Lisää keskitettyä ohjausta hyvinvointialueille - ratkeavatko alueiden ongelmat? - päivitys 11.3.24

Hyvinvointialueiden TP 2023 (3)

Hyvinvointialuejohtajat Marina Erhola (Pirkanmaa) ja Kirsi Varhila (Satakunta) ehdottavat, että valtion ohjausta vahvistetaan uudella ohjausrakenteella. "Ehdotamme, että valtio, perustaisi keskitetyn ohjausyksikön, jonne yhdistetään eri ministeriöiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat." (1) Taisivat kuitenkin  Ilmo Parvinen ja Kauko Koivuniemi ehtiä ennen tekemään vuoden 2023 lopulla ehdotuksensa uudesta terveyshallituksesta. Herrat keskittyivät Talouselämän jutussaan terveydenhuoltoon joko tarkoituksella tai unohtaen sosiaalihuollon. (2)

Leikkaukset. Entisen kansliapäällikön ja entisen THL:n ylijohtajan ehdotukset eivät ole uusia. Taustana on tietysti soteuudistuksen eri tuotantokausien uudistustavoitteet, joista viimeisin eli hyvinvointialuemalli sai vahvaksi perustakseen valtion, valtiovarainministeriön ohjauksen. STM oli jo Varhilankin aikana ja ennen hänen kansliapäällikkyyttään ajautunut käytännössä valtiovarainministeriön vallan alle. Seurauksena tästä kaikesta on ollut nyt vallalla oleva ns. juustohöyläexcel- ohjaus. Laajemmin julkisen hallinnon höyläystä ovat ilmeisesti ideoiden puutteessa johtavat poliitikot alkaneet pilailla jättisuurilla saksilla ja kuvitetuilla leikkuulaudoilla. Sanoisin, että tämä on mautonta pilaa.  Soten uudistamisessa toiminta - talous ja henkilöresurssit ovat ajautuneet hankalaan ristiriitaan keskenään. Toimintojen karsimisen sijaan pitäisi turvata kaikkien tunnistamat lisääntyvien palvelutarpeiden tyydytys. Henkilöresurssien puutteet niin terveydenhuollossa (lääkärit ja hoitajat) kuin sosiaalihuollossa (kuten sosiaalityöntekijät) asettavat esteitä toiminnalle eikä rahoituksen lisääminenkään tähän tuo apua. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätos osoittaa, että tilikauden alijäämä on 1,3 miljardia euroa.(ks. oheinen kuva ja viite 3).

Historian havinaa. Erholan ja Varhilan ehdotus uudesta ohjausyksiköstä on osittaista paluuta menneisyyteen. Ennen 1990-luvun alun valtionousuusuudistusta ohjausvaltaa käyttivät terveydenhuollossa Lääkintöhallitus ja sosiaalihuollossa sosiaalihallitus. Lääninhallituksillakin oli alueellinen roolinsa ohjauksessa. Sitten perustettiin sosiaali- ja terveyshallitus, mutta valtionosuusuudistuksen myötä tuokin ohjauselin muuttui informaatio-ohjauksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen yksiköksi nimeltään STAKES.  Kun ennen valtionousuusuudistusta ohjausvallan ydin oli lisäresurssien myöntäminen kunnille ja kuntayhtymille valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti, niin nyt ohjaus perustuu suoraan valtion rahoitukseen ja vielä alijäämäiseen sellaiseen. (3)

Rahoituskriisiä ratkaisemassa. Kirjoitin helmikuussa 2024 erään pienen kansalaisjärjestön hallituksen jäsenenä taustamuistion otsikolla "Hyvinvointialueiden rahoitus- ja kustannuskriisi ja sen ratkaisumahdollisuuksia - helmikuu 2024". (4). Olen jakanut muistiota tuon pienen kansalaisjärjestön (Hyvinvointivaltion vaalijat ry - HYVA: https://hyvinvointivaltio.fi/) hallituksen jäsenille sekä joillekin tutuille. Kirjoitukseni on niin pitkä, ettei se nyt mahdu tällaiseen blogikirjoitusmalliin (kaikkiaan 24 word-sivua). Otan siinä myös kantaa tähän valtion ohjausrooliin. Tiivistän nyt ehdotukseni rahoituskriisin ratkaisuksi kahdeksaan kohtaan, joiden kunkin sisällä on runsaasti yksityiskohtaisia ehdotuksia. Lähdeviitteitä muistiossa on kaikkiaan 24. Luettelen tässä kaikki kahdeksan kohdan otsikot pienine lisäyksineen ja avaan sitten tuota ohjausyksikköasiaa muutamalla virkkeellä.

1. Valtion ja hyvinvointialueiden ohjaussuhteen uudistaminen - kannustavaan ja vuorovaikutteiseen ohjaussuhteeseen
   
2. Tietojärjestelmien uudistaminen - valtion ja alueiden vuorovaikutuksen uudistaminen ja järjestelmäkirjon kokonaishallintaan
   
3. Päivystystoiminnan kartoitus (ml. sosiaalipäivystys) ja päivystystoimintojen karsiminen - mm. STM:n päivystystyöryhmän tulosten esittely ja arviointi alueellisesti sekä sisällöllisesti
   
4. Henkilöstön kustannus-tehokas käyttö - mm. Vaikuttavuusseura ry:n (https://vaikuttavuusseura.wordpress.com/) hukkajahtien tulokset, henkilöstön työnjako ja tehtävät; ostopalvelujen perkaaminen
   
5. Kansalaisten palvelutarpeiden ennakointi- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen monenkeskisesti linjalla STM/THL - HYVIL (5) - hyvinvointialueet - mm. asiakassegmentit
   
6. Lääkkeiden käytön tehostaminen ja toisaalta turhien lääkkeiden karsiminen - aineistossa mm. priorisointiin liittyviä dokumentteja (6)
   
7. Tekoälyn harkittu tuominen osaksi palveluita - mm. Futuricy oy:n keräämät tekoälyn mahdolliset käyttötapaukset julkisella sektorilla (7)
   
8. Digitalisaation harkittu tuominen osaksi palveluita - mm. etäpalveluiden suhde läsnäolopalveluihin ja hybridipalveluihin eli läsnäolopalveluiden ja etäpalveluiden kombinatioihin. Päivitetty lisäys 6.3.2024: HS-mielipide Visa Honkanen: Potilaan hoidon pitää aina perustua riittävään tietoon. Etähoito sisältää riskejä. Generatiivinen tekoäly tuottaa sopivan vastauksen, ei ensisijaisesti oikeaa. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010269723.html
   

Miten rakentaisin valtion ohjausyksikön?

• Valtion ohjaus perustuisi vuorovaikutukseen eri osapuolten kesken ja se perustuisi "yleiseen liiketoimintamalliin" sekä sen hyvinvointialuekohtaisiin sovelluksiin - hallittuun muutokseen eikä helpoimpien kohteiden karsimiseen
  
• Valtion ohjaus olisi ennakoivaa ohjausta, tavoitteellista ohjausta ja toteutuksen arviointia, seurantaa sekä valvontaa.
• Valtion ohjaus olisi normiohjausta, informaatio-ohjausta ja resurssiohjausta vuorovaikutteisena ja tavoitteellisena kokonaisuutena
  
• Valtion valvonta olisi proaktiivista ja reaktiivista valvontaa stimuloiden valtion ja alueiden liiketoimintasuunnitelmien jatkuvaan korjaamiseen, muuttamiseen
  
• Ohjausyksikköön sijoitettaisiin asiantuntijoita tai osia olemassaolevista ministeriöistä ja virastoista VM, STM, THL, Valvira, aluehallinnon sotevalvontatehtävistä.
• Ohjausyksikön tehtävien hoitamiseksi varmistettaisiin, että käytettävissä on suoraan erityisesti THL:n tilastot ja rekisterit mutta myös eräiden muiden virastojen vastaavat tietovarannot kuten Valviran ja Tilastokeskuksen tietovarannot.
• Ohjausyksikön osana olisi ns. tilannehuone, johon kootaan kunkin ilmiön /ongelmavyydin kannalta oleelliset tietovarannot, tutkimukset sekä kokemusasiatuntemus vaihtoehtoisine ratkaisumalleineen. 
• Ohjausyksikön tehtävänä on ohjata ja koordinoida hyvinvointialueiden tietojärjestelmäuudistusta minimoimalla päällekkäiset kilpailutukset ja toteutukset sekä mahdollistamalla tiedon / datan kulku hierarkkisesti ja vaakatasolla tietoturvallisine ratkaisuineen..
  
• Ohjausyksikön tehtävänä on luoda hallittu toimintojen muutos hyvinvointialueilla yhdessä alueiden sekä HYVIL oy:n kanssa: toimintojen priorisointi, tekoälyn käyttömahdollisuuksien ja rajoitteiden määrittely, etäkontaktien toiminnallinen määrittely linjalla fyysinen läsnäolopalvelu - etäpalvelu - hybridipalvelu sekä ehkäisevien palvelujen, annettujen palvelujen ja palveluketjujen nivominen keskenään asiakkaiden kannalta kokonaisuudeksi. Suosittelen asiantuntijaryhmän luomaa asiakassegmenttimallia, jonka avainsanat ovat hätäapu, satunnainen apu, jatkuva apu, mahdollinen apu. (8)

Päivitys 9.3.2024: THL:n pääjohtaja YLEn aamuhaastattelussa. https://yle.fi/a/74-20078380 YLEn otsikko on seuraava: Mika Salminen pelkää, että hyvinvointialueet ja kunnat karsivat palveluita ja olettavat, että toinen hoitaa.  Tiivistän Mika Salmisen kommentit, jotka liittyvät oleellisesti hyvinvointialueiden leikkauspolitiikkaan:

Mika siirtäisi voimavaroja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten lakkautuksiin ja palvelujen keskittämiseen liittyy myös riskejä. On pieni vaara, että terveyden edistäminen jää tänne väliin, vaikka se on hyvinvointialueiden vastuulla, mutta osittain myös kuntien vastuulla. Epäselvyys voi johtaa siihen, että molemmat karsivat niistä ja olettaa, että toinen sen tekee. Pahimmillaan ennaltaehkäisevän hoidon puute tai puutteellinen toteutuminen voivat johtaa Salmisen mukaan taudin tai tilan sellaiseen huononemiseen, joka pahentaa tautia niin paljon, että tarve kalliimmalle erikoissairaanhoidolle lisääntyy. Tämä voi johtaa huonoon kierteeseen. Suomi on Euroopan mittakaavassa poikkeus työterveyshuoltonsa takia. Työterveyshuollon asiakkaat pääsevät helpommin lääkäriin kuin vaikkapa työttömät. Muualla ei ole sellaista järjestelmää, jossa työssä olevat ovat ohituskaistalla muuhun väestöön nähden. Koko järjestelmää pitäisi katsoa ja uskaltaa tarkastella myös työterveyshuollon roolia. Kyllä meidän täytyy löytää yhteistyötä ja palveluiden jakamista sairaaloiden välillä. Joka ikisessä sairaalassa ei ole tarpeen olla kaikkia palveluita. Asiassa tarvittaisiin kuitenkin poliittista rohkeutta myöntää, että niin keskittämistä kuin työnjakoakin tarvitaan, jotta sairaalapalvelut voidaan taata jatkossakin kaikille niitä tarvitseville. Sairaaloissa keskittäminen tuo taloudellisia säästöjä, ja se voi parhaimmillaan nostaa hoidon laatua, koska tapauksia on riittävästi taitojen kehittämistä varten. Haittaa potilaalle voi koitua pidemmästä matkasta palveluun, mutta haitan suuruus riippuu myös vaivan tai sairauden laadusta.

Päivitys 10.3.2024: Varhan palvelujen ostot - kärki:  https://www.ts.fi/uutiset/6262809fbclid=IwAR1jK4U0kH3j2fh7fms4uofsZKKCOaueXkOgqhP4VJYmL1DC0SDMyRjwJuIOstojen Kokonaissumma oli 1,1 miljardia. Varhalla tarkoitetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta. Viisi suurinta tuottavat Varhalle palvelukokonaisuuksia ja ne perustuvat periaatteessa pitkäaikaisiin siirtyneisiin sopimuksiin jo ennen uutta organisaatiota. 2MIT tuottaa IT-palveluita. Joissakin alueilla on jo käynnistetty pohdinta tällaisten palveluiden kotiuttamisesta. Viiden suurimman joukkoon ei ole ajautunut vuokratyöyrityksiä.

 

 

 

 

 

Viitteet

 (1) Marina Erhola, Kirsi Varhila: Hyvinvointialuieet tarvitsevat vahvaa valtion ohjausta, HS-mielipide 5.3.2024;  https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010261623.html 

(2)  Ilmo Parvinen, Kauko Koivuniemi: Mielipidekirjoitus / Sotea uhkaa haaksirikko – Menojen kasvu räjäyttää velkapommin. Sosiaali- ja terveysmenot kasvava sellaista vauhtia, että uusi pelastussuunnitelma on otettava käyttöön nopeasti, Talouselämä 2023; https://www.talouselama.fi/uutiset/sotea-uhkaa-haaksirikkomenojen-kasvu-rajayttaa-velkapommin/c9b7e664-c3c3-4613-81f7-21b2f9160ac3

(3) Hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösten yhteenvetotaulukko:  https://www.tutkihallintoa.fi/etusivu/hyvinvointialueiden-talous/hyvinvointialueen-ja-hyvinvointiyhtyman-tilinpaatosarvio/

(4) Olli Nylander:  Hyvinvointialueiden rahoitus- ja kustannuskriisi ja sen ratkaisumahdollisuuksia - helmikuu 2024 (julkaisematon sisäinen muistio)

(5)  Hyvinvointivaltioyhtiö HYVIL: " Me Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä palvelemme 1.1.2023 lähtien Hyvinvointialueen päättäjiä eli luottamushenkilöitä, viranhaltijoita tai työntekijöitä. Hyvil tarjoaa sote-muutostukea, neuvontaa, lainsäädäntötyöhön vaikuttamista sekä verkostoja kokemusten vaihtamiselle ja yhteiselle vaikuttamiselle.  Hyvil tekee yhteistyötä valtion hallinnon kuten ministeriöiden ja median kanssa." https://www.hyvil.fi/hyvil/

(6) Anni Lassila: Perustuslain tulkinnasta tuli lääkeyhtiöiden kultakaivos; HS-talous 18.2.2024; https://www.hs.fi/talous/art-2000010207012.html; Paulus Torkki jne.: Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:53; https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164298

(7) Futuricy oy: Tekoälyn käyttötarkoitukset julkisella sektorilla 2023; https://futurice.com/downloads/fi-tekoaly-julkisella-sektorilla

• Päivitys 11.3.2024: Länsi-Uusimaa kokeilee lääkärien kirjaamistehtävien korvaamista generatiivisen tekoälyn ratkaisulla. Johan Sanmark kuvaa Linkedinin postauksessa seuraavasti ideaa: Ideana on siis yksinkertaisuudessaan se, että vastaanotto tai asiakastapaaminen nauhoitetaan, tehdään taustalla transkriptio, jonka kielimalli koostaa kirjauksen luonnokseksi. Ammattilainen tarkistaa kirjauksen ja vie sen asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Parhaassa tapauksessa kirjaamiseen käytettävä työaika poistuu kokonaan, ammattilainen voi keskittyä asiakkaan kohtaamiseen ja kirjausten laatu paranee.

(8) Asiakassegmentit kehitettiin QMS Nordic oy:n Advisory Boardissa. Kehittelin ja täydensin perusajatusta kirjassani Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BOD 2021, ss. 129-209

Vaikuttavuusseuran paneelissa pelkkiä lääkäreitä 30.1.2024

 Vaikuttavuusseura järjesti paneelin 31.1.2024 hukkajahtihankkeestaan. Oheinen kuva on tapahtuman mainoksesta.  Avaussanat lausui soteministeri Kaisa Juuso. Hänen mukaansa kansallisessa palvelureformissa ovat myös keskeisesti esillä vaikuttavuustavoitteet. https://stm.fi/kansallinen-palvelureformi Paneelissa keskityttiin hukkajahdin tulosten purkuun. Paneeliin osallistui VM:stä budjettineuvos Riitta Aemelius, joka muuten oli aikanaan samaan aikaan kuin minä töissä Valvirassa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta oli paneelissa sote-palvelujohtaja Markus Paananen, STM:stä lääkintöneuvos Taina Mäntyranta ja Kelaa edusti ylilääkäri Janne Leinonen. Paneelia veti professori Kristiina Patja. Kansalaisten mielipiteitä otti vastaan HY:n apulaisprofessori Paulus Torkki, joka sai heti kommentin paneelin yksipuolisesta ammattikirjosta - pelkkiä lääkäreitä. 

Kerään tähän mielestäni keskeiset kirjaamani huomiot:

• sotekustannukset BKT:stä 2022 10%, kun Ruotsissa 10,7% ja Norjassa 8%, BKT tosin poikkeaa pohjoismaissa toisistaan.Suomella on alin ja Norjalla korkein. Näin myös soteen panostus on Ruotsissa ja Norjassa Suomeen verrattuna paljon suurempi.
• Hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämä on yhteensä 1,35 miljardia (tarkempi tieto tuli myöhemmin tilinpäätöksistä)
• Valtio antoi hyvinvointialueille mahdollisuuden lainoittaa investointeja. Sen mahdollisuuden käyttivät kaikki alueet. Suurimman lainapotin sai Pirkanmaan hyvinvointialue (eli vajaat 1 miljardi)
• Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää voimavarjoa, koska ei ole riittävästi rahaa (siis budjettialijäämä kaikilla), ei riittävästi ammattihenkilöstöä saatavilla ja terveyspalvelujen kysyntä on rajatonta.
• Ainoat mahdollisuudet liittyvät tehokkuuden lisäämiseen erilaisin menetelmin (kuten Lean) tai vähennetään palveluita. Hukkajahti nosti lisäksi esille turhaa tai tehostettavaa työtä.
• Tutkittua tietoa pitäisi myös hyödyntää kiinnittämällä huomiota annettavien palvelujen "arkivaikuttavuuteen" eli miten palvelujen saaja pärjää jatkossa saamansa hoidon avulla. Tutkittu tieto auttaa myös löytämään vähähyötyiset hoidot.
• Hukkajahti nosti esille lausunnot ja todistukset, jotka vievät paljon työaikaa ennen muuta lääkäreiltä, mutta osin myös hoitajilta. Säädösperustaa näille töille on vähän. Erityisen paljon lausuntoja ja todistuksia joudutaan kirjoittamaan psykiatrian, neurologian ja sisätautien potilaille. Sähköistä lausuntomenettelyä ei ole integroitu potilasjärjestelmiin. Eikä nykymuotoinen sähköinen lausuntomenettely ole tarpeeksi helppo käyttäjälleen.
  
• Tarpeellisten tietojen välittäminen tuottaa myös ylimääräistä työtä, kun tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään ja osin on myös lainsäädäntöesteitä.
• Pitäisi ajatella, että terveydenhuollon ainoa tehtävä ei ole tuottaa terveyttä, vaan itsenasiassa edistää ihmisten pärjäämistä arjessa.
• Lausuntojen ja todistusten osalta on perusteilla STM:ään työryhmä, joka yrittää löytää ratkaisuja tähän hukkatyöhön.
• Kaikkiaan vähähyötyiseen työhön uhrataan työajasta 15-30%. 
• Työnjakoa ammattiryhmien kesken pitää kehittää / muuttaa. Tarvitaan uusia ammattiryhmiä, joille voidaan keskittää lääkäri- ja hoitohenkilöille "ajautuneita" tehtäviä. Tarvitaan moniongelmaisten potilaiden / asiakkaiden tueksi hoidon ja palvelun koordinaattoreita. Näin pitäisi vapauttaa lääkäri- ja hoitohenkilökunnalle aikaa ydintehtäviin.
  
• PALKO eli palveluvalikoimaneuvoston tuloksia pitää hyödyntää nykyistä paremmin. https://palveluvalikoima.fi/etusivu
• Kaikkea ei tarvitse kirjata.Vähitellen kirjaamisen määrä on kasvanut eikä kaikilta osin kirjattua dataa-informaatiota- tietoa hyödynnetä. Mutta tarvitaan myös tiettyjä vanhoja ammattiryhmiä apuun - taidettiin varmaankin huutaa apuun sihteerityövoimaa. Tekoälyn hyödyntäminen kirjaamistehtävissä toisi jonkun arvion mukaan 20%:n tehokkuuslisän.
  
• Kansalaisille avattava nykyistä paremmin mahdollisuudet hyödyntää hänestä kirjattua tietoa. Myös avun hakemiseen kansalaisella kuluu turhaa aikaa. 
• Lääkehoito kaipaa monenlaista tehostamista. Merkittävä osa resepteistä on uusintoja. Puuttuu kattavat potilaskohtaiset lääkelistat. Merkittävä osa resepteista on peräisin työterveydenhuollosta.
• Uudistusten kannusteena on tiukka taloudellinen tilanne. Tarvitaan myös yksikkökustannusten vertailumahdollisuuksia. 
• Hoidon vaikuttavuusmittaus avaa mahdollisuudet tehostaa hoitoa. Arvioitava, minkä pärjäämislisän annettu hoito voisi potilaalle mahdollistaa.

Muistiinpanojeni perusteella hukkajahdin ja kustannussäästöjen yhteydet jäivät minulle avoimiksi. Jo aikaisemminkin pitkällä työurallani olen huomannut, että tietyt säästökohteet toistuvat vuosikymmenistä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi runsas kirjaaminen ja yleensä kirjalliset työt, tiedon siirto tietojärjestelmien kesken, työnjako eri ammattiryhmien kesken. Myös terveyshyödyn ja yleisemmin vaikuttavuuden arviointi palveluissa ja hoidossa on ollut esillä vuosikymmeniä. Paneelissa keskusteltiin vähemmän priorisoinnista. Sekin on aihealue, josta on vuosikymmenten saatossa pidetty seminaareja, tehty raportteja ja jopa konsensuskokouksia. Hoitotakuuta /hoitoon pääsyä suunniteltaessa 2000-luvun alussa tehtiin suuri työ siitä, mitkä hoidot ovat yleensä hoitotakuun piirissä. Löydettiin muistaakseni yli 200 hoitoa, mutta siltäkään osin ei saavutettu periaatteita priorisoinnille. Viimeisin raportti tästä on julkaistu 2019. (https://stm.fi/-/yhtenaiset-perusteet-kiireettomalle-hoidolle-on-paivitetty-mukana-myos-uusia-sairausryhmia) No ehkä tämä palveluvalikoima- ajattelu toimii osin priorisointina.  

Ja tässä suositus: Panelisteille ja meille muille asian harrastajille on hyvää ja laaja-alaista pohdintaa Soininvaaralla - siis hyvinvointialueiden rahoituskriisistä eli Soininvaaran sanoin: "Miksi soten rahat eivät riitä?" https://www.soininvaara.fi/2023/10/10/miksi-soten-rahat-eivat-riita/

Vaikuttavuusseuran rivijäsenenä olen ollut mukana hukkajahtien tulospalavereissa. Kirjoitin niistä myös blogiini:

• https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/12/hukkajahti-tulosten-arviointia.html
  

Senaattoritapaamisessa 25.1.2024 tekoäly keskiössä

Senaattoritapaamisessa Innofactorin isännnöimänä 25.1.2024 oli keskiössä tekoäly. (kuvassa isäntä Sami Ensio vauhdissa). Vuosi sitten ei tästä aiheesta juuri puhuttu. Toinen aihe oli In House-yhtiöiden rooli hyvinvointialueiden toiminnassa. 

 In House-yritykset arvioinnin kohteena

Alustuksista kävi ilmi, että In House-yhtiöiden toiminta uhkaa ja onkin etääntynyt omistajien edustamien organisaatioiden käytännön toiminnoista. In House -yritykset ovat sananmukaisesti "talossa sisällä", joilloin ne eivät altistu markkinoiden kilpailulle. Joidenkin tapausesimerkkien valossa In House-yhtiöillä on ollut merkittävä rooli hyvinvointialueiden perustamisessa, mutta myös keskeisten IT-palveluiden tuottamisessa. Nyt on herätty myös arvioimaan yhtiöiden toimintaa ja roolia suhteessa yksityisiin markkinoihin sekä omaan palvelutoimintaan. Jos joku lukijoista ei tiedä, niin kysymys on yrityksistä, jotka palvelevat omistajiaan eli lähinnä hyvinvointialueita itseään. En mene syvemmälle tässä aiheessa, koska ymmärsin selvitysten ja linjausten olevan vielä monelta osin valmisteluvaiheessa.

 Microsoft tekoälyn kehittämisen etulinjassa

Yleistä mielenkiintoa on tapahtuman isännän Innofactorin toimitusjohtajan Sami Ension alustus. Innofactor on keskittynyt kaikessa yritystoiminnassa Microsoftin tuotteiden hyödyntämiseen. Tunnetusti Microsoft on yhteistyöyritystensä kanssa kehittänyt viimeisen vuoden aikana merkittävästi tekoälyn hyödyntämistä organisaatioiden toiminnoissa ja myös aivan yksittäisten kansalaisten tietokoneiden ohjelmistoissa.Muistiinpanojeni mukaan Sami johdatteli meitä aiheeseen seuraavaan tapaan. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa sotetyöntekijöiden työtä 10-20%. Ottaen huomioon sotepalveluiden suuren työntekijämäärän mahdolliset kustannushyödyt ovat todella merkittäviä. Tekoälyä voidaan hyödyntää neljällä tavalla. Ensinnäkin yleensä työntekijän tietotyötä voidaan helpottaa. Toiseksi organisaation yleisiä hallinnollisia ja asiakaspalveluun liittyviä toimintoja voidaan tehostaa. Kolmanneksi tekoälyä voidaan hyödyntää toimialakohtaisesti kuten esimerkiksi terveydenhuollon diagnostiikassa. Neljänneksi tekoälyä voidaan hyödyntää organisaation erityistoimintojen tehostamiseen.

Mickrosoftin tämän hetkiset ratkaisut tekoälyssä perustuvat kahteen erilliseen ohjelmistoratkaisuun sekä niiden yhteiskäyttöön. Copilot for M365 antaa uusia monipuolisia mahdollisuuksia yksittäisen henkilön tietotyöskentelyllä peristeisten officetuotteiden kanssa. Azure Open AI palvelee puolestaan organisaation  toimintojen kehittämistä niin yleisessä ja erityisessäkin tarkoituksessa. Sami suosittelee tukeutumista molempiin ohjelmistotuotteisiin. Ymmärsin, että Copilot for M365 on suhteellisen kallis, koska sen hinnoittelu on laitekohtainen / henkilökohtainen. Azure Open AI:n hinnoittelu on puolestaan organisaatiokohtainen. Mutta luulen, että suurten yritysjättien keskinäinen kilpailu vielä muuttaa asetelmia ja hinnoittelukin saattaa yksittäisen kansalaiskäyttäjälle olla kohtuullinen - ehkä? (ks. viitteessä X Sulava oy:n kuvaus ja kommentti Copilotista; https://sulava.com)

Tekoälyn käytössä on toki Saminkin mielestä tietoturvahaasteita sekä datan laatuun liittyviä haasteita. Sami kehottaakin kaikkia varmistamaan, että tietoa käytetään vain organisaation sisällä laatu varmistaen. Näin tekoälyn hyödyntäminen pitäisi olla osa organisaation strategiaa ja liiketoimintamallia. Koska alan kehitys on nopeaa, kouluttaminenkin ja oppikirjat jne. vanhenevat nopeasti. Myös käyttömahdollisuudet nousevat käytännön kokeiluista. Samin suositus onkin, että edetään tekoälyn hyöödyntämisessä kolmiportaisesti: kokeile - paranna - laajenna. 

Tekoälyn käytön opas julkiselle sektorille 

Futuricyn voimanaiset Metsola ja Lehtinen alustivat innolla työpajojen avulla rakennetusta julkisen sektorin oppaasta. Sain sen nopeasti ladattua ja mukaan tuli Katja Metsolan kiitokset oppaan latauksesta. Linkki löytyi Googlehaulla, mutta Futuricen sivuilta en sitä löytänyt. Oppaasta löytyy 66 käyttötapausta, jotka ovat siis peräisin neljästä työpajasta. Niihin oli kutsuttu julkisen alan asiantuntijoita kymmenittäin.Yksi työpajoista keskittyi sotemaailman tekoälymahdollisuuksiin. Alustajat korostivat, että tekoälyn hyödyntämisessä 80% on ihmisten toimintaa ja 20% teknologiaa. Oleellista onkin korostaa, että ihmisten käyttäytymisen muutokset ovat keskeisiä teitä tekoälyn hyödyntämisessä tehokkaampaan toimintaan. Käyttötapaukset siilattiin työpajojen runsaasta annista priorisoinnnin  avulla. Haettiin eniten kustannussäästöjä ja vaikuttavuutta tuottavat innovaatiot. Strategisina haasteina olivat hakea säästöjä palvelujen tuottamiselle, nopeuttaa päätöksentekoprosesseja ja vahvistaa innovatiivisia toimintoja. Alustajat näyttivät muutaman käyttötapauksen. Yritän nyt löytää esimerkkejä sote-ehtoisista käyttätapauksista käymällä läpi kaikki 66 tapausta:

• (9, 55, 56) Sote-henkilöstön aikaresurssien vähentämyminen kirjausten vuoksi ja terveydenhuollon rahoituksen tiukentuminen. Ollin kommentti: Vaikuttavuusseuran hukkajahdissa löydettiin sama haaste ja muistaakseni palkittiin. Ja jatkokommenttini: haaste on ollut tiedossa vuosikymmeniä eli koko julkisen työurani aikana.
• (20, myös 24) Tämä on yleinen mutta hyvin sotespesifi: Organisaatioissa tiedon hajautuminen eri järjestelmiin ja alustoihin luo haasteita tiedon löytämisessä ja sen päivittäisessä hyödyntämisessä. Ollin kommentti: Senaattoritapaamisessa eräissä alustuksissä avattiin tätä kirjoa. Kyse on hyvinvointialueilla sadoista eri järjestelmistä. Näin on ollut asia vuosikymmeniä.
• (21 ja 22, myös 49) Asiakaspalvelun automatisointi ja nopeuttaminen sekä asiakaspalautteen tehokas käsittely. Ollin kommentti: Tapaamisessa esiteltiin kokeilu ja kehitysvaiheessa olevaa tekoälypohjaista asiakaspalvelua.
• (25, myös 52) Tämä on yleinen haaste, mutta pätee hyvin soteenkin. Erilaiset palvelut ovat hajallaan ja niiden löytäminen voi olla haastavaa kansalaiselle. 
• (26) Monimutkaiset ja moninaiset palvelut voivat olla haastavia ymmärtää, erityisesti hyvinvointialueen asukkaille, jotka edustavat erilaisia teknologian osa-alueita. 
• (29) Palveluverkkojen suunnittelussa on haasteita, kun eri organisaatioiden sisällä olevaa tietoa ei ole saatavilla tehokkaasti.
• (30, myös 34) Terveydentilan heikkenemisen varhainen tunnistaminen on kriittistä, jotta voidaan ennaltaehkäistä vakavampia terveysongelmia ja vähentää sote-palveluiden kuormitusta. Palvelutarpeiden ennakoiva tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen. Olli kommentti: Näitä asioita olen pohtinut kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi", BOD 2021.
• (45) Nuorten keskuudessa ilmenevien haitallisten trendien (esim. sähkötupakointi) aikainen havaitseminen ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ennalta ehkäisevillä toiminnoilla. 
• (53, 54) Monimutkaisten tietojärjestelmien hallinta ja ymmärtäminen, erityisesti kun otetaan huomioon kokonaisarkkitehtuuri ja avoimet standardit. Ollin kommentti: Nyt tarvitaan kokonaisarkkitehtuuria, jotta sadat tietojärjestelmät saadaan uudella tapaa uudistettua.
  
• (58) Julkisen datan hyödyntäminen sote-palveluiden kehittämisessä on monimutkaista, erityisesti tietosuojakysymykset huomioiden. Ollin kommentti: tämä haaste on ollut vuosikymmenien mittainen. Olin mukana 2018 SoteDigi py:n Kainuun pilotissa. Siinä testattiin ensi kertaa ns. toisiokäyttölakia ja yritettiin edistää muutosta STM:n ja THL:n suuntaan. Taisi jäädä yritykseksi.
• (65) Sote-kustannusten kasvun taustatekijöiden ymmärtäminen eri alueilla. 

 Kiitos järjestäville tahoille tiedollisesta ja muusta annista. Ruoka oli maittavaa ja vanhojen tuttujen tapaaminen antoisaa. Jätin nyt monen erinomaisen alustuksen sisällöt pois tästä blogikirjoituksesta. Olikohan tämä, Jari helpotus? 

Viite (X): Sulava oy:n kuvaus ja kommentti Copilotista - kuvakaappaus kuvausosasta; https://sulava.com

Koskettava elokuva The Father dementikosta

Katsoin 5.1.2024 YLE-teemalta elokuvan Isä (The Father).Elokuva oli vuodelta 2020 ja ensi-ilta oli Suomessa 13.8.2021: ohjaaja Florian Zeller, pääosissa Anthony Hopkins ja Olivia Colman (oheisessa kuvassa). Elokuvan teemana oli vahvasti dementoituvan isän Anthonin mielenmaisena ja hän tyttärensä osallisuus ja apu isälleen dementia edetessä. Aihe on edelleen erittäin ajankohtainen. Siinä kuvataan aidon oloisesti mielen muutoksia ja muistikuvien sekaisuutta ajassa, paikassa. Mutta kuvaus nostaa esille myös läheisten tuskan ja joskus toivottomuudenkin. Elokuva päättyy palvelukodin hoitajan ja Anthonin keskusteluun, jossa hoitaja eläytyy tunteikkaasti potilaansa tuskaan.

Tämän elokuvan sisältö on monelle tuttua. Minun isäni kuoli jo työiässä, ennen kuin dementian riski oli reaalinen. Sen sijaan perhepiiristämme löytyy esimerkkejä. Itsekin olen riski-iässä ja näin tulee peilattua omaisten kokemuksia aivan toisella tapaa. Nuorempana olin mukana työelämässä erilaisissa dementian ja Alzheimer-taudin tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Silloin minua "otti päähän", kun moni käytti sanaa dementia vähän niin kuin leikillään. Kun ei oikein jotain asiaa muistanut, todettiin, että "minulla taitaa olla dementiaa". Kun olen seurannut vierestä, niin dementia ikään kuin hiipii ensin omaisten mieleen ja huoleen sukulaisen alkavasta dementiasta. Mutta jo varhaisessa vaiheessa itse dementikkokin huolestuu ja masentuu. Olen havainnut toistaiseksi vähin erin eteneviä sairauksia, joiden yhteinen sairausryhmänimike on dementia. Suurimmalle osalle dementiaa sairastavista on annettu Alzheimer-diagnoosi. Lääkkeitä kehitetään jatkuvasti, mutta lähiakoina ei taida olla tarjolla "parantavaa" lääkettä. Monenlaisia lievittäviä sellaisia on ja niitä käytetään varsinkin palvelukodeissa ja hoitolaitoksissa sekä omaishoidon piirissä oleville sairaille.  

Olen seurannut myös läheltä omaishoitajien roolia. Yleensä nimensä mukaisesti omaishoitaja on joko oma vaimo tai aviomies tai aikuinen lapsi. Käytännössä hoitajan työ on ympärivuorokautista - pahimmillaan todella myös yöhoitoa kattaen kaiken mahdollisen avun. Palkkio on mitätön, mutta se ei ole pääasia, vaan huoli läheisestään. Jos "omahoitajajärjestelmä" lakkautettaisiin, olisi ikäihmisten hoidon tila vielä paljon, paljon murheellisempi kuin nykyään. Toisaalta työ ja vastuu on niin suuri, että hoitajan terveys on jatkuvasti kovilla. Palvelukodeissa puolestaan vastuu jakaantuu usean henkilön kesken. Tässä mielessä kuormitus ei ole lainkaan verrattavissa omaishoitajan hoitokuormaan. Palvelukoteja on myös monenlaisia. Jotkut toimivat aktiivisesti ja järjestävät monenlaista aktiviteettia asukkaille. Hoitajat tuntevat dementian ilmenemismuodot ja osaavat tukea asiakkaita heidän mielentilan muutoksissa (ääritilanteessa aikaisemmasta käyttäytymisestä poikkeava agressiivisuus esimerkkinä). Osa palvelukodeista on puolestaan perushoidon juuri ja juuri suorittavia yhteisöjä. Dementian ilmenemismuodot ovat vieraita ja lääkkeiden avulla rauhoitetaan tai väsytetään asiakkaat tarpeen mukaan. Osalla palvelukodeista on henkilökuntaa riittävästi - osalla ei, mutta tämäkään ei ole aina selitys hoidon laatuun. Asenne ja osaaminen ovat keskiössä. Dementikot ovat myös useasti monisairaita ikäihmisiä. Tästä seuraa, että hoidon ja lääkityksen tarve on myös monenlaista. Parhaimmillaan lääkitykset ovat kohdallaan ja hoitokin vastaa tarpeita. Pahimmillaan lääkitys on vuosien saatossa syntynyt lääkkeiden "cocktail", jossa kukaan ei kanna kokonaisvastuuta. Useasti asiakkaan hyvinvointi voi helpottaa, kun lääkityksen kokonaisuus käydään läpi ja poistetaan turhat lääkkeet sekä muutetaan kokonaislääkitys yhteensopivaksi keskenään. 

Dementiasta on runsaasti tutkimustietoa niin kotimaista kuin ulkomaistakin. Tunnettua on, että ikääntyminen on riski sairauden ilmaantumiseen. Suomen ikäpyramidi on väestötasolla todellinen osoitus riskin ja sen toteutumisen laajuudesta. Lancet komissio listasi joitakin vuosia sitten riskit väestöpohjaisten tutkimusten pohjalta seuraavasti: syntymä 7%, nuoruudessa alhainen koulutustaso 8%, keski-iässä: kuulon menetys 9%, verenpainetauti 2%, lihavuus 1 %, loppuikä: tupakointi 5%, masennus 4%, fyysinen laiskuus 3%, sosiaalinen eristäytyminen 2%, diabetes 1%. Lancetin komissio toteaa, että 35%:iin riskeistä voimme vaikuttaa, mutta 65%:iin riskeistä emme voi vaikuttaa. Lista näyttää sen, että sattuma lienee keskeinen tekijä, sairastuuko dementiaan vai ei. (lähde: Lancet-tehti 12/2017). 

Pohdin kirjassani Hyvinvointi- ja terveyshyöty (2021, 192-193) annettavan hoidon hyötynäkökulmaa seuraavasti: "Dementiapotilaan hyöty muodostuu siitä, että mahdollistetaan turvallisesti kotona, palveluasumisessa tai hoitolaitoksessa pärjääminen omien pärjäämisresurssien varassa." Annetun hoidon hyödyt puolestaan tiivisti hyvin vanhustyön ammattihenkilö, Toini Nukari seuraavasti (HS-artikkeli 30.3.2019): 

• hoidossa on keskeistä hoitajien aika, ammattitaito ja ymmärrys
• "Monisairauksissa pitää ottaa ihmisten yksilöllisyydet huomioon ja tuntea jokaisen hoidettavan elämäntarina."
• "Asiansa osaavat hoitajat pystyvät tekemään tämän kaiken ilman, että hoitajamitoitus on mahdottoman iso."
• Hoitajien palkkaus on työn määrään ja vastuullisuuteen nähden huono.
• Ongelmana ristiriitatilanteissa hoidettavan itsemääräämisoikeuden sekä suojaamisvelvoitteen välillä (esimerkiksi pesetyminen).
• Hyvä hoito on yksittäisen hoitopaikan vastuulla, mutta kokonaisvastuu on yhteiskunnassa jaettu.
• "Merkitystä on myös, miten asiasta puhutaan. Jos aina puhutaan , että vanhukset ovat suuri rahareikä ja heitä tarvitsee vielä hoitaakin, niin sehän luo jo ilmapiirin."

Lähes poikkeuksetta vaalikeskusteluissa on otettu esille ikäihmisten palvelujen tarve. Sitten asia on jäänyt taka-alalle. Viimeiset vaalikeskustelut keskittyivät raha-asioiden ympärille. Nyt ollaan ikäihmisten hoidossa suuressa ristiriidassa. Pitäisi tästäkin palvelusta säästää ja niin sitä tehdäänkin. Toisaalta tarve olisi suuri voimavarojen lisäykseen.  Mutta paljon on tehtävissä nykyisinkin voimavaroin.