keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Ollin tuumailut - saldo 2012, päivitetty 30.12.12.

Yllä EU -todellisuutta espanjalaisittain: perhekuva (epätoivoisuus)


Päivitys 30.12.12.
Innostuin blogikirjoittelusta vuosi sitten. Nyt on takana 87 juttua. Katselujen määrä on yli 6600. Tulos on hyvä ottaen huomioon juttujen luonne. Madridin kirjeystäväni lähetti minulla taannoin kirjeen, johon hän oli liittänyt mukaan puhuttelevan pilapiirroksen EU:n rahoituskriisistä. Niin kysymys on perhekuvasta ja epätoivoisesta (desesperada) sellaisesta.

Tässä on koottuna aihealueittaisia havaintojani blogikirjoitusten tiimoilta(suluissa juttujen määrä):

Potilas (26+8/Ollin omat kokemukset), asiakas (19), kansalainen (18)
- ei ratkaisevia toteutuneita uudistuksia asiakkaan näkövinkkelistä
+ ikäihmisten laki positiivinen uudistus, vaikka jääkin varsin yleisluontoiseksi eikä ole varmuutta vaikutuksista
- sote-uudistus ollut kansalaisen näkökulmasta melkoista sähläystä, poliittista irtopisteiden keruuta
+ hoitotakuu on toiminut varsin hyvin; omakin kokemus on tältä osin positiivinen
- edelleen vaikeuksia saada palveluja julkiselta sektorilta; myös palveluketjut tökkivät samoin kuin tiedon kulku palvelujen välillä
+ työterveyshuolto toimii suuressa mitassa

Ammattilainen (18), hoitoprosessi (25)
- lääkärivaje tuntuu melkein kaikkialla julkisessa terveydenhuollossa
- hoitojärjestelmä pirstaleinen
+ paras osio sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoito - miksi se halutaan uhrata soteuudistuksessa?

Oheinen Hesarin lehtileike 27.12.12. kuvaa kahta asiaa: poliittisen johdon ja asiantuntijoiden välistä juopaa sekä tuota kuntakoon sitomista 20000 asukkaaseen.
Sote-uudistus (25 + 6/ väestövastuu)
- sairaanhoitopiirien lakkauttaminen ei järkevä toimenpide
- kuntapohjainen malli outo juttu; 20000 asukkaan kuntapohjakin outo; sotetyöryhmäkin näyttää pohtivan tätä samaa asiaa, ks. oheinen Hesarin lehtileike 27.12.12.
- rahoitusuudistus ja rakenneuudistus erotettu toisistaan
+ terveyskeskuksille tehtävä jotain - sen tunnustavat kaikki
- ministeriryhmän kannanotto sekoitti tilannetta entisestään; http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5655136&name=DLFE-24916.pdf

Vanhustenhuolto (15)
- palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat kovasti
- palvelujärjestelmä omaisen ja vanhuksen itsensä kannalta pirstaleinen
+ vanhuspalvelulaki kokoaa asiat yhteen;  http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1847332#fi
+/- jos saadaan kattavasti velvoittavaksi kaikissa kunnissa, edistystä saattaa tulla, mutta on muitakin mielipiteitä kuten "Vanhuspalvelulaissa kohtaavat hyvä tahto ja ankea todellisuus" http://ollinarkisto.wordpress.com/?attachment_id=27


Kitkaton Suomi, katso alaviite 1
Tietojärjestelmät (35 + 29/potilastietojärjestelmät)
+ JulkICT-strategian teko;  http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0110_julkictstrategia/index.jsp
- JulkICT-strategian toimeenpano ja hallintajärjestelmä
(vrt. Ruotsillakin oma strategia julkistettu 12.12. http://www.regeringen.se/content/1/c6/20/63/22/5923ead4.pdf)
+ eArkisto ja eResepti etenevät http://www.kanta.fi/
- yhteentoimivuus eri tietojärjestelmien kesken arvailujen varassa - puuttuu perusinfraratkaisu (ks. myös Hesarista otettu lehtileike Ala-Pietilän tulevan "Kitkaton Suomi"-selvitysraportin sisällöstä, kohta1, infra; katso alaviite 1)
+ sosiaalihuollossa olisi rakenteelliset edellytykset vaikka koko maan kattavaan keskitettyyn ratkaisuun tai vaikkapa sosiaalihuollon "ekosysteemiin"
- sosiaalihuollossa puuttuvat rahat, usko ja halu uudistuksiin IT-järjestelmissä
- usko vielä keskitettyihin, megakokoisiin järjestelmiin
- niin ja hankintalainsäädäntö, sille on tehtävä jotain
- tietojärjestelmien käytettävyys kunniaan: Työterveyslaitoksen hallinnoimaa projektia Flow-IT kannattaa seurata http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/FlowIT/Documents/FlowIT_Esittely.pdf

Valtion ohjaus (7)
- ministeritason ohjaus hapuilevaa; ks. myös oheinen Hesarin lehtileike sote-työryhmästä 27.12.12.
- poliittinen ja ammatillinen ohjaus sekavaa; roolit kadoksissa
- ICT-asioissa puuttuu riittävä keskitetty ohjaus ja idea siitä, miten systemaattisesti saadaan aikaan yhteentoimivuutta ja toisaalta aitoa kilpailua.
- valtion ohjausta ei erityisemmin ole uudistettu, kun taas Ruotsissa aiotaan pistää uusiksi koko ylärakenne ("Gör det enklare!") http://www.regeringen.se/content/1/c6/19/28/99/2eaebcbd.pdf

Muotiasiat ja -sanat 2012
- sosiaali- ja terveydenhuollossa: sote, lääkäripula, vanhuspalvelulaki, kuntauudistus
- ICT:ssä: strategia, yhteentoimivuus, kokonaisarkkitehtuuri (2), ekosysteemi (3), pilvipalvelut (4)
- ICT- sosiaali- ja terveydenhuolto: eArkisti, eResepti, KanTa, terveydenhuollon järjestelmien toimivuus, Apotti (HUS:n ja pääkaupunkisedun sosiaali- ja terveydenhuollon uusi tietojärjestelmähanke); sosiaalihuollon järjestelmien toimivuudesta tai uudistamisesta ei paljoa ole ollut puhetta (paitsi Apotin yhteydessä)

Viitteet:

(1) " Kitkaton Suomi": http://www.2030.fi/tilaisuudet/kitkaton-suomi-ict-tulevaisuusfoorumi 
http://www.hs.fi/talous/N%C3%A4in+kitkaton+Suomi+rakennetaan/a1356496607719

 (2) kokonaisarkkitehtuuri: toiminta-tieto-tietojärjestelmä-teknologia muodostavat arkkitehtoonisen kokonaisuuden; http://ollinarkisto.wordpress.com/?attachment_id=28),

(3) ekosysteemi on sanalaina luonnontieteen ja ympäristötieteen alueelta; muodiksi se tuli Nokian uuden strategian myötä (Windows -ekosysteemi); JulkICT-strategiakin omi sanan mielestäni kuitenkin virheellisesti strategian jalkauttamiskäyttöön; tässä eräs tulkinta IT-maailmaan ja liike-elämään: http://www.tietoviikko.fi/cio/blogit/ict_standard_forum/ekosysteemi+++juhlapuhetta+vai+arkipaivaa/a757589.; Viron X-Road ja Sitran alulle panema Taltioni ovat esimerkkejä ekosysteemeistä. Ohessa on hyvä blogikirjoitus siitä, mitä ekosysteemillä tarkoitetaan ICT-maailmassa. https://www.tietohallintomalli.fi/artikkeli/2012-04-13/5-nyrkkisaantoa-ekosysteemien-valintaan

(4) Pilvipalvelut. Käsite ”pilvi” on saanut alkunsa markkinoinnin dioista, joissa monimutkainen ja kaukainen tietoverkko kuvataan pilvenä. Kysymys on ulkoisesta tietotekniikan palvelusta, kuten tiedon varastoimisesta ulkoiseen palvelimeen tai kokonaisen tietojärjestelmän ulkoistamisesta. Pilvellä tarkoitetaan sitä, että loppukäyttäjä maksaa vain käytöstä tekemänsä sopimuksen perusteella. Palvelun tarjoaja hoitaa kaiken inhottavan tietoteknisen työn. Pilvellä tarkoitetaan myös sitä, että tiedot voivat sijaita useissa palvelimissa, palvelin verkossa ja jopa siten, että tietojen sijaintipaikka on  globaalissa verkossa. Oheisessa linkissä on hyvä kooste pilvipalveluista ja niideen hankinnasta otsikolla "Kauas pilvet karkaavat vai karkaavatko". https://www.tietohallintomalli.fi/artikkeli/2012-12-26/kauas-pilvet-karkaavat-vai-karkaavatko Oheisessa linkissä on pilvipalveluiden onnistumiset ja epäonnistumiset vuonna 2012. http://www.informationweek.com/cloud-computing/infrastructure/cloud-computing-best-and-worst-news-of-2/240144531?goback=.gde_115357_member_200041184.


lauantai 22. joulukuuta 2012

Koiran elämää

Joulun alla ystäväni vinkkasi oheisesta blogikirjoituksesta - ei aivan uudesta, mutta niin ajankohtaisesta. Koiralla hyvinvointiyhteiskunnassa on koiran päivät. Isäntä ja koira ovat erottamaton pari. Koiralla on ikuinen joulu. Jos tulee ongelmia - sairautta tai vaivaa, hoito järjestyy tuota pikaa ja laatukin on huippua. Meilläkin on ollut mahdollisuus seurata, miten hienosti eläinklinikat hoitavat potilaansa. Varsinaisessa hoitotilanteessa otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja omaisten tarpeet. Jatkohoitokin on täsmällisesti ja yksilöllisesti suunniteltu. Kyllä tällä meidän Kaapollakin on kadehdittavat olot. Kuvakin sen osoittaa. Ei mikään ihme, että Johanna Mitjonenkin oheisessa blogikirjoituksessaan toteaa: "saisinpa koiran osan sairaalassa".

 

 

 

Saisinpa koiran osan sairaalassa

http://www.fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-10/saisinpa-koiran-osan-sairaalassa


Johanna Mitjonen Toisinajattelija

Kirjoittajan koira sai parempaa hoitoa sairaalassa kuin hänen äitinsä.

Sekä äitini että koirani vatsasta löytyi pari vuotta sitten kasvain. Äidillä kasvain oli hyvälaatuinen, koiralla löydös oli aggressiivista syöpää.
Tapauksissa yhteistä oli se, että molempia, äitiä ja koiraa, hoidettiin julkisella puolella.
Äiti odotti leikkausta kuukausia. Oli epämiellyttää antaa kasvaimen möllöttää vatsassa. Kertaalleen leikkaus peruutettiin, koska kirurgi oli liukastunut ja murtanut kätensä. Sijaista ei löytynyt. Piti malttaa odotella.
Koiraa hoidettiin heti tarmokkaasti, kun löydös oli tehty. Yliopistollisen eläinsairaalan onkologillekin soitettiin kesken hänen Floridan-matkansa ja pyydettiin konsultaatio.
Koska koiran ennuste oli lohduton, ei itkustani ollut tulla loppua. Odotellessani tuntikausia sairaalassa mukava vastaanottajavirkailija kysyi vointiani ja päästi syömään henkilöstöruokalaan, etten vain pyörtyisi. Se lohdutti.
Koira sai pyytämättä ennen leikkausta neljä verensiirtoa ja sen jälkeen kipulaastarin.
Koira oli viikon teho-osastolla. Minulle soitettiin joka päivä ja kerrottiin koiran kuulumiset; esimerkiksi, että se viedään ulos neljän tunnin välein. Myös sen lempiruokaa kysyttiin, koska ruoka ei maistunut.
Äidin piti kysellä oman leikkauksensa jälkeen jälkihoito-ohjeita ja muistuttaa lääkäriä omasta kivunlievityksestään. Hän sanoi toivovansa, että häntä olisi kohdeltu sairaalassa kuin koiraa.
Koira kävi lähellä kuolemaa monta kertaa. Ihme kuitenkin tapahtui: antibiootti puri, veriarvot nousivat ja lopulta tuli se kaikkein paras uutinen: muutosalueilta ei löytynyt kasvainsolukkoa.
Ajattelin miten valtavan onnekas olen, kun saan olla länsimaalainen tyttö, jolla on mahdollisuus viedä koira keuhkoröntgeniin, sisäelinultraan ja lopulta vaativaan kirurgiseen operaatioon.
Olen totta kai myös onnellinen, että saan pitää itsestäänselvyytenä, että äitini sai laadukkaan hoidon. Koiran kanssa sain kuitenkin osakseni omaisena hämmentävää välittämistä, johon en ihmisten sairaaloissa ole koskaan tottunut.
Kun koiran onnellistakin onnellisempi kotiutuspäivä koitti, sain mukaani mapillisen sairaskertomuksia ja tarkat ruokintaohjeet.
Leikkauksen jälkeen äiti sai parin lauseen epikriisin ja ilmoituksen koepalan lähettämisestä laboratorioon. Vastausta ei tosin kuulunut koskaan.
Eniten äiti oli kuitenkin kateellinen koiran kotiuttaneen lääkärin terveisistä: ”Pikaista paranemista suloiselle Xandralle.”
Äidin sairaalasta saamat saatesanat kun olivat ”ottakaa yhteyttä, jos ulosteessa on verta.”
Sivun artikkeli on julkaistu myös voiman numerossa 10/2012 s. 18.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Jungnerin johtamisoppi


Mikael Jungnerin kuva otettu hänen omasta blogistaan


Olin kuulemassa Mikael Jungnerin johtamisoppia 4.12.2012. Mikael tuli todella kaukaa sisään aiheeseen. Rautaesiripun murtuminen oli seurausta yhteiskunnan monimutkaistumisesta. Enää ei pelannut keskusjohtoinen, ennalta määrätty suunnitelmatalous. Mikaelin mielestä kuitenkin vielä vallitsee johtamisessa suunnitelmataloudesta tuttu johtamisoppi. Laaditaan strategiat, suunnitelmat ja pyritään niitä toteuttamaan ikäänkuin kaikkeen ympärillä olevaan voitaisiin vaikuttaa systemaattisesti, ennakoivasti ilman satunnaisuutta. Mikael rakentaa Garry Hamillia mukaillen pyramidin, jossa pitäisi edetä kohden kärkeä. Pohjalla on tottelevaisuus ja ahkeruus. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan oman järjen käyttöä. Eikä sekään vielä riitä. Pitää olla oma eettinen lähtökohta, luovuutta ja ennen muuta intohimoa. Ilman intohimoa ei synny uusia toimintatapoja, uusia avauksia, uusia innovaatioita. On luotava lumipalloefekti, jolloin yksittäisistä satunnaisista innovaatioista, oivalluksista nousee esille timantit.

On totta, että johtamisessa on viljelty strategialähtöistä ajattelua ammoisista ajoista. Olin itse nuorempana poikana ensi kertaa kursseilla 70-luvun alkupuolella, jossa vannottiin strategioiden ja eri aikavälien suunnitelmien autuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen ohjaus perustui samaan ajattelutapaan aina 90-luvun alkupuolelle saakka. Vielä tänä päivänä johtamiskoulutukset aloitetaan strategiaopinnoilla. Kun uudet organisaatiot perustetaan, tehdään ensin toiminta-ajatus ja strategia aivan kuin kymmeniä vuosia sitten. Olen itsekin ollut mukana useissa strategiaprosesseissa (taitaa olla lähes kymmenen!). Toisaalta ei ole konsulteillakaan ja johtamisoppien viljelijöillä uusiakaan oppeja tältä osin syntynyt.

Innostavuus ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Varmaan tarvitaan edelleenkin systemaattisuutta ja hallinnointia. Ollaankin edelleen kahden välimaastossa: hallinnoidaanko ennakoivasti vai innovoidaanko ennakoimattomasti. Kieltämättä perinteiset kokoukset monesti ahdistavat. Tuloksetkin saattavat heikoimmillaan olla enintään toisten kokoushenkilöiden mielipiteiden kuulemistilaisuuksia. Pahimmillaan tilanne voi olla sellainen, että ei edes välitetä kuunnella vaan pikemminkin odotetaan oman erinomaisen puheenvuoron tuloa. Suunnitelmiakin tehdään nyt ja aina. Mikä on sitten  niiden vaikutus. Tehdäänkö asioita riippumatta suunnitelmista. Tehdäänkö pahimmillaan se, mitä suunnitelmassa vaaditaan eikä muuta. Jätetäänkö siis aivot narikkaan. Esimerkiksi hallitusohjelma on suunnaton koonnos eri poliitikkojen tahtotiloista (taitaa olla toista sataa tahtotilaa), joiden ajankohtaisuus hiipuu ympärillä olevan maailman muuttuessa.

Toinen kalvoton. Anssi Vanjoki esitteli kalvottomana miehenä oman johtamisoppinsa taannoin. Raportoin siitä jokin aika sitten blogissani. (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/11/vanjoen-johtamisoppi.html) Mikael Jungner oli myös päässyt eroon kalvoista. Onko kalvottomuudesta tulossa uusi epidemia, vai onko kalvollisten joukkio sittenkin se kelvottomien porukka.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Tietotekniikan roolista terveydenhuollossa perusteellinen väitöskirja, päivitys 15.12.2012

Linkedinin kautta Mika Helenius vinkkasi meille JulkICT-yhteisölle ajankohtaisesta väitöskirjasta, Kaisu Juntunen: Tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen perustuva toimintaprosessien uudistukset terveydenhuollossa. Sosio-teknis-taloudellinen näkökulma. (Oulun yliopisto 2012). Suosittelen tähän tutustumista vielä tarkemmin niin itselleni kuin lukijoillenikin. Kaisu Juntusen analyysi ja päätelmät pitäisi jatkomuokata käytäntöön, kun nyt tehdään suuria tietoteknisiä ratkaisuja. Kaleva-lehdessä 9.12.2012 asiasta tehtiin juttu (ohessa ote jutusta):

"Lääkäri palvelee läppäriä http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/tutkija-terveydenhuollon-tietojarjestelmilla-on-rahastettu/614484/

Johtajat päättävät, että nyt laitetaan tällainen järjestelmä, ja henkilökunnan on siihen mukauduttava, Kaisu Juntunen sanoo. Tutkijan työhuoneessa viihtyy myös Pörri-kissa.
07.12.2012 00:00 - Heli Väyrynen
Lääkärit ja hoitajat kokevat, että tietojärjestelmät tulevat terveydenhuollon työvälineiksi ylhäältä annettuina. Tämän osoittaa filosofian maisteri Kaisu Juntusen väitöstutkimus.
Lääkärit ja hoitajat kokevat, että tietojärjestelmät tulevat terveydenhuollon työvälineiksi ylhäältä annettuina. Tämän osoittaa filosofian maisteri Kaisu Juntusen väitöstutkimus.
”Johtajat päättävät, että nyt laitetaan tällainen järjestelmä, ja henkilökunnan on siihen mukauduttava. Esimiehet odottavat, että prosessit toimivat tietyllä tavalla, mutta eivät ne käytännössä aina toimikaan”, Juntunen sanoo.

Ote väitöskirjan johtopäätösosiosta:

http://herkules.oulu.fi/isbn9789526200095/isbn9789526200095.pdf

" – Aikakäsite – säästääkseen aikaa, tarvitaan aikaa. Niin kliinisessä kuin hallinnollisessa
työssä tarvitaan aikaa pohtimiselle ja kollegoiden kanssa neuvottelemiseen
poistamaan epävarmuutta päätöksenteossa
– Ulkoistettujen atk-palveluiden muuttuminen fyysisesti lähelle työntekijää voi
pidentää palvelun saamiseen kuluvan ajan kestoa
– Alaikäiseltä vaaditaan pankkitunnukset, jotta vanhemmat voisivat varata
hänelle vastaanottoajan
– Anonyymi ajanvaraustekstiviesti ei saa sisältää yksilöiviä tietoja, kuten esimerkiksi
sitä, kenelle perheenjäsenelle ja mihin toimenpiteeseen tai osastolle
aika on varattu
– Ohjelma, jonka tarkoitus on helpottaa työtä, teetättääkin kaksin verroin työtä
yhteisten järjestelmärajapintojen puuttumisen johdosta
– Web-palvelukanavan kautta asiakkaalle vastaaminen vie hoitajalta enemmän
aikaa kuin puhelinvastaus – palvelun tuottajalle nettipalvelun hinta vastaa lähes
asiakaskäynnin hintaa
– Tiedonsiirrossa sensori (body area network, BAN/ personal area network,
PAN) ei manipuloi tietoja (kuten asiakas voisi tehdä) vaan siirtää ne luotettavasti
asiakkaan mittalaitteesta hoitajalle – ohjelma turvaa siten ihmisen häneltä
itseltään
– Total quality management -johtamisfilosofian mukaan kaikki, jotka osallistuvat
organisaation tuotteen tai palvelun tuottamiseen tai kuluttamiseen, valtuutetaan
osallistumaan laadunparannustyöhön (Jones 2011). Terveydenhuollossa
asiakkaat parantavat oman palvelunsa laatua osallistumalla e-palveluiden
tuottamiseen
– Teknologian tulisi vapauttaa ihminen työn sitovuudesta, mutta samalla voit
joutua ’koneen orjaksi’
– Tietojärjestelmien tulisi edistää systemaattista laadunhallintaa ja vaikuttavuuden
arviointia, mutta tutkimuksen tarvitsemaa tilastotietoa oli järjestelmistä
väliin lähes mahdotonta saada.
Vaikka teknologian toimivuutta arvioitaessa on hyödyllistä tunnistaa sovelluskontekstin
ja -teknologian ominaispiirteet, käyttäjien roolit, työn (fyysinen ja psyykkinen)
luonne, tiedon tarve ja organisaation ulkopuolelta tulevat signaalit, ei silmiä
voi ummistaa myöskään elämän paradoksaalisuudelta ja kompleksisuudelta
(vrt. emergentti perspektiivi s. 30). Haasteita, jotka heijastuvat terveydenhuollon
palveluprosessiin, voi olettaa jatkossa seuraavan muun muassa palvelulogiikan ja
logistiikan (muutokset palveluntarjonnassa), teknologian ja tekniikan (esimerkiksi
222
järjestelmien yhteentoimivuus, standardointi, tietojen esitysmuoto, verkkoyhteydet,
reaaliaikaisuus ja tunnistautuminen) sekä lakiin (esimerkiksi tietosuoja) ja
asetuksiin liittyvien kysymysten tiimoilta.
Paradigman muutoksen vaatii myös potilaan ja hoitohenkilön perinteisten
roolien uudelleen määrittely, joka korostaa asiakkaan ja hoitohenkilön tasavertaista
suhdetta, potilasasiakkaan aktiivisuutta päätöksenteossa, vaihdettujen sähköisten
tietojen oikeellisuutta, keskinäistä luottamusta ja uuden teknologian hallinnan
koulutusta (vrt. Demiris 2012)."

Lupaan kahlata tämän teoksen vielä läpi. Nyt kävin sen hyvin pinnallisesti läpi ja totesin sen runsaaksi ja perusteelliseksi työksi. Niin edellisessä blogikirjoituksessani kerroin Taltioni-konseptista. Toivottavasti Taltioni-väki on tutustunut tähän. Samoin tuon Apotti-hankkeen vastuulliset ovat myös toivottavasti tutustuneet tähän tutkimukseen.

Päivitys 15.12.2012: 

LinkedIn:n JulkICT-ryhmän keskusteluista poimin Antti Jarvan kommentin väitöskirjaan. Palaan tähän asiaan vielä jossain vaiheessa. Monta asiaa tulee tästäkin mieleen. Yksi suuri huoli on tietojärjestelmien osalta kilpailutuksessa. Huoleeni liittyy monta seikkaa: 1) aito kilpailutus, kun markkinat rajalliset, 2) kilpailutuksen byrokraattisuus ja onnistumisen uhat (siis markkinaoikeus ja valtiolla omat tarkastustoimet), 3) innovatiivisuuden mahdollistaminen ahtaassa kilpailutusmenettelyssä, 4) toimivan ja ajallaan valmistuvan tietojärjestelmän rakentaminen (riskejä on: aikataulu, kustannukset ja lopputulos).

Antti Jarva Objektiivisuusnäkökulmaa tasapainottaakseen Kalevan artikkelin alaotsikko olisi voinut olla esim. "Terveydenhuollon tietojärjestelmävastaavat eivät tiedä, mitä tarvitsevat". Mutta lehdistö tietää, millainen otsikko myy;)

Itse väikkäristä http://herkules.oulu.fi/isbn9789526200095/isbn9789526200095.pdf muutama huomio nopealla lukemisella:
* tutkimus ei ole paneutunut syihin, vaan seurauksiin enemmän tai vähemmän huolimattomasti suunnitelluissa tietojärjestelmähankkeissa/-projekteissa (ref. käyttäjien ja potilaiden välinen rajapinta, kun syyt löytyisivät tilaaja-toimittaja -akselilta)

* toisaalta: tutkimus on pyrkinyt etsimään ansiokkaasti sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti sosio-teknis-taloudellisia hyötyjä eri hankkeista

* jatkotutkimusalueiden viitekehyksessä vastuista kerrotaan näin "Projekti- ja hankejohtajien lisäksi vastuu implementoinnin onnistumisesta on myös ylemmällä johdolla, kuinka pitkäjänteisesti ja vakavasti se suhtautuu järjestelmähankkeen toteutukseen. Suurin, paitsi juridinen, myös moraalinen vastuu on mielestäni kuitenkin järjestelmätoimittajalla"

* lisäksi jatkotutkimuspohdinnoissa kiinnitetään huomiota järjestelmäkäyttäjien varhaiseen aktivoimiseen palauteprosessissa; "Heillä on paras näkemys järjestelmän tuomasta lisäarvosta, sen sopivuudesta ja käytettävyydestä erilaisissa tilanteissa." (tämän totuuden minäkin ostan)

Muutama ajatus vielä sanojen vastuu ja lisäarvo parissa. Yksinkertaistettuna näkisin niin, että tilaajalla (=sopimuksen allekirjoittaja(t)) on oltava ymmärrys ja tieto, mitä tilaa. Tieto koostuu lisäarvoa tuottavista sovellusvaatimuksista, jotka on haettu&saatu tulevilta käyttäjiltä. Ymmärryksen avulla tilaaja on pystynyt esim. over-engineering -tyyppiset alkuperäisvaatimukset tiputtamaan, suurissa hankkeissa myös vaiheistamaan/priorisoimaan vaatimusryhmiä. Jos taas järjestelmätoimittaja haluaa pitkäaikaista partneriutta tilaajan kanssa, niin se tekee muutakin kuin implementoi tilauksen mukaisesti. Yhteistyökuvioihin tuo oman rikkansa kilpailutus, jossa määräävänä parametrina tuntuu olevan nykyisin ainoastaan hinta.

torstai 6. joulukuuta 2012

Osuuskuntamalli todellisuutta - Taltioni - omahoitotili tulossa 2013 alusta, päivitys 16.4.2014

Päivitys 16.4.2014: Hämeenlinnan omahoitomalli ja Taltioni yhteistyöhön: http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14628/type=1
 http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Terveyspalvelut/Terveyspalvelut--liikelaitos/Kehittaminen/Paatoksentuki-asiakkaalle-hanke/
"Hämeenlinna pilotoi verkkopalvelua, jossa potilas voi tehdä terveydentilaansa koskevan oirearvion kotoa käsin silloin kun haluaa. Samalla hän saa käyttöönsä aikaisemmin lähinnä lääkärien käytössä olleen päätöksentuen.
Tällä hetkellä palvelu tarjoaa sähköisen terveystarkastuksen ja -valmennuksen, jossa potilas vastaa terveydentilaa koskeviin kysymyksiin muun muassa verenpaineesta ja ruokailutottumuksista.
Syksyllä palvelu laajenee kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät potilaan itse tekemät mittaukset, sairauskertomuksessa oleva tieto, älykäs päätöksentuki ja yksilöllinen terveysvalmennus. Potilas saa käyttöönsä lääketieteellistä tietämystä, joka on ollut vain lääkäreillä. Potilas voi itse arvioida ongelmansa syytä ja hoitovaihtoehtoja sekä saada analyysejä terveydentilastaan ja mittaustuloksistaan."

Kysyin Tuomas Teurilta, onko Hämeenlinnan mallilla ja Taltionilla tekemistä toistensa kanssa. Molemmat ovat lähtöisin Sitran kehityshankkeesta. Sain viestin  suoraan Tuomas Teurilta toiseen somemediaan. Hän vastasi näin: "Hyvä kysymys! Yhtäläisyyttä löytyy paljon. Taltioni on yksi keskeinen komponentti Hämeenlinnan kokonaisratkaisussa. Olemme siis toimittamassa alustaa ja terveystiliä hämeenlinnalaisille. Aiheesta tehtiin aiesopimus muutama viikko sitten. Odotamme suurella mielenkiinnolla yhteistyötä. "


Päivitys 9.1.2013: Taltioni on avattu. Oman tilin hyvinvointitilin perustaminen voi alkaa. http://www.taltioni.fi/fi

Jonna Vuokola kirjoitti jutun Taltionista Tietoviikon joulukuun 2012 numerossa. Osa jutusta perustui blogikirjoitukseeni ja siinä esitettyihin kommentteihini. Kommenttini ovat näissä blogikirjoituksissa omiani eivätkä perustu työrooliini. http://ollinarkisto.files.wordpress.com/2012/12/taltioni.pdf


Innostuin kahdesta asiasta edellisessä blogikirjoituksessani: osuuskunta ja X-Road. Olin 4.12.12 kuuntelemassa Sitrasta lähtöisin olevaa Taltioni - kehitystyötä. Vasta perustetun osuuskunnan toimitusjohtaja Tuomas Teuri esitteli konseptia. Ideana on rakentaa kansalaisen terveyden ja hyvinvoinnin tietojen tietovarasto. Suurena ideana on edistää ajattelua, jossa painopistettä siirretään sairauden hoidosta terveyden edistämiseen. Kun terveydenhuoltojärjestelmässä painopiste on varsinaisessa hoidossa, niin Taltioni-konseptissa painopiste on ennalta ehkäisyssä ja jatkohoidossa. Taustana on Teurin esityksen mukaan tutkimusten tulos, jossa ihmisen omilla valinnoilla on 40% vaikutus omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Perimä, ympäristö ja terveydenhuoltojärjestelmän palvelut selittävät lopun terveydestä ja hyvinvoinnista. Osuuskunta ja X-Roadin tapainen ajattelu yhdistyvät kolmannessa muotitermissä ekosysteemi. Jo kymmeniä yksityisiä ja julkisia toimijoita on osuuskunnan jäseninä. Osuuskunta luo perustan, jonka ympärille eri toimijat voivat rakentaa palveluita. Osuuskunta tulee myös vahtimaan (auditoimaan), että palvelut ovat sisällällisesti ja teknisesti toimivia ja järkeviä. Perusta on myös rakennettu niin, että yksilön tietoturva - siis omien tietojen yksityisyys säilyy. Palvelu avataan vuoden 2013 alussa. Teuri tavoittelee heti aluksi erilaisia hyviä palveluja, joita ei vielä tosin julkistettu. Onnea matkaan!

Ohessa on tiivistettynä Taltioni-konsepti poimittuna Sitran ja Taltionin omilta sivuilta. Noita juttuja kannattaa tutkailla, mutta kyllä Ollilla tuli mieleen joitain pulmia, haasteita ja ongelmia. 

"Taltioni pähkinänkuoressa (http://www.sitra.fi/uutiset/2012/terveydenhoitoon-uusi-omahoitoa-edistava-palveluinnovaatio-taltion)
  • Taltioni on tietokanta ja palvelualusta, johon jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tallentaa, kerätä, tuottaa ja jakaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää sähköistä tietoa. Tietoa voidaan hyödyntää eri laitteilla ja käyttöliittymillä ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Tietoturva on Taltionin tärkein ominaisuus. Kansalainen omistaa omat tietonsa ja päättää, ketkä henkilöt ja mitkä sovellukset voivat hänen tietojaan käyttää.
  • Yhteiskunnan kannalta keskeinen hyöty on kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistyminen."

"Taltioni osuuskunta edistää sähköisiä omahoitoratkaisuja (http://www.taltioni.fi/fi/kumppanit/osuuskunta)

Taltioni osuuskunnan keskeisenä tehtävänä on edistää avointa ja tasapuolista ekosysteemiä, jossa hyvinvointi- ja terveyspalveluita voivat kehittää niin suuret kuin pienetkin toimijat. Osuuskunta on voittoa tavoittelematon ja sen jäsenet noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja mahdollistavat ekosysteemin kehittymisen toinen toisiaan täydentäen.

Taltionin 29.3.2012 perustettu osuuskunta on lähtenyt konkreettisesti viemään ekosysteemin kehitystä liiketoimintasuunnitelman mukaan. Jäsenistön 45 organisaatiota edustavat laajasti ja monipuolisesti terveydenhuollon palvelunkehittäjiä, käyttäjäorganisaatioita ja ICT-toimijoita. Mukana on sekä julkisen että yksityisen sektorin tahoja."


Ollin pohdintoja

Tuomas Teuri totesi kysyttäessä, että alkuvaiheen tavoitteena on saada sivuille 100000 kansalaista avaamaan omaa Taltioni-tiliään. Tulee heti mieleen muutama haaste ja ongelma. Me miehet olemme aika huonoja huolehtimaan terveydestämme. Naisväki saa potkia meitä hoitoon, tarkastuksiin jne. Millä Taltioni-tilille saadaan meitä houkuteltua - toivottavasti niillä uusilla palveluilla. On myös todettu, että kouluttamattomat, heikosti toimeentulevat ja syrjäytyneet käyttävät vähemmän ehkäiseviä terveyspalveluita. Siis miten saada ne väestöryhmät käyttämään Taltioni-palvelua, joita tällainen palvelu eniten hyödyttäisi. Tämä aikaisempi juttuni kuvaa aiheen vaikeutta.  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/potilaan-oma-vastuu-ei-kovin.html

Toinen huoleni liittyy Taltionin tilin tietojen oikeellisuuteen ja kattavuuteen. Kun tietojen vastuullinen ylläpitäjä on kansalainen itse, miten varmistetaan tietojen ajankohtaisuus ja oikeellisuus. Jos tiedot ovat harhaisia, myös päätelmät, suositukset jne ovat harhaisia. Tähän toiseen huoleeni liittyy myös se, että terveydenhuoltojärjestelmän tietojen omistajuus on kullakin hoitoyksiköllä. Miten saadaan yhteensovitettua kaksi omistajuutta - kansalaisen omat tiedot ja hoitoyhteisön tiedot. Monessa tapauksessa molempia tietoja tarvitaan ja mielellään mahdollisimman oikeina ja ajankohtaisina. Miten käytännössä kytketään yhteen valtakunnallisen eArkisto-potilasjärjestelmän tiedot ja Taltioni-tiedot. Kansalaisnäkymähän on tarkoitus avata tähän Kanta-järjestelmään. Samoin tulee mieleen eReseptikeskukseen tulevat tiedot ja niiden kytkeminen Taltionin kanssa. 

Päivitys 8.12.2012: Tuomas Teuri vastaa: 
 
Olit pohtinut joitakin haasteita. Kaikki mainitsemasi haasteet ovat erittäin olennaisia ja mekin olemme pohtineet niitä paljonkin.

Miten saada erilaiset ihmiset kiinnostumaan omaan terveyteen liittyvistä palveluista?
Minusta tässä kysymys siitä, että pitäisi saada mahdollisimman paljon erilaisia sovelluksia/palveluja. Silloin löytyisi monelle omaan elämäntilanteeseen liittyvä palvelu.  Alkuvaiheessa meillä tullee olemaan melko geneerisiä organisaatiokeskeisiä palveluja, joiden tuottajana on esim jokin kunta. Tällaiset palvelut tavoittelevat hyvin laajaa kohderyhmää ja sellainen palvelu kelpaa tietylle joukolle (esim 20% väestöstä). Itse uskon, että palvelujen käyttö saadaan huomattavasti laajemmaksi, kun Taltioniin saadaan enemmän tarvelähtöisiä palveluja. Tällaisesta voisi olla esimerkkinä vaikkapa  sovellus /palvelu vauvaperheelle (tällainen palvelu saattaisi vetää mukaan äidin ja vauvan lisäksi isän, sisarukset ja isovanhemmatkin). Toinen esimerkki tarvelähtöisistä palveluista voisi olla vaikkapa palvelu suunnattuna henkilöille joiden iäkkäät vanhemmat asuvat kotona, mutta tarvitsevat jo tukea. Sähköinen terveyspäiväkirja saattaisi auttaa sisaruksia huolehtimaan etäällä asuvista vanhemmistaan yhdessä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Nämä vain parina esimerkkeinä. Eli Taltionin lähtökohtana on, että emme usko yhden sähköisen palvelun tuovan merkittävästi vaikuttavuutta – tarvitaan paljon palveluinnovaatioita – näiden summa luo todellista muutosta. Kaikkia tällaiset sähköiset palvelut eivät tule koskaan tavoittamaan, mutta innovaatioilla voidaan tähänkin vaikuttaa paljonkin. Esim tekstiviesti tai kotimittauksiin perustuva automaattisesti lähetty perinteinen kirje voivat olla hyviä käyttöliittymiä.  

Tietojen omistajuus ja rooli potilastietojärjestelmiin / arkistoihin
Nykylaki määrittelee, että yksilö omistaa kaikki hänen terveystietonsa, mutta käytännössä näihin ei ole pääsyä. Potilastiedon on myös säilyttävänä muuttumattomana ja onkin parempi, että niiden muokkausoikeus on vain terveydenhuollon ammattilaisilla. Järjestelmissä on kuitenkin paljon tietoa, jota yksilöt voisivat käyttää hyväkseen. Taltioni pyrkii olemaan tämän yksilön itsensä hyödyntämän tiedon aktiivinen lähde. Kaikki tieto, joka on tallennettu Taltioniin, on juridisesti samaa kuin mitä yksilöillä on esim. paperimuodossa piironginlaatikossaan. Eli Taltionissa oleva tieto voi olla sisällöltään potilastietoa, mutta käyttäjän kopio tiedoista. Tietolaatu on kuitenkin erittäin tärkeä asia ja siksi Taltionissa kaikki tieto tallennetaan metatiedoin. Metatiedoissa kerrotaan tiedon aika, lähde, mittalaite, jne. Näin terveydenhuolto voi arvioida tiedon luotettavuutta esim. sen perusteella, onko kyseessä käyttäjän itsensä syöttämä tieto, vai onko se tullut muuttumattomana toiselta terveydenhuollon toimijalta. Mitään tietoa Taltionista ei sellaisenaan voida siirtää potilastietojärjestelmiin, vaan terveydenhuollon ammattilaisen on arvioitava tiedot.
Olemme keskustelleet paljon eri viranomaisten kanssa ja esim KANTA arkiston osalta olemme yksimielisiä, että meillä ei ole päällekkäisyyttä, vaan tiedon erilaisen roolin takia tarvitaan molemmat ratkaisut. KANTAan rakennettavasta e-katselusta voi katsoa omia tietojaan. Jos yksilöitä halutaan kannustaa ottamaan enemmän vastuuta terveydestään, ei tällainen passiivinen katselumahdollisuus vielä riitä. Tieto pitäisi saada yksilölle omaan aktiviseen käyttöön. KANTAan yksilöitä ei kannata päästä syöttämään esim. omia kotimittauksia, ettei potilasarkistotieto ja omat havainnot sekoitu. Näin ollen Taltioni olisi hyvä paikka esim. e-Katselun kautta ”tulostaa sähköisesti” omat terveystiedot omaan käyttöön ja vaikkapa jakamaan ne lähimmäisilleen. Paperilla tämä tulostus on mahdollista, joten miksei sähköisestikin. Tätä mahdollisuutta neuvotellaan aktiivisesti viranomaisten kanssa.