuntija- lehti pyysi minulta kirjoitusta tietoministerin tarpeellisuudesta. Ottaessani haasteen en ollut varma, mikä olisi oma vastaukseni. Juttu julkaistiin lehden näkökulma-palstalla 1.2015 (2.4.2015, se on maaliskuun alussa 2015). Oheinen kuva on artikkelista. 

Tuore kansainvälinen vertailu (50 maata) osoittaa, että Suomi on korkean digitalisaation yhteiskunta. (viite 1 ja oheinen kuvio). Monet muutkin mittarit osoittavat samaa. Suomessa on kattavat verkot ja Internetin kattavuus kansalaisten parissa on korkea. Yhteiskunnan palvelut ovat myös pitkälle digitalisoituneita. Myös julkisella sektorilla on runsaasti esimerkkejä edistyksestä vaikkapa sähköisessä asioinnissa. Samainen kansainvälinen kartoitus osoittaa, että viimeisten viiden vuoden aikana (2008- 2013) Suomi on menettämässä tuota johtavaa asemaansa. Uusia innovaatioita ei synny entiseen tahtiin. Myös toinen tuore tutkimus ICT:n hyödyistä tuottaa kasvua kansantaloudelle kertoo samaa kielteistä kaarta. Viimeisten seitsemän vuoden aikana ei ole saatu edistystä lainkaan aikaan.  (2) Samaan aikaan on tehty erilaisia ICT- strategioita, digitaalisen kehittämisen ohjelmia, tehty uutta lainsäädäntöä (kuten tietohallintolaki), edistetty avointa dataa jne. (3)

 
Suomen kielessä tieto on epätarkka käsite. Itse asiassa se on osa hierarkiaa, joka alkaa datasta, jatkuu informaatioon ja sitten tietoon tai tietämykseen päättyen lopulta viisauteen. Tietoministeri voisi siis olla hallituksessa viisauden ilmentymä. Tai tietoministeri voisi olla hallituksessa datan vartija, edistäjä tai ylin digitalisoija. Ministeri voisi olla myös tietoturvan vartija, jopa ääripäässä kyberministeri. Niin tai tietoministeri voisi olla uuden tietotalouden edistäjä, mahdollistaja. 

Tiedon digitalisointi on globaali megatrendi, jota nykymaailmassa on vaikea vastustaa. Se on myös markkinatalouden uusin kasvualusta, jossa pienillä satsauksilla on periaatteessa mahdollisuus tuottaa suuria voittoja. Megatrendillä on myös kansalaisten kannalta monenlaisia vaikutuksia. Tavalliselle kansalaiselle digitalisaation avulla tuodaan palvelut lähelle nopeasti, tehokkaasti ilman aikarajoja. Kansalainen voi joutua myös palveluja käyttäessään tai hakiessaan uusavuttomuuden alhoon. Ei ole kykyä ja osaamista toimia uudessa tilanteessa. Myös tietojen väärinkäytön mahdollisuus, suoranainen manipulointi on uudella tapaa mahdollista. Työntekijän tehtävät voivat muuttua radikaalisti tai loppua kokonaan. Digitalouden kasvu ei tuo välttämättä työpaikkoja lisää. Digitalisaatio muuttaa myös työnjakoa – osa ammateista häviää, osalle ammateista tulee uusia tehtäviä. Olisiko tietoministeri siis itse asiassa elinkeinoministeri, joka loisi uutta digitaloutta. Vai olisiko tietoministeri sittenkin työministeri, joka huolehtisi ihmisille uudet työpaikat. Niin tai olisiko tietoministeri sosiaaliministeri, joka loisi uusia toimeentulon muotoja perinteisistä töistä ulos potkituille syrjäytyville kansalaisille. 

Tietoministerin pitäisi edistää valtion ja kuntien toimintojen digitalisoitumista ja näin perustoimintojen tehokkuutta ja taloudellisuutta.  Nythän on todettu, että ICT ei ole parhaalla kustannus-hyöty-suhteella järjestettyä julkisella sektorilla.  Valtiovarainministeri onkin vaatinut valtion ICT- menojen karsimista. (4) Kyllä tehoa ja taloudellisuutta on mahdollista edistää poistamalla päällekkäisiä investointeja, uudistamalla vanhentunutta IT- infraa kokonaisarkkitehtuurin hengessä jne.  Toisaalta en kyllä lähtisi pelkästään kustannusten karsinnan tielle. Se johtaisi edelleen digitalisaatiossa taantuvalle uralle. Digitalisaatiota on käsiteltävä toimintojen, palvelujen, liiketoiminnan uudistamisen ja tehostamisen välineenä. Digitaalinen uudistaminen edellyttää investointeja, joiden kustannushyöty on syntyy aikaa myöden tehostuneina palveluina.  Digitalisaatio merkitsee myös tehokasta tietotuotannon hallintaa. Kerran kerätty tieto on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tietoministeri valtionvarainministerinä olisi ristiriitaisen roolin haltija – säästä, mutta investoi, jotta voit pidemmällä aikavälillä säästää.

Valtion ja kuntien tehtävänä on edistää avointa tietoa. Edistäminen ei saa olla yksipuolista. On myös nähtävä valtion tai kunnan oma etu. Tiedon avaaminen huoltaa samalla tiedon laatua, luo tietysti uutta liiketoimintaa, mutta luo myös uusia palveluinnovaatioita julkisellekin sektorille. Avoin tieto on avoimen vuorovaikutuksen kumppani. Tietoministeri voisi olla avoimen vuorovaikutuksen edistämisministeri tai vaikkapa älykkään organisaation /yhteiskunnan edistäjä ja tyhmän sellaisen poistaja. (5) Avoin tieto tuo tullessaan myös lisää mahdollisuuksia tiedon väärinkäytöksiin. Siis olisiko tietoministeri turvallisuus- tai puolustusministeri, joka vastaisi yhteiskunnan kyberhyökkäysten ennakkotorjunnasta ja johtaisi valtion vastaiskuja kybersodassa väärinkäyttäjiä vastaan. 

Tietoministerin tehtävä on kyllä monelta kantilta melkoisen monipuolinen- uuden tien opettaja. Yhteiskunnan digitalisaatio edellyttää uudenlaista oppimiskäsitystä, kasvatusta, koulutusta, tutkimusta, tiedettä ja kulttuuria. Olisiko sittenkin tietoministeri yhtä kuin opetus- ja kulttuuriministeri.

Tuntuu siltä, että tietoministeri olisi yhtä kuin pääministeri. Koko hallitusohjelmaan pitäisi ladata uusi digitalisaation paradigma, joka murtaa vanhat siilot, tyhmän organisaation peruskuviot. Pääministeri oto. tietoministerinä johtaisi tätä digitalisaation ja digitalouden kasvua. 

Uutisvirrasta löysin jutun kirjoittamisen jälkeen positiivisia merkkejä verrattuna kahteen siteeraamaani tutkimukseen:

Euroopan komissio on julkistanut maaprofiilin tammikuussa 2015. Teot ja aikaansaannokset näyttävät mittavilta:  https://joinup.ec.europa.eu/sites/default/files/ckeditor_files/files/eGov%20in%20Finland%20-%20January%202015%20-%20v_17_0_Final.pdf 

Digibarometrissä ei anneta Suomessa samanlaista lohdutonta kuvaa kuin kansainvälisessä vertailussa ja IT-barometrissä. Suomella on digibarometrin mukaan hyvät lähtökohdat digitalisaatioon. 
" Suomi nappaa hopeaa

Digibarometri 2015 -vertailussa, jossa on mukana 22 maata. Kultaa vie Tanska. Viiden kärjen täydentävät Norja, Ruotsi ja Alankomaat. Viro löytyy sijalta 9 ja Venäjä sijalta 18. Barometrissa maat pannaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittauksen kohteena on digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen - koulutustason kaltaiset yleiset tekijät tai maan rooli ICT:n tuottajana ei vaikuta sijoitukseen. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla (edellytykset,

käyttö ja vaikutukset) ja kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen), joiden yhdistelmänä tarkastellaan yhdeksää solua. Digibarometrin perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Käytössä Suomi jää sijalle 5. Digitaalisuuden vaikutuksissa puolestaan Suomi on sijalla 2 (joskin Suomi saa tässä nostetta mittausongelmista johtuen). Kaikkien kolmen pääsektorin mukaan tarkasteltuna Suomi löytyy sijoilta 2–5. Suomen hopean arvoinen kokonaissuoritus rakentuu ennen kaikkea tasaisuudelle." http://www.etla.fi/wp-content/uploads/Digibarometri-2015.pdf
Jyrki Kasvi kommentoi blogissaan digibarometria ja sen tuloksia. http://tieke.fi/display/Etusivu/2015/04/08/Hyvin+menee+-+olemme+siis+pulassa

Toisena vuotena peräkkäin on Suomi rankattu ykköseksi kansainvälisessä NRI-indeksissä. 
Ruotsalaiset ovat parhaita peruskäyttajiä (Suomi 6.), Sveitsilaiset firmat parhaita sähkoisten teiden hyvaksikäyttajiä (Suomi 2.) ja Singapore paras julkishallinnon digitaalisissa palveluissa (Suomi 8). The Networked Readiness Index (NRI), part of the 2014 Global Information Technology Report: The Risks and Rewards of Big Data, published today, ranks 148 countries for the quality of their digital infrastructure and ability to use ICTs to generate economic growth, foster innovation and improve the well-being of their citizens.
Here is a list of the top 10 economies making the most of the digital age, according to the NRI:
1. Finland tops the rankings for the second consecutive year, thanks to its outstanding digital infrastructure, which the Global Information Technology Report (GITR) says is the best in the world. With more than 90% of its population using the internet, and with high levels of innovation, Finland is reaping the rewards of investing heavily in ICT in the mid-1990s, which it did in response to a financial crisis.
http://forumblog.org/2014/04/top-10-countries-embracing-information-technology/

Terveydenhuolto antaa toivoa. Tietoasiantuntija-lehteen tekemäni kirjoituksen jälkeen löysin uutisen terveydenhuollosta.  "Finland is clearly becoming a leading digital health hub. Finland is clearly becoming a leading digital health hub. It is already one out of ten countries exporting more health technology than importing. According to estimates from different sources, there are approximately 500 companies active in the health sector, which employ 20.000 people. The health sector has a strong foundation in research, product development and innovation, which require specialised competences. Close partnership between the public and the private sector is at the core of the development. Finland has invested in health sector for decades, supporting growth companies via various funding programs." https://medium.com/@ekagianelli/finnish-digital-health-ecosystem-the-next-big-thing-276a25dc8d3c

Puheet julkisen hallinnon ICT-säästöistä ovat jatkuneet jutun kirjoittamisen jälkeen vaalikentillä. Suuri osa puoluejohtajista on vannonut säästötalkoissa ICT-säästöjen nimiin. Tästä olen edelleen poliitikkojen kanssa täysin eri mieltä. Jotta saadaan jotain uutta aikaan ja pidemmän aikavälin säästöjä, tarvitaan investointeja digitalisaatioon ja tietojärjestelmien uudistamiseen. Asiasta on innostunut myös TIVI-lehdessä 16.3.2015 Jyväskylän yliopiston  dekaani Pekka Neittaanmäki. Tosin hänkin sortuu osittain tuohon säästöpuheeseen. Hyvääkin on Neittaanmäen listassa, joka on tiiviisti seuraava: 1. valtion ja kuntien yhteinen metatietokanta (ON: +), 2. Keskitetyt palvelimet (ON: +), 3. Sote-it/ Kelaan keskitys (ON: + asia, mutta Kela ratkaisijana kattavasti ei hyvä; sote-it on osa toiminnanohjausta), 4. digitaalinen pilvikoulu (ON: +), 5. nopea kuituverkko (ON: +), 6. hankintaprosessit (ON: +), 7. ICT kansalaistaidoksi (ON:+), 8. ICT-strategia päivitettävä (ON:+).  http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-03-16/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4l%C3%A4inen-akateemikko-JulkICTss%C3%A4-jopa-2-miljardin-s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6vara---n%C3%A4m%C3%A4-8-kohtaa-kuntoon-3217508.html

Muita ajankohtaisia juttuja:  
- Mikä yhdistää epäonnistuneita julkisia it-hankkeita?  http://eficode.fi/blogi/mika-yhdistaa-epaonnistuneita-julkisia-it-hankkeita/

- Immateriaalioikeudet ja Hankintalainsäädäntö:

Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua#sthash.rz7YLWHj.dpuf

Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua#sthash.rz7YLWHj.dpuf

Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua#sthash.rz7YLWHj.dpuf

 http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua
- Tivi 17.2.2015: Liikenne- ja viestintäministeriö avaa tänään kaikkien ministeriöiden välisen digiturnauksen, jonka tavoitteena on tuottaa uusia ajatuksia digitalisaation edistämiseksi Suomessa. Maaliskuun puolivälissä huipentuva digiturnaus on päätöstapahtuma ministeriöiden käymälle digistrategiatyölle.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-02-17/Ministeri%C3%B6iss%C3%A4-kisataan-siit%C3%A4-kuka-keksii-parhaat-digikeinot-3215925.html

Päivitys 27.4.2015: Ville Lehtola kaipaa hallitusohjelmaan keskitettyä kirjausta julkisen sektorin IT:n kehittämiseksi modulaariselta pohjalta:
"Otetaan käyttöön kansalliset tietojärjestelmämääritelmät, jotka koskevat valtion ja kuntien tarjoamia sähköisiä palveluita. Määritelmissä on (a) kansallisesti säilöttävän tiedon rakenne ja (b) tiedon siirtämiseen käytettävät rajapinnat organisaatioiden välillä (valtio, kunnat, kuntayhtymät, yksityiset palveluntuottajat). Määritelmiä hallinnoi valtionvarainministeriö tai muu valtioneuvoston osoittama taho. Määritelmiin siirtyminen on pakollista. Ylimenokaudella kunnille annetaan 2-5 vuotta siirtymäaikaa päivittää oma tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa vastaamaan määritelmiä, alkaen niiden asetuspäivästä."
http://villelehtola.blogspot.fi/2015/04/sote-it-kuntoon-hallitusohjelmaan.html

Lähteet:

(1)               Bhaskar Chakvorti, Christopher Tunnard, Ravi Shankar Chaturvedi: “Where the Digital Economy Is Moving the Fastest” February 19.2015, Harvard Business Review 
- https://hbr.org/2015/02/where-the-digital-economy-is-moving-the-fastest

- http://fletcher.tufts.edu/eBiz/Index

(2)               IT-barometri 2014, Tivia http://www.tivia.fi/sites/tivia.fi/files/tivia/Julkaisut/tutkimukset/IT-barometri/ITBarometri_2014_29.1.2015_julkinen_versio_.pdf

(3)               VM: Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta – selvitys hallintovaliokunnalle saavutetuista tuloksista, Joulukuu 2014; tiiviisti keskeiset tulokset ovat: kokonaisarkkitehtuuri edennyt, lausuntomenettely keskeisistä hankinnoista edennyt, JUHTA tehnyt suosituksia, mutta standardeja ei vielä syntynyt; perustietotekniikka valtiolla kerätty Valtoriin; valtion ja kuntien tietohallinnon kustannukset kääntyneet laskuun; yhteen toimivuudessa edistytty (Palveluarkkitehtuuriohjelma), tiedon hallintaa koskeva lainsäädäntöuudistus valmisteilla.

(4)               Valtiovarainministeri linjasi taannoin ICT-menojen leikkaamisesta: ks. blogikirjoitukseni aiheesta: ”ICT-säästöt populistista politiikkaa” http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/01/ict-saastot-populistista-politiikkaa.html
- Saman kommentin blogikirjoituksessaan teki Ari Uusikartano (Tivia 18.3.2015): http://www.tivia.fi/tiviassa-tapahtuu/tivia-blogi/viestinnallinen-epaonnistuminen-rassaa-julkishallinnon-tietohallintoa
- Myös Tampereeen yliopiston professuri Pirkko Nykänen puuttuu samaan aiheeseen eli ICT-säästöihin. Ei ole Pirkonkaan mielestä helppoa tuo ICT:stä säästäminen http://www.uta.fi/ajankohtaista/yliopistouutiset/ilmoitus.html?id=105233  

(5)               Petri Virtanen, Jari Stenvall: Älykäs julkinen organisaatio, Tietosanoma 2014

- Olli Nylanderin kirja-arvio on blogikirjoituksessa osoitteessa: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/alykkyytta-julkiseen-organisaatioon.html