perjantai 3. heinäkuuta 2020

Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten tietojohtamisen ytimeen, osa 1

Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja: osa 1, Ollin avaus

Terveyshyötymallia on tuotu Suomen oloihin 2010-luvulla. Se on synteesi näyttöön perustuvista systeemitason muutoksista, jotka vaaditaan pitkäaikaissairauksien hoidon parantamiseksi. Kehittämisen lähtökohtina ovat kuilu parhaan mahdollisen ja tavanomaisen hoidon välillä sekä pitkäaikaissairauksien kuormituksen kasvu. Ideana on siirtyä pitkäkestoiseen terveyshyötyyn "vian" korjaamisen sijasta. STM:n Kaste-ohjelmaan liittyvässä Potku projektin aineistossa verrataan akuuttihoitoajatusta ja terveyshyötymallia. "Potilas tietää ja tekee jo paljon. Minun tehtäväni (siis ammattihenkilön) on vahvistaa sitä." Kun taas akuuttimallissa kuvataan asiaa näin: "Potilaassa on vika. Minun tehtäväni on löytää ja korjata se." (1)

Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli. Terveyshyötymallin idea on hyvä, mutta minun mielestäni se pitäisi soveltaa koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja soveltuvin osin myös akuuttiterveydenhuoltoon. Ehdotankin, että mallin nimeksi tältä kannalta tulee hyvinvointi- ja terveyshyötymalli. Mallinsin sitä oheiseen alla olevaan taulukkoon.



Elämäntilanne liittyy toiminta- ja työkykymittareihin sekä omatietovarannon käyttöön. Omaolo on oletetavasti jatkossa kattava lähde erilaisille itsearvioinneille. 100% tarkoittaa sitä, että periaatteessa näitä palveluita voi käyttää koko väestö. Yhteydenotto ja asioiden vireille tulo liittyy kansalaisen palvelukysyntään. Suuri osa väestöstä pärjää omillaan, mutta osa tarvitsee ammattihenkilöiden apua. Palvelutarpeen arviointi muuttaa asiakkaan kysynnän ammattihenkilön toimesta aidoksi palvelutarpeeksi. Se on periaatteessa vähemmän kuin palveluiden kysyntä, mutta voihan se olla enemmänkin. Varsinainen palvelu alkaa asiakkuuden suunnittelusta (asiakassuunnitelma sosiaalihuollossa, terveys- ja hoitosuunnitelma terveydenhuollossa, 2). Tavoitteena on toteuttaa palvelu siten, että tarve ja tarjonta kohtaavat optimaalisesti. Jatkohoito ja elämäntilanteen uuden normaalin vaihe on paluu uudenlaiseen pärjäämiseen elämässä. Koko prosessissa pitäisi olla avainlankana hyvinvointi- ja terveyshyöty sekä itsenäisen pärjäämisen edistäminen ja mahdollistaminen. 

Asiakaslähtöisyys on mallin ytimessä. Se on ollut kaikkien sote-uudistusten juhlapuheiden ytimessä, mutta ei varsinaisen toteutuksen ytimessä lainkaan. Nyt on tavoitteena ottaa seuraavat asiat keskiöön:
  • väestötasolla asiakkaiden / potilaiden tasavertainen kohtelu ja itsearvioinnin sekä itsehoidon mahdollisuuksien luominen - eriarvoisuuden minimointi
  • yksilötasolla digipalveluiden ja fyysisten palveluiden saatavuuden ja käytettävyyden nostaminen esille
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostamalla fokukseen hyvinvointi- ja terveyshyöty; toistaiseksi on puhuttu kyllä terveyshyödystä ja hyvinvoinnin edistämisestä erikseen
  • tavoitteena on jatkuva hyvinvointi- ja terveyshyödyn aikaansaaminen, sitten kyse itsenäisestä toiminnasta, yhteistyöstä ammattihenkilöiden kanssa tai palvelujärjestelmän tarjoamista palveluista / hoidosta
  • tavoitteena on integroida tiedon hallinta yhteen niin, että vältytään päällekkäisestä tiedonkeruusta ja turvataan yksilön tietoturva, mutta mahdollistetaan tehokas ja vaikuttava yhteistyö yksilön (kansalainen, asiakas, potilas), ammattihenkilön ja palvelujärjestelmän välillä.
  • tavoitteena on sovittaa yhteen palvelujen kysyntä, tarve ja tarjonta.
  • tavoitteena on integroida yhteen hyvinvointi- ja terveyshyöty itsearvioinnin palveluiden sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien kanssa (APTJ).
  • tavoitteena on luoda myös hyvinvointi- ja terveyshyödyn yksilötason ja väestötason mittarit. Jos mittarit ovat olemassa, pitäisi ne aktivoida osaksi tätä kokonaismallia.
Tarkoitukseni on jatkaa tätä otsikkoaihetta haastattelemalla joitakin avainhenkilöitä matkan varrelta. Olen ottanut ja tulen ottamaan yhteyttä etukäteen henkilöihin, joiden kanssa haluan tätä aihetta käydä läpi. Myös blogini lukijat voivat suositella haastateltavia ja tietysti itse ottaa kantaa tähän kokonaisuuteen.

Olen itse asiassa saanut jo kaksi avainhenkilöä mukaan tähän keskusteluun. Viikon sisällä ilmestyy osa 2 ja siitä vähän eteenpäin osa 3. Loppuosat riippuvat saamistani vinkeistä ja kommenteista.

Yhden hengen ohjelmani kestää 26.9.2020 saakka, jolloin viimeistään pitää antaa lausunnot sote-uudistuksen 1000-sivuiseen lakipakettiin. Välitilinpäätös tästä aiheesta on, kun QMS Nordic järjestää yhdessä InterSystemsin ja Profession kanssa webinaarin 20.8.2020. Käymme aiheesta keskustelun pitkäaikaisen yhteistyökumppanin ja intohimoisen terveyshyötyajattelijan, Mikko Nenosen kanssa. (3)

Päivitys 4.7.2020: Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella:

Matti Rimpelä
merkkikuvake
Vanha viini uudessa leilissä. Kun tutut asiat sanoittaa uudelleen, voi kuvitella, että on avannut uuden polun. Mutta ei. Lähinnä tulee mieleen, että kirjoittaja on syntynyt jossain 1980-1990-luvulla ja saanut 2000-luvun edetessä terveyshyöty -herätyksen. Esimerkiksi Harri Sintosen johdolla tehty kehitystyö voisi kertoa jotakin aikaisemmasta yksilötasolla, Program planning and evaluation -kirjallisuus ohjelma- ja väestötasolla. Kun tähän yhdistää laadun hallinnan Hannu Vuoren väitöstutkimuksesta alkaen (1970) ja Nordic School/Hanken tulkinnat asiakkuudesta, alkaa olla jo pitkään edenneen kehityksen peruskivet näkyvissä. Minulle tässä uuden leilin vanhassa viinissä on etikan maku.
Ollin kommentti:
Kiitos Matti. Kopioin kommenttisi blogikirjoitukseeni. Palaan astialle vielä jatko-osioissa. Muille tiedoksi. Jos Matti tarkoittaa minua, niin valitettavasti olen 50-luvun alun lapsia. Mutta sen Matti tietää hyvin. Vanhatkin asiat kaivetaan vielä esille.

Viitteet

(1) Terveyshyötymalli:
(2) Terveys- ja hoitosuunnitelma, asiakassuunnitelma
  • Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan ja terveyden-huollon ammattihenkilön kanssa. Se on osa potilasasiakirjaa, joten sen laatimisesta ja ylläpidosta vastaa potilasta hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveys- ja hoitosuunnitelma liitetään KanTa –palvelun (Kansallinen terveysarkisto) tiedonhal-lintapalvelu-osioon, jossa se on potilaan nähtävänä, ja jonka avulla potilas voi myös halutessaan näyttää itseään koskevaa suunnitelmaa tarvitsemilleen tahoille. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085285
  • asiakassuunnitelma /palvelusuunnitelma palvelunjärjestäjän yhteisymmärryksessä sosiaalihuollon asiakkaan kanssa laatima suunnitelma, joka koskee palveluntuottajien asiakkaalle toteuttamia palveluja ja jossa kuvataan keskeiset tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään, sekä asiakkaan palvelutarpeen edellyttämät sosiaalipalvelut ja muu tuki. Asiakassuunnitelmaan voidaan kirjata asiakkaalle myönnetyt ja hänen tarvitsemansa sosiaali-palvelut, muut palvelut tai etuudet. Asiakassuunnitelman sisällöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015) ja joissain sosiaalihuollon erityislaeissa. Asiakassuunnitelmaa ei ole mallinnettu omaksi asiakirjatyypikseen. Asiakassuunnitelmat ovat asiakirjatyypiltään suunnitelmia.https://thl.fi/documents/920442/2940835/Sosiaalialan_tiedonhallinnan_sanasto_4_0.pdf/1854a756-2662-4f47-80e3-a8b413340fce
  • Asiakassuunnitelmasta on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta 2020: Marjaana Kirjavainen: Koordinoitu yksilöllinen asiakassuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovitetuissa palveluissa Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa - systemaattinen kirjallisuuskatsaus 2020;  http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu_44_koordinoitu_asiakassuunnitelma.pdf

(3) Uuden sukupolven APTJ – Puhtia palvelujen ennakointiin, suunnittelemiseen ja tuottamiseen - webinaari 20.8.2020 klo 9-10 : https://qmsnordic.fi/fi/tapahtumat/uuden-sukupolven-aptj-puhtia-palvelujen-ennakointiin-suunnittelemiseen-ja-tuottamiseen
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)