Senaattoritapaamisessa 25.1.2024 tekoäly keskiössä

Senaattoritapaamisessa Innofactorin isännnöimänä 25.1.2024 oli keskiössä tekoäly. (kuvassa isäntä Sami Ensio vauhdissa). Vuosi sitten ei tästä aiheesta juuri puhuttu. Toinen aihe oli In House-yhtiöiden rooli hyvinvointialueiden toiminnassa. 

 In House-yritykset arvioinnin kohteena

Alustuksista kävi ilmi, että In House-yhtiöiden toiminta uhkaa ja onkin etääntynyt omistajien edustamien organisaatioiden käytännön toiminnoista. In House -yritykset ovat sananmukaisesti "talossa sisällä", joilloin ne eivät altistu markkinoiden kilpailulle. Joidenkin tapausesimerkkien valossa In House-yhtiöillä on ollut merkittävä rooli hyvinvointialueiden perustamisessa, mutta myös keskeisten IT-palveluiden tuottamisessa. Nyt on herätty myös arvioimaan yhtiöiden toimintaa ja roolia suhteessa yksityisiin markkinoihin sekä omaan palvelutoimintaan. Jos joku lukijoista ei tiedä, niin kysymys on yrityksistä, jotka palvelevat omistajiaan eli lähinnä hyvinvointialueita itseään. En mene syvemmälle tässä aiheessa, koska ymmärsin selvitysten ja linjausten olevan vielä monelta osin valmisteluvaiheessa.

 Microsoft tekoälyn kehittämisen etulinjassa

Yleistä mielenkiintoa on tapahtuman isännän Innofactorin toimitusjohtajan Sami Ension alustus. Innofactor on keskittynyt kaikessa yritystoiminnassa Microsoftin tuotteiden hyödyntämiseen. Tunnetusti Microsoft on yhteistyöyritystensä kanssa kehittänyt viimeisen vuoden aikana merkittävästi tekoälyn hyödyntämistä organisaatioiden toiminnoissa ja myös aivan yksittäisten kansalaisten tietokoneiden ohjelmistoissa.Muistiinpanojeni mukaan Sami johdatteli meitä aiheeseen seuraavaan tapaan. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa sotetyöntekijöiden työtä 10-20%. Ottaen huomioon sotepalveluiden suuren työntekijämäärän mahdolliset kustannushyödyt ovat todella merkittäviä. Tekoälyä voidaan hyödyntää neljällä tavalla. Ensinnäkin yleensä työntekijän tietotyötä voidaan helpottaa. Toiseksi organisaation yleisiä hallinnollisia ja asiakaspalveluun liittyviä toimintoja voidaan tehostaa. Kolmanneksi tekoälyä voidaan hyödyntää toimialakohtaisesti kuten esimerkiksi terveydenhuollon diagnostiikassa. Neljänneksi tekoälyä voidaan hyödyntää organisaation erityistoimintojen tehostamiseen.

Mickrosoftin tämän hetkiset ratkaisut tekoälyssä perustuvat kahteen erilliseen ohjelmistoratkaisuun sekä niiden yhteiskäyttöön. Copilot for M365 antaa uusia monipuolisia mahdollisuuksia yksittäisen henkilön tietotyöskentelyllä peristeisten officetuotteiden kanssa. Azure Open AI palvelee puolestaan organisaation  toimintojen kehittämistä niin yleisessä ja erityisessäkin tarkoituksessa. Sami suosittelee tukeutumista molempiin ohjelmistotuotteisiin. Ymmärsin, että Copilot for M365 on suhteellisen kallis, koska sen hinnoittelu on laitekohtainen / henkilökohtainen. Azure Open AI:n hinnoittelu on puolestaan organisaatiokohtainen. Mutta luulen, että suurten yritysjättien keskinäinen kilpailu vielä muuttaa asetelmia ja hinnoittelukin saattaa yksittäisen kansalaiskäyttäjälle olla kohtuullinen - ehkä? (ks. viitteessä X Sulava oy:n kuvaus ja kommentti Copilotista; https://sulava.com)

Tekoälyn käytössä on toki Saminkin mielestä tietoturvahaasteita sekä datan laatuun liittyviä haasteita. Sami kehottaakin kaikkia varmistamaan, että tietoa käytetään vain organisaation sisällä laatu varmistaen. Näin tekoälyn hyödyntäminen pitäisi olla osa organisaation strategiaa ja liiketoimintamallia. Koska alan kehitys on nopeaa, kouluttaminenkin ja oppikirjat jne. vanhenevat nopeasti. Myös käyttömahdollisuudet nousevat käytännön kokeiluista. Samin suositus onkin, että edetään tekoälyn hyöödyntämisessä kolmiportaisesti: kokeile - paranna - laajenna. 

Tekoälyn käytön opas julkiselle sektorille 

Futuricyn voimanaiset Metsola ja Lehtinen alustivat innolla työpajojen avulla rakennetusta julkisen sektorin oppaasta. Sain sen nopeasti ladattua ja mukaan tuli Katja Metsolan kiitokset oppaan latauksesta. Linkki löytyi Googlehaulla, mutta Futuricen sivuilta en sitä löytänyt. Oppaasta löytyy 66 käyttötapausta, jotka ovat siis peräisin neljästä työpajasta. Niihin oli kutsuttu julkisen alan asiantuntijoita kymmenittäin.Yksi työpajoista keskittyi sotemaailman tekoälymahdollisuuksiin. Alustajat korostivat, että tekoälyn hyödyntämisessä 80% on ihmisten toimintaa ja 20% teknologiaa. Oleellista onkin korostaa, että ihmisten käyttäytymisen muutokset ovat keskeisiä teitä tekoälyn hyödyntämisessä tehokkaampaan toimintaan. Käyttötapaukset siilattiin työpajojen runsaasta annista priorisoinnnin  avulla. Haettiin eniten kustannussäästöjä ja vaikuttavuutta tuottavat innovaatiot. Strategisina haasteina olivat hakea säästöjä palvelujen tuottamiselle, nopeuttaa päätöksentekoprosesseja ja vahvistaa innovatiivisia toimintoja. Alustajat näyttivät muutaman käyttötapauksen. Yritän nyt löytää esimerkkejä sote-ehtoisista käyttätapauksista käymällä läpi kaikki 66 tapausta:

• (9, 55, 56) Sote-henkilöstön aikaresurssien vähentämyminen kirjausten vuoksi ja terveydenhuollon rahoituksen tiukentuminen. Ollin kommentti: Vaikuttavuusseuran hukkajahdissa löydettiin sama haaste ja muistaakseni palkittiin. Ja jatkokommenttini: haaste on ollut tiedossa vuosikymmeniä eli koko julkisen työurani aikana.
• (20, myös 24) Tämä on yleinen mutta hyvin sotespesifi: Organisaatioissa tiedon hajautuminen eri järjestelmiin ja alustoihin luo haasteita tiedon löytämisessä ja sen päivittäisessä hyödyntämisessä. Ollin kommentti: Senaattoritapaamisessa eräissä alustuksissä avattiin tätä kirjoa. Kyse on hyvinvointialueilla sadoista eri järjestelmistä. Näin on ollut asia vuosikymmeniä.
• (21 ja 22, myös 49) Asiakaspalvelun automatisointi ja nopeuttaminen sekä asiakaspalautteen tehokas käsittely. Ollin kommentti: Tapaamisessa esiteltiin kokeilu ja kehitysvaiheessa olevaa tekoälypohjaista asiakaspalvelua.
• (25, myös 52) Tämä on yleinen haaste, mutta pätee hyvin soteenkin. Erilaiset palvelut ovat hajallaan ja niiden löytäminen voi olla haastavaa kansalaiselle. 
• (26) Monimutkaiset ja moninaiset palvelut voivat olla haastavia ymmärtää, erityisesti hyvinvointialueen asukkaille, jotka edustavat erilaisia teknologian osa-alueita. 
• (29) Palveluverkkojen suunnittelussa on haasteita, kun eri organisaatioiden sisällä olevaa tietoa ei ole saatavilla tehokkaasti.
• (30, myös 34) Terveydentilan heikkenemisen varhainen tunnistaminen on kriittistä, jotta voidaan ennaltaehkäistä vakavampia terveysongelmia ja vähentää sote-palveluiden kuormitusta. Palvelutarpeiden ennakoiva tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen. Olli kommentti: Näitä asioita olen pohtinut kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi", BOD 2021.
• (45) Nuorten keskuudessa ilmenevien haitallisten trendien (esim. sähkötupakointi) aikainen havaitseminen ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ennalta ehkäisevillä toiminnoilla. 
• (53, 54) Monimutkaisten tietojärjestelmien hallinta ja ymmärtäminen, erityisesti kun otetaan huomioon kokonaisarkkitehtuuri ja avoimet standardit. Ollin kommentti: Nyt tarvitaan kokonaisarkkitehtuuria, jotta sadat tietojärjestelmät saadaan uudella tapaa uudistettua.
  
• (58) Julkisen datan hyödyntäminen sote-palveluiden kehittämisessä on monimutkaista, erityisesti tietosuojakysymykset huomioiden. Ollin kommentti: tämä haaste on ollut vuosikymmenien mittainen. Olin mukana 2018 SoteDigi py:n Kainuun pilotissa. Siinä testattiin ensi kertaa ns. toisiokäyttölakia ja yritettiin edistää muutosta STM:n ja THL:n suuntaan. Taisi jäädä yritykseksi.
• (65) Sote-kustannusten kasvun taustatekijöiden ymmärtäminen eri alueilla. 

 Kiitos järjestäville tahoille tiedollisesta ja muusta annista. Ruoka oli maittavaa ja vanhojen tuttujen tapaaminen antoisaa. Jätin nyt monen erinomaisen alustuksen sisällöt pois tästä blogikirjoituksesta. Olikohan tämä, Jari helpotus? 

Viite (X): Sulava oy:n kuvaus ja kommentti Copilotista - kuvakaappaus kuvausosasta; https://sulava.com