Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja, osa 2: Risto Kuronen
- 1. osa: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - Ollin pohjustus ja laajennus hyvinvointiin sekä koko sote-kenttään. Tällä määrittelyllä terveyshyötymallista aloitin: Terveyshyötymallia on tuotu Suomen oloihin 2010-luvulla. Se on synteesi näyttöön perustuvista
systeemitason muutoksista, jotka vaaditaan pitkäaikaissairauksien hoidon
parantamiseksi. Kehittämisen lähtökohtina ovat kuilu
parhaan mahdollisen ja tavanomaisen hoidon välillä sekä pitkäaikaissairauksien
kuormituksen kasvu. Ideana on siirtyä pitkäkestoiseen terveyshyötyyn
"vian" korjaamisen sijasta. "Potilas tietää ja tekee jo paljon. Minun tehtäväni (siis ammattihenkilön) on vahvistaa sitä." Kun taas akuuttimallissa kuvataan asiaa näin: "Potilaassa on vika. Minun tehtäväni on löytää ja korjata se." http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyvinvointi-ja-terveyshyotymalli-soten.html
- 2. osa: Kesäsarjani toinen kirjoitus perustuu keskusteluuni Päijät-Hämeen
hyvinvointikuntayhtymän asiantuntijalääkärin, Risto Kurosen kanssa. On
hyvä avata terveyshyötyajattelua hänen kanssaan. Risto on ollut mukana
tuomassa ajatustapaa Suomeen 2010-luvun alussa. "Cronic Care" malli
päätettiin kääntää ja lokalisoida Suomen oloihin. (1) Terveyshyötyajattelun
juuret ja keskeinen toiminta-alue ovat krooniset, pitkäaikaissairaudet.
Ensimmäinen konkreettinen yritys lokalisoinnissa oli Kaste- ohjelmaan
liittyvä Potku-hanke, jossa Ristokin oli mukana. (2)
Miksi terveyshyötymalli ei etene? Tätä kysyin Ristolta aivan aluksi. Hän totesi, että on useita paradigmoja (x), jotka ovat olleet etenemisen esteinä. Luettelen tässä pallukoiden avulla Riston paradigmat:
- Sotessa on jatkuva organisaatiomuutos meneillään. Ei kunnolla ehditä ottaa käytäntöön edellistä muutosta, kun jo seuraavaa ollaan suunnittelemassa. Terveyshyötyajattelu on pitkän aikavälin kehittämistä, juurruttamista ja uusien toimintatapojen rakentamista. Tämän edellytyksenä on, että organisaatiorakenne tukee ajatustavan muutosta eikä estä tai vaikeuta sitä.
- Terveyshyötymallin toteuttaminen edellyttää, että organisaation johto on täysillä mukana muutoksessa ja että organisaatiossa on pysyvä kehittämisen rakenne ja resurssit. Näin ei kaikilta osin ole ollut.
- Perusterveydenhuollon lääkärit ovat tottuneet toimimaan autonomisesti. Tämä on (Ollin lisäys) ikiaikainen perinne, jota voitaisiin avata monin historiallisen esimerkein niin yleisesti kuin Suomessa. Terveyshyötymalli lähtee liikkeelle potilaan näkökulmasta eikä niinkään lääkärin näkökulmasta. Lääkäri kokee menettävänsä ikiaikaisen autonomiansa.
- Terveyshyötymalli muuttaa lääkärin ja muun hoitoyhteisön välistä suhdetta. Malli tukee tiimityötä, jossa hoitohenkilöilläkin on keskeinen rooli osana tiimiä. Lääkäri on osa tiimiä.
Mitä rakenteellisia esteitä mallin etenemiselle on? Tätä kysyin seuraavaksi. Yritin saada selville, onko lainsäädännössä esteitä. Risto ei nähnyt tätä ongelmaksi. Sen sijaan hän nosti esille seuraavia esteitä:
- Kliiniset tietojärjestelmät eivät edistä mitenkään terveyshyötyajattelua. Esimerkiksi terveys- ja hoitosuunnitelmaa ei ole sisäänleivottu kliinisiin järjestelmiin.
- Toiminnanohjausjärjestelmien osana voisi olla terveyshyötyä tukevia välineitä, itseasiassa osana päätöksen tuen järjestelmiä.
- Terveyshyödyn mittaaminen on aivan alkutekijöissään - itseasiassa mittareita ei ole olemassa.
- Rakenteellinen tiedon kirjaaminen on haaste kaikelle mittaamiselle, seurannalle ja toiminnan muutokselle.
- Terveyshyötymalli edellyttää yhteisesti kehitettyä ja sovittuja prosessi- ja toimintamalleja. Niiden puuttuminen on selkeä rakenteellinen este. Mallissa soveltamisessa on otettu esille asiakasvastaavan rooli, mutta irrallaan koko ajatusmallista.
Voidaanko mallia soveltaa yleisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Tähän kysymykseen Ristolla oli empivä, pohdiskeleva suhtautuminen. Perustana on "Cronic Care" mallin lähtökohta eli tutkimustyö nimenomaan tämän toiminnan ympärillä. Muuhun terveydenhuoltoon tai sosiaalihuoltoon ei ole kohdistettu vastaavaa tutkimustyötä. Ei ole olemassa näyttöön perustuvaa lähtökohtaa soveltamiselle muuhun sotemaailmaan. Tivaamalla sain esille Ristolta joitain kommentteja soveltuvuudesta muualle.
- Akuuttihoitoon voidaan soveltaa osittain terveyshyötyajattelua erityisesti akuuttihoidon jälkeisessä jatkohoidossa ja omahoidossa, arjen tukemisessa. Pitäisi nostaa esille jatkohoidon palveluvalikoimaa eli mitä omahoidon mahdollisuuksia potilaalla on.
- Yhteispäivystys on positiivinen rakenteellinen uudistus, joka mahdollistaa integroitua hoitoa.
- Sosiaalihuollosta vanhusten palvelut ovat luonnollinen osa "cronic care"-lähtökohtaa. Kuitenkin käytännössä laadukas pitkäaikaishoito ei toteudu integroituna, vaan asiakkaan / potilaan kannalta leimallista on eriytyneet, satunnaiset toimenpiteet. Terveys- ja hoitosuunnitelma pitäisi olla integroitu osa sosiaalihuollon vanhuspalveluita.
- Laajemmin hyvinvoinnin edistäminen on terveyshyödyn edistämistä väestötasolla. Se on yhteisö- ja kuntatasoista ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa on myös käytössä seurantamittareita ja suunnitteluvälineitä.
(x) Paradigma on "laajasti käytössä oleva, oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty
ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys ja sen mukainen
toimintatapa"
Viitteet
(1) Evidence On The Chronic Care Model In The New Millennium; Katie Coleman, Brian T. Austin, Cindy Brach and Edward H. Wagner; https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5091929/
Potku-hankkeesta on myös hyvä tiivis kuvaus kirjassa Koivuniemi jne: Terveydenhuollon kompassi, avain asiakkuuteen, Duodecim 2014, ss. 80-87
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti