Proustilainen SOTE-uudistus - yksi virke riittää, päivitys 12.8.2018

Kuvassa tekijäjoukko vasemmalta: Olli, Seppo, Markku ja Mikko

Proustilaisen SOTE-uudistuksen taustakertomus. Heinäkuun 19.-22. päivänä kuluvaa vuotta kokoontui 
neljä kokenutta (yhteensä yli 180 vuoden kokemus) SOTE-ammattilaista Hankasalmelle Kihveli
Soikoon-tapahtuman yhteydessä järjestettyyn Cursus-Hurri-Hersio kansainväliseen kesäakatemiaan, 
jonka haasteena oli Kihveli-areenan keskustelujen pohjalta kehittää ns. ”Proustilaisen SOTE-uudistuksen” 
pohjapaperi, jossa yhdessä virkkeessä ja yhdellä A4:sella sanotaan kaikki tarvittava ja viitoitetaan suunta 
kestävälle palvelujärjestelmän uudistamiselle. Työskentelyyn osallistuivat Mikko Nenonen, Olli Nylander, 
Seppo Pääkkönen ja Markku Valli ja ylpeinä esittelemme seuraavassa työmme tulokset, yhdellä A4:sella. 
Työtä ovat kommentoineet myös Vesa Pakarinen ja Arja Nenonen. Tähän ei nyt tarvita kommentteja, 
niitä on kuluneiden kahden uudistamisprojektien vuosikymmenen aikana saatu jo riittävästi. Nyt tarvitaan 
määrätietoista etenemistä ja tekoja, joille nyt voimme toivottavasti tarjota pitävän perustuksen. Teksti on 
vapaasti kopioitavissa ja jaettavissa lähde ja tekijät mainiten. 
(Proustilaisella näkökulmalla tarkoitetaan ranskalaisen kirjailijan Marcel Proustin (1871 - 1922) kirjoitustapaa,
joka perustuu pitkiin moniulotteisiin ja moni-ilmeisiin virkkeisiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Marcel_Proust)

SOTE-uudistus: kattava pohjapaperi (vapaasti käyttöön)

Tasavallan presidentin ukaasi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohdat ovat: yksikanavainen rahoitus, joka mahdollistaa toiminnan kokonaisoptimoinnin, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viidennen sukupolven tietojärjestelmät (Gartner luokitus), jotka on otettu paikallistasolta valtakunnan tasolle käyttöön aidosti korkeimmalla eli HIMSS 7 tasolla tehden mahdolliseksi toiminnan kohdistamisen vaikuttavasti, toiminnan seurannan asiakasrajapinnan tasolta kansainväliseen vertailuun asti, sekä toiminnan johtamisen ammattihenkilötasolta aina valtakunnan tasolle niin, että palvelujen järjestäminen ei ole riippuvaista järjestämistavasta ja järjestäjäpohjasta, vaan voidaan toteuttaa paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti ilman, että uudistusta joudutaan sitomaan mihinkään systeemin ulkopuoliseen ratkaisuun kuten maakuntauudistukseen jolloin matalalla organisaatiomallilla tuotetulla toiminnalla voidaan tukea asiakkaiden selviytymistä, jota tulee seurata yksinkertaisilla ja toimivilla mittareilla kuten kyvyllä itsenäiseen ja tukitoimista riippumattomaan elämään, mutta samalla myös voidaan tarjota apua ja tukea tarvitseville nopea ja vaivaton kontakti ammattihenkilöön tai asiantuntijajärjestelmään, joilla voidaan ratkaista vähäisempiä hyvinvointia ja elämänlaatua uhkaavia ilmiöitä samalla kun pitkäaikaisemmpien selviytymistä ja hyvinvointia uhkaavia ilmiöitä varten voidaan tarjota jatkuvuutta, kattavuutta ja vaikuttavuutta aktiivisen seurannan ja varhaisen jopa ennakoivan reagoimisen avulla niin, että resurssien optimaalisella, vaikuttavalla ja oikea-aikaisella kohdistamisella voidaan päästä uudistuksen tavoitteeksi asetettuun säästöön ilman, että joudutaan karsimaan tai keskittämään palveluja paikallisesti tai alueellisesti ja samalla pystytään kehittämään työolosuhteita sekä huolehtimaan kilpailukykyisestä palkkauksesta ja luomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kannustava ja innostava ilmapiiri, joka auttaa henkilökuntaa antamaan parhaansa asiakkaiden tukemiseksi ilman syyllisyydentunteita, joita on luotu esimerkiksi käsitteen ”kestävyysvaje” kautta, kun kyseessä itse asiassa ovat olleet osaoptimoinnista ja toiminnan kohdistamisvaikeuksista aiheutuneet ongelma, johon vaikuttamalla vaikutetaan myös alan maineeseen ja houkuttavuuteen työntekijän kannalta ja samalla tulee mahdolliseksi siirtyä aitoon verorahoitteiseen systeemiin, jossa palvelut ovat käyttäjälleen maksuttomia, mutta käyttäjän tarpeiden mukaan skaalattuja sekä kokonaisoptimoituja esimerkiksi siten, että asiakkaan logistiikkakustannukset tulee lukea osaksi palveluntuottajan kustannuksia, jotta palvelujen keskittäminen voidaan toteuttaa optimaalisesti kuitenkin säilyttäen kevyemmät palvelut niin lähellä asiakasta kuin mahdollista, kun liiallisen keskittämisen myötä matkakulut alkavat rasittaa liikaa tuottajan kustannusrakennetta, joten järjestelmästä on luotavissa tämän uudistuksen myötä mahdollisimman itseohjautuva ja insentiivein säädeltävä, jolloin se voidaan ottaa välittömästi käyttöön kun sosiaali- ja terveysministeriössä kirjoitetaan tarvittavat lait ja asetukset (maksimissaan 10 liuskaa) eduskunnan hyväksyttäväksi ja samaan aikaan asiantuntijat ministeriön kansliapäällikön johdolla laativat uudistukselle projektisuunnitelman, jonka resursointi otetaan seuraavaan valtion budjettiin.

Helsingissä ___/____ 2018                 _______________________

Päivitys 3.8.2018: Leo Suomaa kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:

Leo Suomaa Retired Director-General

Sinänsä sukkela kirjoitus. Mutta. Olisiko tässäkin ajatuksena, että on tehtävä ja tehtävissä Lopullinen Uudistus, Kaikki Tarvittava ja Täydellinen Loistossaan. Seuraavassa istunnossa voisitte miettiä vaihtoehtoisen, mintzbergiläisen tarinan siitä, miten ratkeamaton ongelma pidetään kuitenkin hallinnassa, niin että sen kanssa voidaan elää ja tullaan toimeen...

Päivitys 12.8.2018:  Aika hyvä tämä Soininvaaran ehdotus. 100 me perusterveydenhuoltoon ja se on siinä. Ehkä tuo ehdotuksen keskittäminen lääkärimäärän lisäämiseen on hiukan yksipuolinen ratkaisumalli, mutta sijoittaminen perusterveydenhuoltoon on sinänsä kannatettava ajatus.
http://www.soininvaara.fi/2018/08/10/sata-miljoonaa-riittaisi-terveydenhuollon-korjaukseen/