sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Sote-tietojen yhteentoimivuudella on nyt pakkorako - rahaakin on tullut lisää

Sovellus kuvasta Nylander 2017,36: kokonaisarkkitehtuuri APTJ-järjestelmien yhteentoimivuuden osalta


 
Rahaa tuleekin IT-hankkeisiin lisää. (Päivitys 11.2.2022). Osastopäällikkö Kari Hakari STM:stä avasti tätä rahalähdeasiaa 10.2.2022 pidetyssä webinaarissa. Karin kalvossa "Digitalisaatiota ja ICT-ratkaisuja rahoitetaan useasta eri lähteestä - vain osa kohdennetaan uudistuksen toimeenpanoon": soten ja pelastustoimen ICT-muutosrahoitus, n. 600 miljoonaa 2021-2025; STM:n tiedonhallinta (Kanta-palvelut ja Toivohanke) 3 miljoonaa per vuosi; DigiFinland oy:n rahoitus noin 20 miljoonaan per vuosi 2022-2023; EU:n kestävän kasvun ohjelma 100 miljoonaa 2022-2025. Kun nyt katselee kansalaisena tuota rahamäärää ja sen eri lähteitä, joudun tekemään yhteentoimivuuskysymyksen:  
  • Miten eri tarpeet ja eri rahoituslähteet saadaan yhteentoimimaan eri aikajänteillä ja erilaisiin ICT-kehittämistarpeisiin? 
  • Ja jatkokysymys: miten rahat saadaan osoitettua vaikuttaviin ICT-ratkaisujen aikaansaamiseen kunkin hyvinvointialueen prioriteettien mukaan?
 
Nyt on pakko saada hyvinvointialueilla toiminta pelaamaan. Tunnetusti sote-toimintaa ei voi nykymaailmassa pyörittää ilman tietojärjestelmiä. Nyt on pakko saada kymmenet tietojärjestelmät keskustelemaan toistensa kanssa sekä uudistaminen käyntiin. Jotta toiminnan ja tietojen keskusteluyhteydet ovat mahdollisia, on toimittava kaikilla neljällä kuvan ulottuvuudella ottamalla huomioon vielä keltaisessa pallukassa oleva tietoturva ja -suojaosio. Kirjoitin tämän yllä olevan kuvani pohjalta alla olevan tekstin vuosi sitten. (1) Perusteena oli saattaa yhteen toiminta, tieto sekä eri teknologiset ratkaisut. Teksti on edelleen osittain erittäin ajankohtainen. Sen julkaiseminen jäi ajankohtaisempien aiheiden vuoksi. Mutta ennen tuota tekstiä kannattaa avata lisää nykytilannetta ja mitä sille voisi tai pitäisi tehdä.
Toiveikasta monen mielestä oli vielä vuosi sitten, että kansallisesti saadaan ryhti järjestelmien kehittämiseen. Osa valitsi monoliittisen lähtökohdan, osa kurotti modulaarista mallia kohden. Ongelmia on tullut kummankin mallin kehittämisessä ja toteutuksessa. Käytettävyyskin sai kolhuja oli sitten järjestelmä uusi tai vanha. (2) Eikä aina datan laadussakaan ole ollut kehumista. (3)  Myös hallinnolliset ratkaisut erityisesti Uusimaalla ovat aiheuttaneet suurta tuskaa. HUS Apotteineen ei kata kaikkia alueita tai kuntia ja sotepalveluita. Tästä on syntynyt monimutkainen yhteensovittamisen haaste. Pulmia on muuallakin. UNA-yhteistyö on ongelmissa.(https://unaoy.fi/). Eikä tuo UNAn lanseeraama Open EHR-mallikaan tahdo nousta siivilleen. (4) Kilpailutukset piti aloittaa jo aikoja sitten. Yhteistyön perusta rakoilee. Ongelmia on ollut myös Asteri-yhteistyössä. Itse asiassa kilpailutettu kokonaisuus kaikkinensa meni nurin. (https://yle.fi/uutiset/3-12145867). 
En nyt osaa muuta sanoa kuin, että yhteistä arkkitehtonista ajattelua pitäisi urakalla kehittää hyvinvointialueilla, alueiden kesken ja kansallisesti. Arkkitehtuurityötäkin on tehty kansallisesti, mutta ajatusten implementoinnilla olisi todella kiire. Myös valtion rahoitusta on jouduttu karsimaan kilokaupalla. (ks. päivitykseni 11.2.2022: lisärahoituksesta). Rahoituspäätösten rinnalle tarvitaan yhteisesti määritellyt etenemistiet ottamalla tietysti huomioon monenkirjavat alueelliset lähtökohdat. Toivottavasti STM yhdessä VM:n kanssa johtavat myös tätä IT-muutosta. Nyt näyttää siltä, että jo lähtötilanteessa alueet ovat rahoitusongelmissa ehdotusten karsimisen vuoksi.  Käytettävissä oleva rahoitus ja tavoitteet sekä toteutusmahdollisuudet on saatava kohtaamaan. Muuten koko uudistus kokee vakavia ongelmia jo alkutaipaleellaan.
 
Tässä on alla tuo vajaan vuoden takainen kirjoitus, jossa yllä oleva kuva on avattu:
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaatimusmäärittelyyn ja arviointiin sopii hyvin myös kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä malli: toiminta - tieto - tietojärjestelmä - tietoturva. Tähän voidaan vielä lisätä integraatio ja yhteen toimivuus, niin peruselementit ovat kasassa. 
Toiminta - asiakas. Kaikki lähtee liikkeelle lainsäädännöstä. Sote-maailmaa koskevat yleiset tiedonhallintaan liittyvät lait sekä spesifit sisältöön liittyvät lait. Toinen keskeinen tekijä on asiakas. Se on unohtunut monessa uudistuksessa ja tietojärjestelmähankkeessa. Asiakas voi olla ns. loppuasiakas eli sotemaailmassa terveydenhuollossa potilas ja sosiaalihuollossa yksinkertaisesti asiakas. Mutta asiakas voi olla myös tietojärjestelmien ammattikäyttäjä. Toiminta on rakennettava niin, että palvelujen käytettävyys on taattu, palveluprossit ovat tehokkaita ja vaikuttavia. Palvelumuotoilun menetelmien tuominen sotemaailmaan systemaattisesti lisäisi asiakasnäkökulmaa merkittävästi.
Tieto. Toiminnan kantavat voimat ovat ammattihenkilöt sekä tieto. Tiedon hierarkia on dataa, informaatiota, tietoa ja viime kädessä viisautta. Tiedon rinnalla on aina oltava avattuna metatieto eli tieto tiedosta. Toimintaprosesseihin kytkeytyy sotemaailmassa aina data/informaatio/tieto. Tieto voi olla puhdasta tekstitietoa, se voi sisältää myös rakenteista tietoa tai se voi olla kokonaan rakenteista tietoa luokituksineen ja numeerisine arvoineen. Tiedon käyttöä parantaa, jos käytetään mahdollisimman paljon rakenteista tietoa - siis yhteisiä käsitteitä, luokituksia ja määritelmiä. Toisaalta rakenteisen tiedon kirjaaminen voi olla käytettävyyden ongelmakohta.(vrt. kriittinen Apotti-keskustelu koskien mm. rakenteisen tekstin haasteita käytettävyyden kannalta). Sotemaailmassa rakenteista tietoa on runsaasti - erityisesti terveydenhuollossa, jossa on voitu hyödyntää kansainvälisiä standardeja. Vapaan tekstin osalta haasteena on kieli. Semanttista yhteen toimivuutta on kehitetty niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Terveydenhuollossa SNOMED-CT on luokittelu- ja määrittelykokonaisuus, jota ollaan nyt lopulta tuomassa myös Suomeen - kylläkin hitaasti.
Tietojärjestelmät ja teknologiaratkaisut. Tietojärjestelmät palvelevat suoraan toimintaa ja niiden sisältö pitäisi olla määritelty tietoina. Käsitemäärittely on tietojärjestelmän ydin. Myös sote-maailmassa on mahdollista hyödyntää yleiskäyttöisiä ratkaisuja (esim. ERP-ratkaisut, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon ratkaisut). Sosiaalihuollossa on mahdollista hyödyntää myös asianhallinnan ratkaisuja. Oleellista yhteiskäyttöisyydelle ja yhteen toimivuudelle ovat avoimet rajapinnat. Teknologiaratkaisut mahdollistavat toisaalta avoimet rajapinnat, mutta toisaalta ratkaisujen tulee olla tietosuojattuja ja tietoturvattuja. Pilvipalvelut ovat teknologiaratkaisuina sellaisia, joissa on läpivalaistava pilvipalveluratkaisu tietoturvan kannalta. 
Tietoturva ja tietosuoja ovat vaatimuksia, jotka koskettavat toimintaa, tietoa, tietojärjestelmiä ja teknologiaa. Sotemaailmassa keskiössä ovat kansalaisten tiedot. Periaatteessa kansalainen omistaa omat sotetietonsa ja siksi tarvitaan suostumusmenettelyt tietojen käyttöön sekä käyttövaltuuksien hallinta.
Rakenteinen data eli koneluettava tieto tarvitsee parikseen metadatan kuvaukset. Finton mukaan rakenteista tietoa voidaan tuottaa myös rakenteetonta dataa rakenteistamalla. (https://finto.fi/tt/fi/page/t98.) Rakenteisen tiedon kärjessä ovat olleet sairaanhoidollisten palveluiden tiedot: laboratorio, kuvantaminen, lääketiedot. Kertomustiedot ovat perinteisesti olleet ei-rakenteista tietoa. Rakenteisuus on edennyt myös sinne vähin erin. Kanta-arkisto on ollut vapaan tekstin tyyssija sen alkuvaiheista lähtien. Itse asiassa se rakennettiin digitalisoimaan paperiarkistoja. Näin myös Kantan rakenne sai vahvasti paperisen arkkitehtuurin taustakseen. Vähin erin on tuotu Kantaan rakenteisia elementtejä. Niitä on reseptitiedoissa, kriittisissä riskitiedoissa, sekä kuvantamis- ja laboratoriotutkimustiedoissa. Tekoälyn avulla on luotu yksittäisiä ratkaisumalleja, joissa vapaasta tekstistä on voitu generoida rakenteista tietoa.
Tietojärjestelmä- ja teknologiatasolla avoimuus ja yhteen toimivuus ovat haasteita monoliittisten, suljettujen järjestelmien näkökulmasta. Mutta itse asiassa osa nykyjärjestelmistä ovat avoimia modulaarisia järjestelmiä - vahingossa tai historiallisen kehityskulun tuotteena. Niiden ongelmana ovat myös yhteen toimivuuden haasteet ja vaikeudet. Pahimmillaan ongelmat voivat näkyä aina asiakas/potilastyötä myöden. Tiedot siirretään paperimuodossa paikasta toiseen, tiedot kirjataan moneen kertaan eikä tietojen ajantasaisuudelle, kattavuudelle, luotettavuudelle ole täyttä varmuutta. Monissa ratkaisuissa edelleen puuttuvat monenlaiset hälytysjärjestelmät, jotka muistuttavat eri osapuolia keskeneräisistä aliprosesseista. Kriittisesti on keskusteltu kahdesta ääriratkaisumallista, josta toinen on modulaarinen. Toisessa ääripäässä on monoliittinen kokonaisjärjestelmä, joka hanskaa tämän ongelman, mutta edellyttää aina kaikilta osin uusien osien tuomista suoraan ytimeen eli saman toimittajan ytimeen. Syntyy ikään kuin suljettu ekosysteemi.
Päätelmiä. Mitä tästä kaikesta nyt voitaisiin sanoa uuden sukupolven tietojärjestelmäkehityksen kannalta? Yhteentoimivuus on edelleen mitä ilmeisin haaste erityisesti organisaatioiden välillä. Haaste on reaalinen kahdesta oleellisesta syystä: 1) tietojärjestelmien kehitys/uudistustyö on hidasta - kestää vielä kauan ennen kuin uuden sukupolven tietojärjestelmät ovat keskenään täysin yhteensopivia, 2) yhteentoimivuus edellyttää myös pitkälle vietyjä standardeja, käsitteitä, määrityksiä, luokituksia. Tässä on vielä matkaa kynnettävänä erityisesti vapaan tekstin muuttamisen osalta.  Rakenteisen tekstin ja vapaan tekstin osalta voitaisiin tehdä yhteenliittymä. Tuodaan rakenteista tekstiä vapaaseen tekstiin systemaattisesti. Tätähän on jo tehty päätöksen tukijärjestelmissä. Samoin Snomed-CT on eräs vastaantuleva mahdollisuus. Hoitoilmoitus ja siihen kytkyksissä olevat luokitukset voisi olla edelleen eräs kattava hyödyntämisen tie, kun vain otettaisiin lähtökohdaksi asiakas eikä pelkkä organisaatio. Tekoäly on tietysti eräs tie onneen. Ääripäässä on ajatustapa, että voitaisiin puheen avulla suoraan tuottaa tietoa, joka olisi osittain rakenteellista ja näin vertailukelpoista jatkohyödyntämiseen. Ehkä käypä ratkaisu olisi rajata tekoälyn hyödyntäminen sellaisiin hoidon alueisiin, joissa on jo elementtejä rakenteisesta tiedosta. 
Jälkikirjoitus. Nämä viime vuotiset pohdintani ja päätelmäni tuntuvat nyt melkoisen kaukaisilta tavoitteilta. On löydettävä ratkaisumalleja, joissa voidaan ainakin osittain tukeutua olemassa oleviin tietojärjestelmäratkaisuihin. 

Lähteet:
(1) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, BOD 2017, ss. 33-58
(2) Käytettävyyden haasteet:
     - APTJ:n käytettävyys ratkaiseva tekijä, osa 1: https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/04/aptjn-kaytettavyys-ratkaiseva-tekija.html
    - Millä selätetään APTJ:n käytettävyyden haasteita, osa 2:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/04/milla-selatetaan-aptjn-kaytettavyyden_16.html
    - Terveydenhuollon IT-järjestelmien käytettävyys edelleen välttävä;  https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/09/terveydenhuollon-it-jarjestelmien.html
(4) Open EHR: Arkkityyppi voi olla myös APTJ-arkkitehtuurin ydin; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/10/arkkityyppi-voi-olla-myos-aptj.html

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Heikot signaalit töissä - mitä jos? - päivitys 17.1.2022

Sitra julkisti 13.1.2022 raportin heikoista signaaleista. Uutinen on Sitran sivuilla tiivistetty seuraavaan kappaleeseen. Porukkaa oli saatu Teamsin ääreen yli 1000.  https://www.sitra.fi/uutiset/heikot-signaalit-haastavat-ja-vievat-toisenlaisiin-tulevaisuuksiin/

 ”Olemme jatkuvuusaddikteja eli tulleet riippuvaisiksi nykytilan jatkumisesta, vaikka tiedostamme yhä selvemmin, että se ei ole meidän ja planeettamme etu. Tarvitsemme toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista – ja nykyisten tarinoiden haastamista. Tässä heikot signaalit voivat auttaa,” sanoo selvityksen toinen kirjoittaja, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva. Heikko signaali on ensioire muutoksesta tai merkki nousevasta asiasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. Heikot signaalit ovat yllättäviä ja nykyistä ajattelua haastavia, todella tapahtuneita asioita. Niiden yllättävyys tai outous riippuu tulkitsijasta – joillekin yllättävät asiat eivät ole sitä toisille. Heikot signaalit kannustavat kysymään ”mitä jos?”.Heikot signaalit auttavat ajattelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia: 1) tunnistamaan ja haastamaan tulevaisuusoletuksia ja siten avartamaan omaa käsitystä siitä, mitä kaikkea voi tapahtua tulevaisuudessa, 2) sisäistämään yllätyksellisempiä kehityskulkuja ja pohtimaan asioita oman elämän, työn tai yhteiskunnan kannalta sekä 3) tunnistamaan uusia mahdollisuuksia, tapoja vaikuttaa ja nupullaan olevia kehityskulkuja, joita haluaa vahvistaa – ja siten rakentamaan parempia tulevaisuuksia yhdessä.

Heikot signaalit töissä. Sitralaisten lista on seuraava: hymyillen töihin (ovikamera), tekoäly vahtii keskittymistä, esihenkilö seuraa tuottavuuspisteitäsi, kamerat jakeluautojen kuskeja valvomaan, algoritmi turvaamaan työergonomiaa, älylaitteiden haasteet työpaikoilla (puettavat älylaitteet), nanosensorit työntekijöiden valvontaan, korkeimmat vakuutusmaksut rokottamattomille, tang ping eli protestipötköttely (yksinkertaisempi elämä), pötkötisaatio hyvinvointia (liiallisen suoriuttamisen välttäminen), luovuus kärsii tylsyyden puutteesta (liian hetkinen elämä ja informaatiotulva), latautumishuoneita hoitohenkilökunnalle, meditaatiopalko (rentoutumisen koppero), etätyöpiste metsässä, palaverikoppi toreille ja puistoihin, ei yhteiskunnallista keskustelua töihin (Piilaaksossa toteutettu malli), rokotevastaisen toimitusjohtajan kehotus (Kärkkäinen kehotti työntekijöitään olemaan ottamatta rokotusta), irtisanomisaalto USAssa, yli puolet opettajista harkinnut alanvaihtoa, lähes kaikki hoitajat harkinneet alanvaihtoa, kätilöiden kantelu työnantajastia paransi työoloja, pula varhaiskasvatuksen opettajista, työvoimapula Iso-Britanniassa, vihreiden töiden mittaristo (avointen vihreiden työpaikkojen tunnistaminen), ilmastojoukot USAssa (ilmastomuutoksen hillintään työvoimaa), joukkorahoitteinen perustulo (Saksan malli rahan keruulle ja arvonnalla jakamiselle), perustuloa kryptovaluuttana (henkilötietojen antamisen avulla annetaan päivittäinen prustulo kryptovaluuttana).

Mielenkiintoista. Teen Sitran signaaleista pienen vaihtoehtoisen arvion omalla luokittelullani.

  • valvonta voi olla sinänsä vahva signaali: se hakee uusia muotoja uusista teknologioista kuten ovikamera, tekoäly, puettavat älyvaatteet, nanosensorit, rokotevastaisuuden rankaiseminen, kamerat valvomaan kuskeja (vrt. ajopäiväkirja), algoritmi turvaamaan työergnonimiaa, töissä yhteiskunnallisen keskustelun kielto, kätilöiden kantelu työnantajastia paransi työoloja
  • alan vaihto on nyt vahva signaali: opettajat, hoitajat
  • työvoimapula eräillä aloilla vahva signaali: pula varhaiskasvatuksen opettajista, työvoimapula Iso-Britanniassa; mutta vahva signaali on työvoimapula erittäin monilla aloilla Suomessakin, erityisesti sotessa.
  • irtisanomiset -tässäkin koronatilanne on laukaissut irtisanomisia valtiovallan rajoitusten pohjalta
  • ehkä heikkoja signaali liittyen työnteon konkretiaan: protestipötköily, luovuus kärsii tylsyyden puutteesta (hektinen elämä ja informaatiotulva), signaalilatautumishuone, meditaatiopalko, etätyöpiste metsässä, palaverikoppi torille.
  • ehkä heikko:vihreiden töiden mittaristo, ilmastojoukot USAssa, perustuloa kryptovaluuttana.
  • Korona-aikana etätyön räjähdys ei ole heikko signaali ellei sitä ajatella pysyväksi muutokseksi korona-ajan jälkeiseen aikaan - siis pikemminkin vahva signaali.
  • Pötköily liittyy myös aktiiviseen laiskuuteen. Kansalaispalkka (perustulo) tukee aktiivista laiskuutta. Työssä olevilla pötköily liittyy latautumiseen ja taukojen pitämiseen. 
Pitkäisikö sanoa, että heikot signaalit sisältävät sekä toivottavia että ei-toivottavia mitä jos?-signaaleja. Valvonta on jonkun kannalta toivottavaa, toisten kannalta ärsyttävää. Alan vaihto on  toisten kannalta pakko, toisten kannalta mahdollisuus. Työvoimapula on työntekijän kannalta kysyntävaltti ja työnantajan kannalta toiminnan haitta. Irtisanomiset ovat melkein kaikkien kannalta negatiivinen signaali ellei siitä seuraa jotain uutta uraa yksilötasolla. Perustulo on toteutuessaan vapauttava tekijä yksittäiselle henkilölle - turva elämiselle ja stressin poistaja kenties. Mutta muuten se on yhteiskunnassa poliittisen kiistelyn kohde nyt ja jatkossakin. 
 
Näyttää siltä (mutta onko?), että töihin liittyvät signaalit ovat Sitralaisten vapaan ajatuspajan tulosta. Mutta ovatko ajatuspajan ihmiset kuitenkin joidenkin megatrendien tiedostamattomassa vallassa, koukussa. Valvontaan liittyvät asiat jotenkin kuvaavat teknologisen murroksen mahdollisuuksia hallita ihmisten toimintaa yhä enemmän. Tällainen tuttu megatrendi on taustalla. Mitä jos tuo megatrendi on harhainen. Tuleeko ihmisten vastaisku älytyökaluille juuri siksi, että ne sisältävät paljon kielteisiä seurauksia ihmisten itsensä kannalta. Alan vaihtoa voidaan myös tällä hetkellä pitää jonkinlaisena megatrendinä, joka on saanut lisää vauhtia korona-ajasta. Osassa työmarkkinoita korona ja muu työelämän tilanne ovat toisiaan kiihdyttäviä osatrendejä. Etätyö on yllättäen esiin noussut vahva signaali, jonka moottorina on ollut korona. Ehkä korona-aikaa edeltävä etätyö sisälsi heikkoja signaaleja. Pitäisi selvittää, miltä osin on nyt kyse heikosta signaalista. Mielestäni yksi heikko signaali on, että töitä voidaan tehdä myös ilman ulkoista valvontaa. Luottamus on vahvistunut (väkisin), että teemme töitä etänä tehokkaasti ilman vahvaa valvontaa, managerointia, jopa minimanagerointia tai uusia teknisiä valvontamenetelmiä. 
 
Mitä jos otettaisiin yhdessä uusi tie ja käännetään esimerkiksi Sitran hyvä signaalikokonaisuus vaihtoehtoisiin suuntiin. Tuota menettelytapaa kokeilin äsken näiden Sitran heikkojen signaalien luettelolla. Sitran konsultit korostivat sitä, että megatrendit ovat jatkuvuusaddikteja. Mutta ovatko osa Sitralaisten heikoista signaaleista itse asiassa piilossa olevia jatkuvuusaddiktioita, joita ei ole tunnistettu.  
 
Vastela:Heikot signaalit
Toinen näkökulma on soveltaa tätä mitä jos-ajattelua organisaatioihin itseensä. Nostan kaksi aikaisemmin vastaan tullutta heikkojen signaalien metodia. Mikko Vastela piti aiheesta esitelmää ketterästä ja joustavasta jatkuvasta strategiatyöstä taannoin TIVIn seminaarissa 30.8.2016. (1) Strategisia signaaleja kootaan runsaasta määrästä eri tietolähteitä systematisoimalla niistä heikkoja signaaleja. Kyse on tietoteknisten mahdollisuuksien ja inhimillisen tiedon yhdistämisestä. Esittelin Mikon ajatuksia lyhyesti kirjassani Tietojohtaminen ja tapaus sote. Oheinen kuva on Mikon esitelmästä. (2).
 
Toinen näkökulma tuli esille kun luin  Nate Silverin kirjan "Signaali vai kohina. (3)  Heikkoja signaaleja voi hakea trendeistä, jopa megatrendeistä seuraavilla kolmella tekijällä. Kiinnostuin aiheesta, kun vallalla oli voimakas megatrendi nimeltä kestävyysvaje. Havainnollistan tätä kriittistä metodia koronaesimerkillä:
  • 1. alkuehtojen epävarmuus: EU:n 60%:n vaatimuksesta julkisen velan suhteesta BKT:hen. Koronatilanne on jo kääntänyt EU-tasolla ja kansallisella tasolla tämän vaatimuksen ympäri eli alkuehdot ovat epävarmat ja ristiriitaiset,
  • 2. tapahtumaketjujen epävarmuus: ketjussa on erityisiä epävarmuustekijöitä koronan hallinnan ja talouden hallinnan välillä 
  • 3. rakenteellinen epävarmuus: tässäkin korona on tuonut uuden poliittisen ohjauskulttuurin, joka perustuu jatkuvaan epävarmuuteen.
Mitä jos jatkettaisiin heikkojen signaalien kartoittamista. Koronasta löytyy erinomainen harjoitusmaasto. Olisiko tämä loppuun kaluttu soteuudistus myös yksi heikkojen signaalien kenttä. Katsotaan, mikä on aluevaalien äänestysinto. Sen läpikäynnistä löytyy heikkoja signaaleja, joiden avulla voitaisiin ehkä miettiä joltain osin sotejuttujakin. 

Päivitys 17.1.2022: Elli Aaltonen kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:
Olin samassa webissä. Ja niissä aiemmissakin, joissa tulevaisuutta on pohdittu. Tämä oli valtavan mielenkiintoinen. Hyvin olet kartoittanut. Kävin miettimään ilmaston heikkoja signaaleja, vaikka monet ei enää niin heikkoja olekaan ja juuri pari päivää sitten tuli juttu aurinkomyrskyistä. Sitten luontokadon merkeistä ympirillämme. Sitten radiosta juttu Suomesta hävinneistä linnuista. Sisko soitti ja tekee jo kesäksi pölyttäjille koteja. Näitä tarkkoja heikkoja signaaleja tuli syliin vaikka kuinka.
 
Päivitys 16.1.2022: Eräs toinen lukijani kommentoi sähköpostilla minulle. 
"Olli, pelkään että noilla heikoilla signaaleilla tarkoitetaan nyt vain tietotekniikan signaaleja."Ystäväni kertoi oman kokemuksensa kommunikoinnista ihmisten välillä tai kommunikoimatta jättämisestä. Tässä on esimerkki heikosta signaalista:  "Auto on tullut perille. Kuljettaja istuu sanomatta vierustoverilleen mitään.Tämä ei tahdo rikkoa hiljaisuutta eikä sano mitään. Kuluu tunti, kaksi.Sitten vierustoveri kysyy miksi me tässá seistään?- Ollaan perillä, kuljettaja sanoo, eksä tajua? Miehet nousevat ja alkavat tyhjentää lastia."

Viitteet

 (1)  Mikko Vastela: Strategisten ympäristösignaalien kerääminen ja tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, 30.8.2016, TIVI-seminaari; Mikko Vastela: Tukinuiton alkeet. Joustava strategia hajautetussa organisaatiossa, EMBA-lopputyö, syksy 2015, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Avance-johtamiskoulutus

(2) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus sote, BOD 2017, ss. 41-42

(3) Nate Silver: Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat mutta jotkin eivät, Terra Cognita 2014 (alkuperäisteos 2012), ss.124-126

tiistai 4. tammikuuta 2022

Suuri vaalikeskustelu - hyväosaisten keskustelu

Seurasin väkisin suurta vaalikeskustelua 4.1.22 klo 21 jälkeen. https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-LgAkDnr7E Keskustelun perusteella huolestuin entisestään vaaliasetelmasta ja hyvinvointialueiden aluedemokratiasta ja koko uudistuksen suurista linjoista. Jos nämä puolueiden johtohenkilöt pääsevät vaikuttajiksi, uudistus realisoituu korkeintaan terveydenhuoltouudistuksena. Samoin se realisoituu olemassa olevien palvelurakenteiden ja kuntarajojen puolustamisena. Tälle viimeiselle uhalle vastavoimana saattaa olla, että valtuustoihin valitaan keskuskaupunkien näkyviä politikoita. Syrjäseudut jäävät keskusseutuja edustajien valtuutettujen varaan. Keskustelussa haluttiin myös toisaalta muutoksia nykytilaan. Keskeiset muutosehdotukset koskivat digipalveluita sekä erilaisia liikkuvia palveluita, mutta vain ja ennen kaikkea terveydenhuoltoon. Kokoomus haluaan vaikuttaa siihen, että kustannukset ovat hallinnassa, mutta kuitenkin puoltaa kustannusten nousua. Muut puolueet näkevät myös, että kustannusten nousu on realiteetti. Syyt ovat ikärakenteessa sekä palkkaharmoniassa, hoitajien palkkatason nostotarpeissa, myös IT-järjestelmien uusimistarpeissa. Maakuntaverosta lopulta kaikki olivat samoilla linjoilla, että se on vaikea rasti ja kompromissien jälkeen sen vaikutus kannusteena jäisi minimaaliseksi.

Tein kaksi kellotusta. Sosiaalihuolto mainittiin ensimmäisen kerran klo 21.45 ja toisen kerran varttia myöhemmin. Nyt uhkaa käydä niin, että uudistukset tehdään hyväosaisten, hyväkuntoisten ihmisten ehdoilla. Näitä hyväosaisia ovat mm. kaikki vaalikeskusteluun osallistuneet ihmiset vasemmalta oikealle. Näitä hyväosaisia ovat myös YLEn toimittajat, jotka asettavat keskustelun kysymykset. Kerran taidettiin viitata mielenterveysongelmiin. Sosiaalihuolto oli tuo 21.45 yleismaininta koskien terveyskeskuksia, vaikka kyse on sosiaali- ja terveyskeskuksista. Niiden kehittämiseen isketään runsaasti valtion rahaa, jolla yritetään saada muutosta aikaan. Vanhusten palvelut tulivat kerran esille. Siinä kaikki. Kukaan ei tuntunut tietävän tai haluavan avata keskustelua suuntaan, missä ovat suurimmat kehittämistarpeet tämän 7 päivän terveyskeskusten hoitotakuun lisäksi. 

Tunnettua on, että moniongelmaiset ja monisairaat ihmiset aiheuttavat merkittävimmät kustannukset sote-palveluista. Myös tiedetään, että palveluketjut eivät toimi kaikilta osin. Palveluketjujen toimimattomuus koskee ennen muuta tätä moniongelmaisten ihmisryhmää. Vaalipanelistit eivät kuulu tähän joukkoon eivätkä tunne mitenkään tällaisten haasteiden taustoja. Tuo potentiaalinen äänestäjäkuntakin on puolueiden kannalta marginaalia, koska suuri osa jättää tästä joukosta äänestämättä. Sosiaalihuollon resurssivajeista ei juuri ollut tarve keskustella samoista syistä. Ei ole nyt myöskään käsillä dramaattisia tapauksia, jotka saisivat poliitikot tuskailemaan tässä asiassa. Kuitenkin on tunnettua, että esimerkiksi lastensuojelun resurssiongelmat ovat polttavia ympäri maata. 

Keskustelun tasapainottamiseksi kannattaa vaikkapa lukea Kari Välimäen kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.1.2022 otsikolla "Hyvinvointialueet eivät välttämättä muuta mitään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus uhkaa jäädä pelkäksi hallinnolliseksi uudelleenjärjestelyksi." Kari toteaa mm. seuraavaa: "On vaarana, että hyvinvointialueiden johtamiskäytännöt painottuvat erikoissairaanhoidon käytänteiden mukaisesti eikä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen vahvistaminen toteudu, vaikka siitä saataisiin suurimmat terveystaloudelliset hyödyt....Hyvinvointialueen johtajan puolestaan pitäisi kyetä johtamaan sekä terveydenhuoltoa että sosiaalipalveluja siten, että peruspalvelut toimivat nykyistä paremmin erikoistason tukemana...Strategiassa on rakennettava toimivat mallit paljon palveluja tarvitseville väestöryhmille. Perustason sote-palvelujen toimivuus on tässä avainasemassa. Hyvinvointialueiden päättäjät ratkaisevat, toteutuvatko tavoitteet: hyvinvointieroja kaventavat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008478134.html

Kommentit: 6.1.22

 Kiitos Olli oleellisista havainnoistasi ja kannanotoistasi! Minulle tuli mieleeni ensimmäisestä puoluejohtajien aluevaalitilaisuudesta paljolti samoja asioita kuin Ollin blogissa esille nostetut. Tilaisuuden vetäjältä (ylen toimittajalta)puuttui riittävän laaja tietämys ja osaaminen sote-uudistuksen ja sen toimeenpanon sisällöstä; tämän palautteen lähetin myös yle.fi -sivuston kautta ylellekin. Myös Ollin aiemmat tähän aihepiiriin liuittyvät kommentit ja perusteelliset analyysit mm. tietojohtamiseen ja tiedolla johtamiseen liittyvistä haasteista ovat olleet ansiokkaita ja oikeita toimeenpano-ongelmia esille nostavia! Kiitos Olli! Esko Hänninen 

JuhaN.  Sowell-tutkimus 65-85 vuotiaiden suomalaisten luottamusarviot siihen, että saa: Ikäihmisten hoito- ja hoivapalveluja kotiin 39 % luottaa Hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa, saattohoitoa 32 % luottaa Ympärivuorokautista hoitoa 21% luottaa. Ihan sietämätön odotushorisointti vanhenevilla ihmisillä Lähde Marja Jylhä, Eduskunnan IKÄ-verkoston seminaariaineisto https://www.ikainstituutti.fi/…/Eduskunnan-IKA-verkoston…