Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja: osa 8: Hyötyajattelu osaksi asiakas- ja potilasjärjestelmiä
Tämä kirjoitus on julkaistu QMSNordicin blogiosiossa: https://qmsnordic.fi/fi/blogit/hyvinvointi-ja-terveyshyoty-osaksi-asiakas-ja-potilaskertomusjarjestelmia Teksti on tehty johdannoksi QMS-Nordicin ja Professio oy:n 20.8.2020 klo 9-10 järjestettävään webinaariin: "Uuden sukupolven APTJ– Puhtia palvelujen ennakointiin, suunnittelemiseen ja tuottamiseen" (https://qmsnordic.fi/fi/tapahtumat/uuden-sukupolven-aptj-puhtia-palvelujen-ennakointiin-suunnittelemiseen-ja-tuottamiseen;
https://professio.fi/product/uuden-sukupolven-aptj/#ohjelma).
Blogikirjoitus on samalla tiivis yhteenveto 7-osaisesta kesäsarjastani. On mahdollista, että sarja jatkuu vielä ainakin kahdella kirjoituksella. Toinen kirjoituksista liittyy tuohon webinaariin. Siinä haastateltavana tulee olemaan Mikko Nenonen.
- Osa 1: hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten johtamisen ytimeen - Ollin avaus; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyvinvointi-ja-terveyshyotymalli-soten.html
- Osa 2: Miksi terveyshyötymalli ei etene?: Risto Kurosen haastattelu; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/miksi-terveyshyotymalli-ei-etene.html
- Osa 3: "Terveyshyöty - vanha viini uudessa leilissä": Matti Rimpelä; ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/terveyshyoty-vanha-viini-uudessa.html
- Osa 4: Hyödyn todentaminen vaikea kysymys sosiaalihuollossa - Ollin alustus; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyodyn-todentaminen-vaikea-kysymys.html
- Osa 5: Asiakkaan tarpeet (huolet) tunnistettava sosiaalihuollossa: Sirkka Rousu; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/asiakkaan-tarpeet-huolet-tunnistettava.html
- Osa 6: Hyvinvointi- ja terveyshyödyn mittaamisessa paljon puutteita - Ollin välitilinpäätös; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyvinvointi-ja-terveyshyodyn.html
- Osa 7: Arvoon perustuva terveydenhuolto voisi olla radikaali muutos sotessa: Juha Teperi; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/arvoon-perustuva-terveydenhuolto-voisi.html
Perehdyin kesän aikana yksin ja asiantuntijoiden kanssa aiheeseen nimeltä terveyshyöty. Tavoitteenani oli laajentaa terveyshyödyn ajatustapaa hyvinvointiin ja sotemaailmaan. Haastattelin seuraavia henkilöitä: asiantuntijalääkäri Risto Kuronen (osa 2), yliopettaja Sirkka Rousu (osa 3), emeritusprofessori Matti Rimpelä (osa 3), vararehtori Juha Teperi (osa 7). Kesäsarjasta on ilmestynyt 7-osaa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta http://ollintuumailut.blogspot.fi.
Terveyshyötymallin ydin on, että potilas tietää itse paljon ongelmastaan ja sairauksistaan sekä yleensä pärjäämisestään. (Kuva vasemmalla). Terveyshyötymalli on kehitetty alun perin kroonisten sairauksien hoitoon (”Cronic Care Model”). Potilas on itse aktiivinen toimija ja ammattihenkilön tehtävänä on vahvistaa potilaan pärjäämistä. Laajensin tämän ajatuksen hyvinvointiin, jolloin sotepalveluista on mukana kaikenlainen ehkäisevä toiminta, mutta ennen kaikkea myös sosiaalihuolto. Matti Rimpelä totesi, että tämä on vain ”vanhaa viiniä uudessa leilissä”. Rimpelä kertoi myös, että terveyshyötymalliin on rinnastettavissa Michael Porterin Suomeen tuomaan arvoon perustuvaan malliin: ”Terveydenhuollossa arvo on nähtävä sen tuottamana terveydentilan paranemisena. ” hyvinvoinnin ja terveyden määritelmät kattavat terveyshyödyn ja terveydenhuollon arvon määritelmät. (kuva oikealla). Ihmisen pärjääminen arkielämässä on hyvä uusi tiivistys hyvinvoinnista ja terveydestä.
Rakensin jo kesäsarjan alkuvaiheessa hyvinvoinnin ja terveyshyödyn prosessimallin. Se on kombinaatio erilaisista aiheeseen liittyvistä prosessimalleista. Prosessi kulkee näin:
- elämäntilanteen arviointi (pärjään omillani tai tarvitsen ulkoista apua)
- yhteydenotto ja vireille tuleminen (arvioimme yhdessä ammattihenkilön kanssa palvelutarpeeni, arvioinnin tuloksena teen ajanvarauksen palveluun)
- asiakkuuden suunnittelu (painopiste on ammattihenkilöllä, joka tuntee palvelumahdollisuudet)
- palvelu / hoito (voi olla fyysistä tai digitaalista läsnäolopalvelua tai niiden kombinaatio)
- jatkohoito ja/tai elämäntilanteen normalisointivaihe (tässä viimeistään mitataan hyvinvointi- ja terveyshyöty).
Haastateltavilta saamani tiedon mukaan hyötyajattelu on jostain syystä jähmettynyt paikalleen. Kymmeneen vuoteen ei ole oikein mitään radikaalia tapahtunut. Ei ajatustavasta ole kovinkaan paljon näkynyt merkkejä edellisen tai nykyisenkään tuotantokauden soteuudistuksen valmisteludokumenteissa. Onhan se tosiaan voinut mennä ohi, kun dokumentteja on kummaltakin kaudelta ollut 1000 sivua per kausi. Ei ole APTJ-järjestelmiinkään sisään leivottu tätä ajattelutapaa. Tai sitten en vain ole huomannut.
Juha Teperin haastattelussa 7-osan blogikirjoituksessa nousi esille kaksi tärkeätä haastetta. Nykyinen sote-palvelujärjestelmä toimii ristiriitaisten kannusteiden varassa. Mikään kannuste ei edesauta hyvinvointi- ja terveyshyödyn nousua pinnalle. Jo pelkästään julkisen perusterveydenhuollon ja työterveyden kannusteet poikkeavat kertakaikkisesti toisistaan, eikä kumpikaan tue hyötyajattelua. Toinen Juhan esiin nostama asia oli siiloutunut organisaatiokeskeisyys, joka ei tue asiakaskeskeisyyttä. Juhan mielestä lähtökohtana pitäisi olla ihmisten pärjääminen arjessa. Intervention pitäisi perustua pärjäämisvaikeuksiin arjessa. Tässä Juhan ns. asiakkuuden segmentointimallissa vaikeudet voitaisiin segmentoida seuraavasti:
- tilapäiset ongelmat, jotka voidaan hoitaa kevyillä menettelytavoilla, jopa osittain digitaalisin välinein
- moninaiset ja monimutkaiset ongelmat sekä
- ongelmien kombinaatiot, jotka edellyttävät läsnäoloon perustuvaa moniammatillista apua.
Lisäksi on vielä ryhmä ihmisiä, joilla on elämänhallinnan pärjäämisvaje kattaa lähes kaikki elämisen osa-alueet eli puuttuu pärjäämisvaranto. Toisin sanoen sen paremmin pärjäämme, mitä suurempi on ”pärjäämisvarantomme” (Matti Rimpelä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti