 |
| Semanttinen yhteentoimivuus 2016 / Mikael Hällström |
YTI-hanke on Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista. Hankkeen päätösseminaari 13.12.2018 oli samana päivänä, kun eduskunnan lähetekeskustelussa oli "tietopoliittinen selonteko" sekä tiedon hallinnan lakiesitys. (2) Selonteon yksi valmistelijoista, Olli-Pekka Rissanen totesi, että YTI-hanke on "tietopolitiikkaa". (3) Tämä on seminaariin osallistuneiden mielestä merkittävä edistysaskel. Tiedon merkitys on kasvanut jatkuvasti niin julkishallinnossa kuin muuallakin. Haasteena on tiedon yhteentoimivuus, erityisesti semanttinen yhteensopivuus. Ohessa on tiivistettynä yhteentoimivuuden ydinsanoma:
- Yhteentoimivuuden eri organisoinnin tasot: organisaatiotaso eli tiedonhallinnan yksiköt – tietoaluetaso eli teemakohtaiset yhteenliittymät – kansallinen taso – KV-taso / erit. EU.
- Yhteentoimivuuden hierarkiatasot: säädöstaso - toimintataso - tiedon taso - teknologian taso.
- Neljän ”lego-laatikon” malli: I-laatikko: sanastot: käsitteet -termit; II-laatikko: tietokomponentit: luokka (käsite) – attribuutti – assosiaatio; III-laatikko: koodistot; IV-laatikko: soveltaminen.
- Soveltaminen: Lego-palikkamallilla pyritään ratkaisemaan soveltamispuolella valmiilla palikoilla mahdollisimman pitkälle tarpeet. Jos ei ole tarjolla käsitettä, se voidaan luoda ja tarjota mahdolliseksi yhteiseen kansalliseen käsitekokonaisuuteen. Kansallinen vastuunkantaja (VRK) sitten arvioi, onko kyse riittävän yleisesti käsitteestä.
- Tiedon hallinnan kiertotalous on keskeisenä tavoitteena. Tavoitetta kohden mennään viiden porrasaskelman kautta: perustaso (ei juuri yhteentoimivuutta) - yhtenäistämisen taso (edistetään yhteentoimivuutta eri hierarkiatasoilla) - integraatiotaso (hyödynnetään tietojen keskinäistä integraatiota) - toteutetaan jatkuvaa tiedon kierrättämistä, joka tehostaa toimintoja eri organisaatioissa ja nostaa tiedon laatua.
Säädöstyön tehon ja laadun kohottaminen. YTI-hankkeessa kehitetyt menetelmät sekä sanastotyö hyödyntävät kaikkia yhteentoimivuuden hierarkian tasoja. Lainvalmistelussa on haasteita. Siitä olen myös kirjoittanut aiemmin 3.12.2018 (4). Säädöstyön laadussa, jatkuvassa kiireessä sekä lobbauksessa on haasteensa. YTI-hankkeessa kehitettiin pilottina "lakieditori". Välineellä voidaan lopullisesti toteuduttuaan hakea sanastosta valmiit käsitteet ja linkittämällä Finlexinn vielä aikaisempien lakien käsitteet. Kommenttipuheenvuorossa Kaisa Kukkonen toivoi vielä editoriin kieliversiot (ruotsi, englanti), lainvalmistelu tehokkuus ja laatu senkun paranevat.
API- rajapintojen kautta tieto siirtyy organisaation tietojärjestelmästä toiseen. (5) Teknisesti rajapintojen rakentaminen on mahdollista ja toteutettukin niin organisaatioiden sisällä kuin välilläkin. Jos siirrettävällä tiedolla ei ole yhteentoimivuutta vastaanottavan organisaation tietoihin, hyöty jää vähäiseksi. Tietysti vielä oleellisempaa on, voidaanko lainsäädännön perusteella siirtää tietoa paikasta toiseen. Tätäkin haastetta on YTI-hankkeessa pohdittu ihmisen oman datan osalta eli miten hoidetaan suostumusmenettely. Tähän liittyy myös kysymys avoimesta tiedosta, joka avoimimmillaan tarkoittaa tietojen avointa käyttöä kennelle hyvänsä. Avoimuudella on puolensa ja puolensa. Kyse on yleisen ja yksityisen edun tasapainosta sekä tietosuojasta. (6) Ajankohtainen esimerkki on Trafin ajokorttitietojen avoin saatavuus ja jatkohyödyntämismahdollisuus. Eli data pääsi käsistä. YLE-uutisissa 16.12.2018 haastateltiin alan juristeja (mm. Tomi Voutilainen). Syyt eivät ole pelkästään Trafin toiminnassa, vaan myös olemassa olevan lainsäädännön sekavuudessa ja runsaudessa.
YTIn menetelmiä, käsitteitä ja sanastoja sekä VRK:n roolia jatkossa toiminnan pyörittäjänä kannattaa ehdottomasti käyttää laindäädännön valmistelussa, organisaation toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisessä sekä tiedon siirrossa organisaatioiden välillä. Mitä avoimemmin mahdoillistamme tiedon siirtoa, sitä tarkemmin on määriteltävä, mihin tarkoitukseen tietoa siirretään ja missä yksittäisen kansalaisen etu menee yleisen edun edelle sekä päinvastoin.
Päivitys 16.21.2018: Mika Honkanen kommentoi FB:n puolella:
"Olli, minä olin tekemässä myös YTI hankkeen omadata-työpakettia tänä vuonna, mutta en vaan päässyt tilaisuuteen, kun olin EU kokouksessa puhumassa samaan aikaan. Toivottavasti hiljalleen päästään kohti kokonaiskuvaa. Tiedon semanttinen ulottuvuus on osa kokonaisuutta, mutta hyvien rajapintojen suunnittelu käytännössä paljon vaikeampaa, kun mitä moni nyt uskoo. Systeemiajattelu korjaisi jakojäännökset kuntoon."
Viitteet
(1) Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hankkeen toimenpiteillä luodaan toimintarakenteet ja perusinfrastruktuuri tehokkaalle tiedon hallinnalle julkisessa hallinnossa, täydentäväksi osaksi Kansallista palveluarkkitehtuuria.
Julkiset palvelut muodostuvat suurelta osin tiedosta. Tätä tietoa käytetään kansalaisen palvelutarpeeseen vastaamiseen ja toisaalta erilaisten viranomaisvelvoitteiden hoitamiseen. Tavoitteena on tilanne, jossa käyttäjää ei vaivata tarpeettomasti tietopyynnöillä vaan viranomaiset pystyvät hyödyntämään saumattomasti ja monipuolisesti jo käytössään olevaa tietoa.
Kansalaisen kannalta yhteinen tiedon hallinta julkisessa hallinnossa tekee asioinnista sujuvampaa, kun palvelut sopivat paremmin tarpeeseen, ne kehittyvät ja paranevat jatkuvasti ja tarvittava tieto on ymmärrettävää ja joustavasti käytettävissä. Samalla huolehditaan hyvästä tietosuojasta ja tietoturvasta. Myös yritysten kanssakäyminen viranomaisten kanssa helpottuu vastaavasti.
Yhteinen tiedon hallinta -hankkeen toimenpiteet painottuvat suurelta osin kansalaiselle ja yritykselle näkyvän palvelun taustalla olevaan hallinnon toimijoiden yhteiskäyttöiseen tietoympäristöön ja yhteistyön kehittämiseen, ei niinkään asiakaskäyttöliittymään tai asiakaspisteisiin.
Tavoitteena on kehittää julkisen hallinnon toimintatapoja ja lisätä toiminnan ja palvelujen vaikuttavuutta. Hankkeen kantavana ajatuksena on, että hyvän sähköisen palvelun ja palvelupolkujen sujuvoittamisen taustalla on järjestelmällisesti johdettu tiedon merkityssisällön määrittely. Määrittelyn, tiedon ja sen käsittelyn avoimuus tiedon hallinnan prosessin eri vaiheissa parantaa tiedon laatua ja käyttökelpoisuutta.
https://vm.fi/yhteinen-tiedon-hallinta
https://vm.fi/tapahtumat/2018-12-13/yhteinen-tiedon-hallinta-digikarkihankkeen-paatosseminaari
Päätösseminaarin aineisto ei ollut vielä saatavilla. Löysin semanttisen yhteentoimivuuden viitekehyksen Mikael Hällströmin alustuksesta vuodelta 2016. Lähes sama kuva tai sen yksinkertaistettu sovellus oli myös hänen seminaarialustuksessa 13.12.2018.
(2) Tiedon hallinnan lainsäädäntö: Esityksessä ehdotetaan uutta lakia julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Laki olisi tiedonhallintaa koskeva yleislaki. Laki koskisi laajasti viranomaistoiminnassa tapahtuvaa tiedonhallintaa. Lailla varmistettaisiin viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen hallinta ja tietoturvallinen käsittely julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi. Lisäksi laissa säädettäisiin viranomaisten tietojärjestelmien välillä tapahtuvasta tietojen luovuttamisesta sähköisesti. Sääntelyllä tehostettaisiin viranomaisten tiedonhallintaa, jotta viranomaiset voivat tarjota hallinnon asiakkaalle palveluitansa hyvää hallintoa noudattaen laadukkaasti ja hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti. Lain tarkoituksena on edistää myös tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_284+2018.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_284+2018.aspx
(3) Tietopoliittinen selonteko: https://vm.fi/tietopoliittinen-selonteko
https://vm.fi/documents/10623/7768305/Eettist%C3%A4+tietopolitiikkaa+teko%C3%A4lyn+aikakaudella+-selonteko.pdf/bf0ef101-5e11-175e-a87a-dea78359780c/Eettist%C3%A4+tietopolitiikkaa+teko%C3%A4lyn+aikakaudella+-selonteko.pdf.pdf
Tietopoliittisesta selonteosta tein aikanaan blogikirjoituksen otsikolla "Tietopoliittinen selonteko vailla yllätyksiä": https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/tietopoliittinen-selonteko-vailla.html
(4) Lakivalmistelun laatu ja tehokkuus, 2.12.2018: Ehdotin blogikirjoituksessani yksinkertaisesti seuraavaa: Rakennetaan lainsäädännön valmisteluun, toimeenpanoon ja toteutukseen selkeä prosessimalli, jonka puitteissa sitten yksittäisiin lakeihin hyödynnetään projektimenetelmiä. Ongelman luonteen määrittelyn avulla valitaan menetelmät ja tekemisen tapa. Kokonaisarkkitehtuuri tuodaan välineenä mukaan, jolloin eri ilmiöiden väliset syy- ja seuraussuhteet saadaan jotenkin määriteltyä, käsitteet saadaan kohdalleen ja lainsäädännön vaikuttavuus systematisoitua. Jo lainsäädäntöuudistuksia suunniteltaessa määritellään eri hankkeiden välinen suhde ja yhteentoimivuuden edellytykset.
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/lakien-valmistelu-taas-julkisessa.html
(5) API (Application Programming Interface): Jotta koko API-kehittämisprosessi olisi tehokasta ja laadukasta sekä asiakaslähtöistä, tarvitaan "API-tyyliopas", joka sisältää seuraavat asiat: operaatioiden ja parametrien nimeämiskäytännöt, versiointi, virheenkäsittely, tietoturvakäytännöt (tunnistus, pääsynhallinta), tietomallit (käytetyt standardit), käytettävät metodit (CRUD) ja niiden mahdolliset vastaukset eri tilanteissa. Lisäksi tarvitaan sekä tietoturva- että käytettävyysauditointiprosessi. Ja lopuksi tarvitaan vielä mittarit, millä koko prosessia ja lopputulosta voidaan arvioida sekä jatkuvasti parantaa. Kaikki tämä edellyttää API-hallintajärjestelmää. Pohdin kirja-arviossani vielä tätä API-asiaa seuraavasti: Kysymys on mielestäni melkoisesta yrityskulttuurin sekä IT-järjestelmien kehittämiskulttuurien uudistamisesta. Kirjoittajat vyöryttävät esille paljon kehittämiskohteita ja uudenlaisia näkökulmia jo koeteltuihin työskentelytapoihin. Kun mennään vielä yksittäisen yrityksen ulkopuolelle, tarvitaan ekosysteemin luomisessa eri osapuolten keskinäistä luottamusta ja uuden yrityskulttuurin omaksumista. On kyllä haaste. Tietojärjestelmien kehittämisessä ei riitä pelkästään ketterien menetelmien omaksuminen. Tarvitaan myös API-ajattelun tuomista perinteisten integraatioratkaisujen rinnalle tai sijalle.Juttuni perustuu seuraavaan kirjaan: Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen, Mika Honkanen: API-talous 101. Alma Talent oy 2018
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/api-liiketoiminnan-vallankumous-ehka.html
(6) Yleisen ja yksityisen edun tasapainosta kirjoitin blogissani 11.2.2018. Aihe tuntui silloin ajankohtaiselta, mutta se on ollut ajankohtainen näihin päiviin saakka. Tietoasiantuntija-lehden päätoimittaja pyysi kirjoittamaan aiheesta vielä uudelleen. Juttu julkaistiin lehden joulukuun 2018 numerossa 5 otsikolla "Yleisen edun nimissä -mihin vaaka kallistuu". (ss.6-8)
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/yleisen-edun-nimissa-mihin-vaaka.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti