Istumme Mikon kanssa Kosmoksessa. Jälleen on mielessä tämä tietojohtaminen - kuinka ollakaan. Pohdimme Frank Zapan hengessä, mitä tästä mallista oikein puuttuu ja mitä se tuo uusia ajatuksia. Meitä askarruttaa tämä Zappan malli ja meidän muualta lainaama malli tietojohtamisesta.
Zappa vie tietojohtamisessa tunnetun mallin eteenpäin aina musiikkiin saakka. Toisaalta hän unohtaa tärkeän lähtökohdan - datan. Tosin emme ole riittävästi pohtineet tuota viisauden merkitystä tietojohtamisessa.
Zappa vie tietojohtamisessa tunnetun mallin eteenpäin aina musiikkiin saakka. Toisaalta hän unohtaa tärkeän lähtökohdan - datan. Tosin emme ole riittävästi pohtineet tuota viisauden merkitystä tietojohtamisessa.
Itse asiassa tietojohtamisessa on eri tasoja kuten tiedonkäsityksessäkin. Datapohjainen tietojohtaminen luottaa olemassa olevaan dataan niin kuin se olisi sinänsä totta. Dataa on maailmassa vaikka ja kuinka ja sen määrä kasvaa jatkuvasti eksponentiaalisesti. Miten tästä datamassasta voi rakentaa aineksia johtamiselle? Se vaatii kriittistä data-analyysiä, viisautta rakentaa tarvenäkökulmia, hypoteeseja siitä, mihin ihmeessä me tuota raakamassaa tarvitsemme. Informaatiolla johtamisen luulisi olevan jo astetta helpompaa. No ei. Samat haasteet vaanivat tällaisenkin lähtökohdan takana. Ja vielä armottomammin. Informaatio on jo käsiteltyä dataa. Se on yhteen-, vähennys- ja jakolaskua. Viisaimmillaan se on pitkälle kehitettyjä indikaattoreita, indeksejä, joiden syntytapa on avoimimmillaan vain indeksien luojien viisaudessa. Vähintä on, että pyritään avaamaan taustatiedoilla, metatiedoilla noiden indeksien lähtökohdat, ainekset, menetelmät ja ratkaisut. Silti ne on tehty tarkoitukseen ja hypoteeseihin, jotka eivät välttämättä ole relevantteja omien lähtökohtiemme kannalta. Tiedolla johtaminen on jo ristiriitainen kokonaisuus. Se sisältää julkilausuttuja ennakkokäsityksiä informaatiosta ja sen käytettävyydestä. Hyvä niin. Mutta tässäkin tapauksessa julkilausutut ennakkokäsitykset ovat epämääräisiä, jopa vieraita omista lähtökohdistamme. Viisaus on tietohierarkian ylin taso. Se on samalla myös kaikkein vaarallisin johtamisen muoto ellei viisauden lähteitä avata ja luoda organisaatiossa yhteistä viisautta. Viisauden pitää olla joukkuepeliä, jossa hyödynnetään dataa - informaatiota- tietoa yhteystoimin, yhdessä analysoiden viisaasti. Tässä vaiheessa nousevat esille viisauden erilaiset komponentit. Viisautta on arvostaa kauneutta, mutta se on monesti katsojan silmissä. Siksi kauneus ei ole automaattisesti rakkautta. Voi olla kovinkin ristiriitaista. Rakkaus ei ole myöskään musiikkia. Mutta sekä rakkaus että musiikki ovat tunnetila. Jonkun mielestä (Zappa) musiikki on parasta, mutta mikä musiikki.
Koko tietohierarkiassa pitäisi tuulettaa ajatuskehikkoa. Dataa pitäisi arvioida, kuvaako, ilmentääkö se esillä olevaa ongelmaa, hypoteesia. Data voi olla vinoutunutta, puutteellista tai suorastaan kelpaamatonta hypoteesin avaamiseen. Tarjolla on monenlaisia menetelmiä hakea, yhdistää ja pöyhiä dataa. Informaatiota jaetaan myös monessa muodossa lähtien tiivistetyistä informaatioraporteista edeten erilaisiin rakenteista dataa hyödyntäviin mittareihin. Jokaiseen valmiiseen informaatiotuotteeseen tai -palveluun pitää suhtautua kriittisesti niin laadun kuin informaation tarjoaman näkökulmankin osalta. Tieto on jo pitkälle jalostettua informaatiota. Tarjolla on monenlaisia menetelmiä informaation jalostukseen - ennusteet, simulaatiot, vertailut (BM), yhteisölliset menetelmät jne. Itseasiassa pitäisi hyödyntää palvelumuotoilua ja rakentaa asiakkaan, tarvitsijan näkökulmasta informaatiotuotteet ja -palvelut. Tietoperusteisia menettelytapoja voi hakea myös eri tieteenalojen ajatusmalleista: psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta, teologiasta, filosofiasta, käyttäytymistaloustieteestä. Ahtaan näkökulman sijasta on tietysti haastettava eri näkökulmia. Se on sitä viisautta. Kosmoksessa päädyimme seuraaviin pohdintoihin: Itse asiassa
nimittäin videopelitkin ovat varsin tehokasta tietojohtamista, joilla
saadaan jopa muutettua ihmisen käyttäytymistä tavalla, josta
tavallisessa johtamisessa ja myös data- tai informaatiojohtamisessa
voidaan vain haaveilla. Luostarilaitos
on myös eräänlaista tietojohtamista, jossa tavoitellaan käyttäytymiseen
asti ulottuvaa viisautta jatkuvilla harjoituksilla.
Ongelmanratkaisumalli / Olli |
Markus Kanerva esitelmöimässä 2018 (4) |
Tähän kannattaisi "sotkea" vielä mukaan käyttäytymistaloustieteen ajattelutapaa vaikkapa kuvaamalla tuuppausta (3). Käytöstämme ohjaa yleensä 1) helppous (vaikeasti hoidettava asia jätetään mieluummin tekemättä), 2) sosiaalisuus (muiden toiminnan matkiminen), 3) houkuttelevuus (helpot, palkitsevat, värikkäät asiat), 4) ajoitus (asialla
pitää olla silloin kun ihminen on altis muutoksille). Tuuppauksessa on ensin määriteltävä haluttu lopputulos, toiseksi ymmärrettävä asiayhteys, kolmanneksi on määriteltävä käyttäytymisen sisältö ja neljänneksi on toimintatapa testattava, opeteltava ja muokattava käyttökelpoiseksi tuuppaukseksi. Valintamuotoilua ja tuuppausta on kehitelty myös Suomen julkisessa hallinnossa teeman "Kokeileva Suomi" alla. Markus Kanerva on ollut aiheen kimpussa. (4). Markus avaa ajatustapaa Youtubessa seuraavasti: Tuuppaaminen ei vähennä vaihtoehtoja tai rajoita valintoja, ei muuta vaihtoehtojen kustannuksia, hyödyntää päätöksenteossa oikopolkuja ja vinoumia, pyrkii vaikuttamaan ennakoivalla tavalla. Tuuppauksella vaikutetaan ihmisten tunnetiloihin ja syvälle piirtyneisiin ennakkokäsityksiin.
Kaikkiaan tietojohtaminen on jatkuvaa kamppailua inhimillisessä epävarmuudessa ja samalla kiintopisteiden hakua kohden varmoja päätöksiä ja odotettuja päätösten vaikutuksia. Siksi mm.soteuudistus ja siihen liittyvät ratkaisut ovat jatkuvasti alttiita kritiikille ja vaihtoehtoisille ratkaisumalleille. Kun on kyse kompleksisesta ongelmakokonaisuudesta, epävarmuus sen kuin lisääntyy. Viisautta on kyetä toimimaan ennakoivasti tässä epävarmuuden maailmassa.
Päivitys 26.5.2019: Mika Honkanen kommentoi FB:n puolella:
Päivitys 26.5.2019: Mika Honkanen kommentoi FB:n puolella:
Tiedon
hierarkia on yksi suosittu tapa jäsentää tietoa (muitakin on ja
hierarkiasta on esitetty myös paljon rakentavaa kritiikkiä). Johtaminen
on moniuloitteinen asia, koska tieto sen alla on 'kompeksinen eläin'.
Dataa en poistaisi kuin analysointivaiheessa.
Kukaan ei tiedä, miten maailma kehittyy ja mitä historiallista dataa
tarvitaan vaikkapa 5 vuoden päästä. Voisiko tietojohtaminen olla sitten
helppoa. Tottakai voisi. Ehkä siitä tekee juuri vaikeaa se, että sen
halutaan kattavan niin valtavan kokoinen alue ajattelua. Ajattele
koulua, jossa yritettäisiin hoitaa koko paketti yhdellä oppiaineella
laittamalla kaikki sen alle.
Päivitys 28.5.2019: Mikko Nenonen kommentoi blogijuttua seuraavasti:
Päivitys 28.5.2019: Mikko Nenonen kommentoi blogijuttua seuraavasti:
Hyvin on Olli kiteyttänyt pohdintamme. Pitkä matka
on kuljettu tuosta vuosituhannen vaihteen iltahetkestä Luxembourgin
lentoaseman baarissa, jossa aloimme päivällä kuulemamme ja pohtimamme
pohjalta piirrellä yllä olevaa kuvaa servetin kääntöpuolelle. Ei ole
siitä tarvinnut muutella ja on jo kelvannut yli 7500 lukijalle ja moneen
julkaisuun viitteeksi.
Aluksi
ajattelimme, että tämä on vain tieto- ja metadatakäsitteeseen liittyvä
ilmiö, mutta vuosien mittaan se on laajentunut ensin selittäjäksi
johtamisen eri tasoille ja siitä jalkapallon kautta ”KAIKEN TEORIAKSI”,
joka lopulta selittää ihmiskunnan henkiset pyrkimykset. Erilaiset
opettajat, johtajat ja elämänohjeet ovat kiteyttäneet datan ja
informaation tiedoksi, jonka ihminen kilvoittelun ja harjoituksen kautta
liittää osaksi itseään ja pystyy lopulta toimimaan viisaasti eteen
tulevissa tilanteissa.
Sain
aikanaan tarjouksen lähteä Tanskaan tilastotieteen proffaksi
erikoisalana jalkapalloanalytiikka, eli tuo oli nyt ilmeisesti se Ollin
mainitsema Midjylland-ilmiö, johon ovat löytäneet todella hyvän
analyytikon ja opettajan. Ei huonosti pärjännyt Jalonenkaan saati Pasi
Mustonen omassa tietojohtamishaasteessaan. Pasin kanssa tähän palataan
Kihveli Soikoon 2019 tapahtumassa.
Nyt odotamme kärsimättöminä Olli Nylanderin väitöskirjan valmistumista ja dissertaation ajankohdan määräämistä.Viitteet
(1) Frank Zappa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Frank_Zappa
Löysin vinyylihyllystäni Zappan LP-levyn, jonka muistan hankkineeni levydivarista 70-luvun alussa 12 markalla. (hintalappu oli kotelon kannessa.)
Fillmore East - June 1971 on Frank Zappan ja The Mothers of Invention -yhtyeen vuonna 1971 julkaistu konserttitaltiointi. Konsertti on näytelmänomainen vilkaisu rockyhtyeen esiripuntakaiseen kiertue-elämään, jota laajemmin luonnehditaan elokuvassa 200 Motels.
(2) Vaikuttavuuden arviointi ja Ollin ongelmanratkaisumalli:
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/04/tietojohtaminen-on-osa-johtamista-eika.html
- Saila Tykkyläinen: Vaikuttavuuden arviointi; https://setlementti-fi-bin.directo.fi/@Bin/f9323d9e0afbd628490f817fd7ebd1b6/1556460695/application/pdf/1616131/Tykkyl%C3%A4inen_vaikutusten%20arviointi%2014062017.pdf
- Ongelmanratkaisumalli: Sotetietojohtamisen kurssin aineisto, Professio 24.-25.4.2019
https://ollintuumailut.blogspot.com/2014/11/tuupataan-sote-asioita-eteenpain.html
Valintamuotoilu ja tuuppaus:https://kokeilevasuomi.fi/valintamuotoilu-ja-tuuppaus
https://blogs.uta.fi/hankonen/2016/03/07/nudgettaako-10-vaarinkasitysta-terveystonaisyista/
(4) Kokeileva Suomi, Markus Kanerva: "Valintamuotoilu ja nudging vaikuttamisen keinoina"(julkaistu syksyllä 2018):
Tänä syksynä tuli täyteen 10 vuotta siitä, kun taloustieteen nobelisti Richard Thaler ja oikeustieteen professori Cass Sunstein julkaisivat kirjan ”Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth and Happiness”. Teos innoitti lukuisat virkamiehet ja poliitikot ympäri maailmaa miettimään, miten he voisivat ohjata käyttäytymistaloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuen kansalaisia kohtia heille tärkeitä päämääriä ilman pakkoa, rajoituksia tai taloudellisia kannustimia.
https://kokeilevasuomi.fi/valintamuotoilu-ja-tuuppaus
https://kokeilevasuomi.fi/blogi/-/blogs/kayttaytymistieteet-ja-kenttakokeet-nosteessa-valtionhallinnossa