Lisää keskitettyä ohjausta hyvinvointialueille - ratkeavatko alueiden ongelmat? - päivitys 11.3.24

Hyvinvointialueiden TP 2023 (3)

Hyvinvointialuejohtajat Marina Erhola (Pirkanmaa) ja Kirsi Varhila (Satakunta) ehdottavat, että valtion ohjausta vahvistetaan uudella ohjausrakenteella. "Ehdotamme, että valtio, perustaisi keskitetyn ohjausyksikön, jonne yhdistetään eri ministeriöiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat." (1) Taisivat kuitenkin  Ilmo Parvinen ja Kauko Koivuniemi ehtiä ennen tekemään vuoden 2023 lopulla ehdotuksensa uudesta terveyshallituksesta. Herrat keskittyivät Talouselämän jutussaan terveydenhuoltoon joko tarkoituksella tai unohtaen sosiaalihuollon. (2)

Leikkaukset. Entisen kansliapäällikön ja entisen THL:n ylijohtajan ehdotukset eivät ole uusia. Taustana on tietysti soteuudistuksen eri tuotantokausien uudistustavoitteet, joista viimeisin eli hyvinvointialuemalli sai vahvaksi perustakseen valtion, valtiovarainministeriön ohjauksen. STM oli jo Varhilankin aikana ja ennen hänen kansliapäällikkyyttään ajautunut käytännössä valtiovarainministeriön vallan alle. Seurauksena tästä kaikesta on ollut nyt vallalla oleva ns. juustohöyläexcel- ohjaus. Laajemmin julkisen hallinnon höyläystä ovat ilmeisesti ideoiden puutteessa johtavat poliitikot alkaneet pilailla jättisuurilla saksilla ja kuvitetuilla leikkuulaudoilla. Sanoisin, että tämä on mautonta pilaa.  Soten uudistamisessa toiminta - talous ja henkilöresurssit ovat ajautuneet hankalaan ristiriitaan keskenään. Toimintojen karsimisen sijaan pitäisi turvata kaikkien tunnistamat lisääntyvien palvelutarpeiden tyydytys. Henkilöresurssien puutteet niin terveydenhuollossa (lääkärit ja hoitajat) kuin sosiaalihuollossa (kuten sosiaalityöntekijät) asettavat esteitä toiminnalle eikä rahoituksen lisääminenkään tähän tuo apua. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätos osoittaa, että tilikauden alijäämä on 1,3 miljardia euroa.(ks. oheinen kuva ja viite 3).

Historian havinaa. Erholan ja Varhilan ehdotus uudesta ohjausyksiköstä on osittaista paluuta menneisyyteen. Ennen 1990-luvun alun valtionousuusuudistusta ohjausvaltaa käyttivät terveydenhuollossa Lääkintöhallitus ja sosiaalihuollossa sosiaalihallitus. Lääninhallituksillakin oli alueellinen roolinsa ohjauksessa. Sitten perustettiin sosiaali- ja terveyshallitus, mutta valtionosuusuudistuksen myötä tuokin ohjauselin muuttui informaatio-ohjauksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen yksiköksi nimeltään STAKES.  Kun ennen valtionousuusuudistusta ohjausvallan ydin oli lisäresurssien myöntäminen kunnille ja kuntayhtymille valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti, niin nyt ohjaus perustuu suoraan valtion rahoitukseen ja vielä alijäämäiseen sellaiseen. (3)

Rahoituskriisiä ratkaisemassa. Kirjoitin helmikuussa 2024 erään pienen kansalaisjärjestön hallituksen jäsenenä taustamuistion otsikolla "Hyvinvointialueiden rahoitus- ja kustannuskriisi ja sen ratkaisumahdollisuuksia - helmikuu 2024". (4). Olen jakanut muistiota tuon pienen kansalaisjärjestön (Hyvinvointivaltion vaalijat ry - HYVA: https://hyvinvointivaltio.fi/) hallituksen jäsenille sekä joillekin tutuille. Kirjoitukseni on niin pitkä, ettei se nyt mahdu tällaiseen blogikirjoitusmalliin (kaikkiaan 24 word-sivua). Otan siinä myös kantaa tähän valtion ohjausrooliin. Tiivistän nyt ehdotukseni rahoituskriisin ratkaisuksi kahdeksaan kohtaan, joiden kunkin sisällä on runsaasti yksityiskohtaisia ehdotuksia. Lähdeviitteitä muistiossa on kaikkiaan 24. Luettelen tässä kaikki kahdeksan kohdan otsikot pienine lisäyksineen ja avaan sitten tuota ohjausyksikköasiaa muutamalla virkkeellä.

1. Valtion ja hyvinvointialueiden ohjaussuhteen uudistaminen - kannustavaan ja vuorovaikutteiseen ohjaussuhteeseen
   
2. Tietojärjestelmien uudistaminen - valtion ja alueiden vuorovaikutuksen uudistaminen ja järjestelmäkirjon kokonaishallintaan
   
3. Päivystystoiminnan kartoitus (ml. sosiaalipäivystys) ja päivystystoimintojen karsiminen - mm. STM:n päivystystyöryhmän tulosten esittely ja arviointi alueellisesti sekä sisällöllisesti
   
4. Henkilöstön kustannus-tehokas käyttö - mm. Vaikuttavuusseura ry:n (https://vaikuttavuusseura.wordpress.com/) hukkajahtien tulokset, henkilöstön työnjako ja tehtävät; ostopalvelujen perkaaminen
   
5. Kansalaisten palvelutarpeiden ennakointi- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen monenkeskisesti linjalla STM/THL - HYVIL (5) - hyvinvointialueet - mm. asiakassegmentit
   
6. Lääkkeiden käytön tehostaminen ja toisaalta turhien lääkkeiden karsiminen - aineistossa mm. priorisointiin liittyviä dokumentteja (6)
   
7. Tekoälyn harkittu tuominen osaksi palveluita - mm. Futuricy oy:n keräämät tekoälyn mahdolliset käyttötapaukset julkisella sektorilla (7)
   
8. Digitalisaation harkittu tuominen osaksi palveluita - mm. etäpalveluiden suhde läsnäolopalveluihin ja hybridipalveluihin eli läsnäolopalveluiden ja etäpalveluiden kombinatioihin. Päivitetty lisäys 6.3.2024: HS-mielipide Visa Honkanen: Potilaan hoidon pitää aina perustua riittävään tietoon. Etähoito sisältää riskejä. Generatiivinen tekoäly tuottaa sopivan vastauksen, ei ensisijaisesti oikeaa. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010269723.html
   

Miten rakentaisin valtion ohjausyksikön?

• Valtion ohjaus perustuisi vuorovaikutukseen eri osapuolten kesken ja se perustuisi "yleiseen liiketoimintamalliin" sekä sen hyvinvointialuekohtaisiin sovelluksiin - hallittuun muutokseen eikä helpoimpien kohteiden karsimiseen
  
• Valtion ohjaus olisi ennakoivaa ohjausta, tavoitteellista ohjausta ja toteutuksen arviointia, seurantaa sekä valvontaa.
• Valtion ohjaus olisi normiohjausta, informaatio-ohjausta ja resurssiohjausta vuorovaikutteisena ja tavoitteellisena kokonaisuutena
  
• Valtion valvonta olisi proaktiivista ja reaktiivista valvontaa stimuloiden valtion ja alueiden liiketoimintasuunnitelmien jatkuvaan korjaamiseen, muuttamiseen
  
• Ohjausyksikköön sijoitettaisiin asiantuntijoita tai osia olemassaolevista ministeriöistä ja virastoista VM, STM, THL, Valvira, aluehallinnon sotevalvontatehtävistä.
• Ohjausyksikön tehtävien hoitamiseksi varmistettaisiin, että käytettävissä on suoraan erityisesti THL:n tilastot ja rekisterit mutta myös eräiden muiden virastojen vastaavat tietovarannot kuten Valviran ja Tilastokeskuksen tietovarannot.
• Ohjausyksikön osana olisi ns. tilannehuone, johon kootaan kunkin ilmiön /ongelmavyydin kannalta oleelliset tietovarannot, tutkimukset sekä kokemusasiatuntemus vaihtoehtoisine ratkaisumalleineen. 
• Ohjausyksikön tehtävänä on ohjata ja koordinoida hyvinvointialueiden tietojärjestelmäuudistusta minimoimalla päällekkäiset kilpailutukset ja toteutukset sekä mahdollistamalla tiedon / datan kulku hierarkkisesti ja vaakatasolla tietoturvallisine ratkaisuineen..
  
• Ohjausyksikön tehtävänä on luoda hallittu toimintojen muutos hyvinvointialueilla yhdessä alueiden sekä HYVIL oy:n kanssa: toimintojen priorisointi, tekoälyn käyttömahdollisuuksien ja rajoitteiden määrittely, etäkontaktien toiminnallinen määrittely linjalla fyysinen läsnäolopalvelu - etäpalvelu - hybridipalvelu sekä ehkäisevien palvelujen, annettujen palvelujen ja palveluketjujen nivominen keskenään asiakkaiden kannalta kokonaisuudeksi. Suosittelen asiantuntijaryhmän luomaa asiakassegmenttimallia, jonka avainsanat ovat hätäapu, satunnainen apu, jatkuva apu, mahdollinen apu. (8)

Päivitys 9.3.2024: THL:n pääjohtaja YLEn aamuhaastattelussa. https://yle.fi/a/74-20078380 YLEn otsikko on seuraava: Mika Salminen pelkää, että hyvinvointialueet ja kunnat karsivat palveluita ja olettavat, että toinen hoitaa.  Tiivistän Mika Salmisen kommentit, jotka liittyvät oleellisesti hyvinvointialueiden leikkauspolitiikkaan:

Mika siirtäisi voimavaroja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten lakkautuksiin ja palvelujen keskittämiseen liittyy myös riskejä. On pieni vaara, että terveyden edistäminen jää tänne väliin, vaikka se on hyvinvointialueiden vastuulla, mutta osittain myös kuntien vastuulla. Epäselvyys voi johtaa siihen, että molemmat karsivat niistä ja olettaa, että toinen sen tekee. Pahimmillaan ennaltaehkäisevän hoidon puute tai puutteellinen toteutuminen voivat johtaa Salmisen mukaan taudin tai tilan sellaiseen huononemiseen, joka pahentaa tautia niin paljon, että tarve kalliimmalle erikoissairaanhoidolle lisääntyy. Tämä voi johtaa huonoon kierteeseen. Suomi on Euroopan mittakaavassa poikkeus työterveyshuoltonsa takia. Työterveyshuollon asiakkaat pääsevät helpommin lääkäriin kuin vaikkapa työttömät. Muualla ei ole sellaista järjestelmää, jossa työssä olevat ovat ohituskaistalla muuhun väestöön nähden. Koko järjestelmää pitäisi katsoa ja uskaltaa tarkastella myös työterveyshuollon roolia. Kyllä meidän täytyy löytää yhteistyötä ja palveluiden jakamista sairaaloiden välillä. Joka ikisessä sairaalassa ei ole tarpeen olla kaikkia palveluita. Asiassa tarvittaisiin kuitenkin poliittista rohkeutta myöntää, että niin keskittämistä kuin työnjakoakin tarvitaan, jotta sairaalapalvelut voidaan taata jatkossakin kaikille niitä tarvitseville. Sairaaloissa keskittäminen tuo taloudellisia säästöjä, ja se voi parhaimmillaan nostaa hoidon laatua, koska tapauksia on riittävästi taitojen kehittämistä varten. Haittaa potilaalle voi koitua pidemmästä matkasta palveluun, mutta haitan suuruus riippuu myös vaivan tai sairauden laadusta.

Päivitys 10.3.2024: Varhan palvelujen ostot - kärki:  https://www.ts.fi/uutiset/6262809fbclid=IwAR1jK4U0kH3j2fh7fms4uofsZKKCOaueXkOgqhP4VJYmL1DC0SDMyRjwJuIOstojen Kokonaissumma oli 1,1 miljardia. Varhalla tarkoitetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta. Viisi suurinta tuottavat Varhalle palvelukokonaisuuksia ja ne perustuvat periaatteessa pitkäaikaisiin siirtyneisiin sopimuksiin jo ennen uutta organisaatiota. 2MIT tuottaa IT-palveluita. Joissakin alueilla on jo käynnistetty pohdinta tällaisten palveluiden kotiuttamisesta. Viiden suurimman joukkoon ei ole ajautunut vuokratyöyrityksiä.

 

 

 

 

 

Viitteet

 (1) Marina Erhola, Kirsi Varhila: Hyvinvointialuieet tarvitsevat vahvaa valtion ohjausta, HS-mielipide 5.3.2024;  https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010261623.html 

(2)  Ilmo Parvinen, Kauko Koivuniemi: Mielipidekirjoitus / Sotea uhkaa haaksirikko – Menojen kasvu räjäyttää velkapommin. Sosiaali- ja terveysmenot kasvava sellaista vauhtia, että uusi pelastussuunnitelma on otettava käyttöön nopeasti, Talouselämä 2023; https://www.talouselama.fi/uutiset/sotea-uhkaa-haaksirikkomenojen-kasvu-rajayttaa-velkapommin/c9b7e664-c3c3-4613-81f7-21b2f9160ac3

(3) Hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösten yhteenvetotaulukko:  https://www.tutkihallintoa.fi/etusivu/hyvinvointialueiden-talous/hyvinvointialueen-ja-hyvinvointiyhtyman-tilinpaatosarvio/

(4) Olli Nylander:  Hyvinvointialueiden rahoitus- ja kustannuskriisi ja sen ratkaisumahdollisuuksia - helmikuu 2024 (julkaisematon sisäinen muistio)

(5)  Hyvinvointivaltioyhtiö HYVIL: " Me Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä palvelemme 1.1.2023 lähtien Hyvinvointialueen päättäjiä eli luottamushenkilöitä, viranhaltijoita tai työntekijöitä. Hyvil tarjoaa sote-muutostukea, neuvontaa, lainsäädäntötyöhön vaikuttamista sekä verkostoja kokemusten vaihtamiselle ja yhteiselle vaikuttamiselle.  Hyvil tekee yhteistyötä valtion hallinnon kuten ministeriöiden ja median kanssa." https://www.hyvil.fi/hyvil/

(6) Anni Lassila: Perustuslain tulkinnasta tuli lääkeyhtiöiden kultakaivos; HS-talous 18.2.2024; https://www.hs.fi/talous/art-2000010207012.html; Paulus Torkki jne.: Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:53; https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164298

(7) Futuricy oy: Tekoälyn käyttötarkoitukset julkisella sektorilla 2023; https://futurice.com/downloads/fi-tekoaly-julkisella-sektorilla

• Päivitys 11.3.2024: Länsi-Uusimaa kokeilee lääkärien kirjaamistehtävien korvaamista generatiivisen tekoälyn ratkaisulla. Johan Sanmark kuvaa Linkedinin postauksessa seuraavasti ideaa: Ideana on siis yksinkertaisuudessaan se, että vastaanotto tai asiakastapaaminen nauhoitetaan, tehdään taustalla transkriptio, jonka kielimalli koostaa kirjauksen luonnokseksi. Ammattilainen tarkistaa kirjauksen ja vie sen asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Parhaassa tapauksessa kirjaamiseen käytettävä työaika poistuu kokonaan, ammattilainen voi keskittyä asiakkaan kohtaamiseen ja kirjausten laatu paranee.

(8) Asiakassegmentit kehitettiin QMS Nordic oy:n Advisory Boardissa. Kehittelin ja täydensin perusajatusta kirjassani Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BOD 2021, ss. 129-209