 |
| Jorvin kuva liittyy viitteeseen 3 |
Vastineemme Helsingin sanomien analyysiin (29.6.2018)
"Toimittaja Huhtanen on oikeassa, että on tulkintaa, että Suomen terveydenhuolto on näillä mittareilla maailman paras. Perustan tulkintani siihen, että se on laadun, saatavuuden ja oikeudenmukaisen kattavuuden osalta jaetulla kärkisijalla, mutta muita kärkimaita edullisempi. Vaikka kukaan ei ole missään koskaan pystynyt parempaan, järjestelmämme ei suinkaan ole täydellinen, kehitettävää on joka puolella. Tutkimuksestamme voi kuitenkin hakea vielä yhden positiivisen asian: Suomen tulokset olivat viime vuosina parantuneet enemmän kuin muissa kärkimaissa, eli terveydenhuoltojärjestelmämme on viimeisen vuosikymmenen aikana nauttinut positiivisesta kehityksen tuulesta." - Tämä on sitaatti Atte Meretojan (toimialajohtaja, HUS Neurokeskus, Global Burden of Disease –tutkimusryhmän jäsen) vastineesta HS:n toimittajalle (Huutanen) koskien Lancetin tutkimuksen uutisointia ja tulosten tulkintaa. (1)
Lancetin tutkimusta ja HUS:n uutisointia on kommentoitu monin tavoin. (1) Terveydenhuoltomme
näyttää kuitenkin olevan monin tavoin huippua - viiden parhaan joukossa. Täytyy olla tietysti myös itsekriittinen tuloksille. Tässä muutama oma kommenttini:
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto ei liene tutkimuksen keskiössä - vai onko? Kyllä, osittain: "Käytimme riskiarviointia ottamaan huomioon sairauksien ilmaantumisen riskien vaihtelun väestössä." Mukaan otettiin riskejä, joihin terveydenhuollolla on mahdollisuus vaikuttaa. Kuitenkin preventiiviset palvelut ja politiikat ovat pidemmän aikavälin asioita, joissa vaikuttavuus näkyy vuosien jälkeen, ei päivittäin. Tehtävää on tällä saralla vaikka kuinka. Osassa tehtäviä mennään rutkasti yli terveydenhuoltopalvelujen yleiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
- Eriarvoisuus on eräs osa kokonaisuutta, joka ei ilmeisesti tässä tutkimuksessa kunnolla ole kohteena. OECD:n selvitysten mukaan Suomen terveydenhuolto on epätasa-arvoisimpien maiden joukossa. (1). Tämän muuttamiseen ei auta nykyinen terveydenhuollon järjestelmä eikä tuleva sotejärjestelmäkään. Lääkkeet eriarvoisuuden vähentämiseen on löydettävä muilla keinoilla. Esimerkiksi soteuudistuksen ulkopuolelle jätetty työterveydenhuolto pitäisi ottaa mukaan tarkasteluun. Myös koko nykyinen rahoitusjärjestelmä, joka soteuudistuksessakin jää tämän ongelman kannalta puolitiehen.
- Sosiaalihuoltokaan ei kuulu tutkimuksen piiriin, kun taas nykyjärjestelmä ja uudistus vannoo myös sosiaalihuollon muutoksen nimeen. Resurssipula ja toimintojen järjestäminen ovat keskeisiä haasteita sosiaalihuollossa. Ei ole mitenkään selvää, että soteuudistus ratkaisisi sosiaalihuollon keskeisiä kysymyksiä: erityisryhmien palvelut jne.
- Palvelujen saatavuus on monitahoinen kysymys. (OECD:n maavertailussa otetaan mm. tähän kantaa, viite 4). Oletettavasti korkeat pisteet tulevat erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudesta, joltain osin yleislääketieteen palveluissa, jossa työterveydenhuolto varmistaa työssä olevien palvelujen saatavuuden erinomaisesti. Lasten, työttömien ja ikäihmisten peruspalvelut ovat sitten se akilleen kantapää. Lisää voimavaroja ja yhteispelin uudistaminen työterveydenhuollon kanssa olisi tähän lääke.
- Vanhusten palvelut ovat ilmeisesti ulkopuolella tutkimuksen. Osittainhan ne kuuluvat sosiaalihuoltoon, mutta osittain myös terveydenhuoltoon. Uudistuksia on tehtävissä ennen soteuudistusta olemassa olevan lainsäädännön pohjalta. Palveluasumisen ja kotihoidon osalta pitäisi kyllä joka tapauksessa tehdä uudelleen arviointia palvelujen järjestämisessä. Palvelut ovat pirstoutuneet pahimmassa tapauksessa hallitsemattomiksi (ääriesimerkkinä vanhusten kuoleminen kotiinsa, vaikka ovatkin palvelujen piirissä).
- Yksityistäminen, kilpailuttaminen eivät ole ratkaisu mihinkään kansalaisen kannalta. Verkostoituminen ja palvelujen integraatio ovat niitä olennaisia tekijöitä. Nythän olemme tehokkuuden huipulla. Sen sijaan niin nykyjärjestelmä kuin uusi sotekin ovat ongelmissa palvelujen integroimisessa toisiinsa. Kilpailuttaminen repii entisestään integraatiota irrallisiksi osaoptimoiduiksi siiloiksi. Eikä ne yksityisetkään sairaalat ole aina tehokkuuden huipulla. (2)
- Nykyisissä palveluissa (ja myös tulevissa) on keskeistä asiakkaan ja ammattiauttajan välinen luottamuksellinen suhde. Asiakaspalvelu on osa palvelukokemusta ja pahimmassa tapauksessa se voi olla jopa osa varsinaisen hoidon epäonnistumista tai ongelmia. (3) Mitä epämääräisempi on palvelujen järjestämisen himmeli, sitä vaikeampaa tämä luottamuksellisen suhteenkin tekeminen on.Tutkimuksessa ei kyetty mittaamaan potilastyytyväisyyttä tai asiakaskokemusta, totesi Meretoja vastineessa HS:n toimittajalle.
- Tutkimus ei varmaankaan ota kantaa tietojärjestelmiin ja digitalisaatioon yleisemmin. Palvelujen integraation kannalta on tärkeätä, että tietojärjestelmät ovat luotettavia, helppokäyttöisiä ja toisiinsa integroituja. Kaksi HS:n mielipidepalstan kirjoitusta4.7.2018 puuttuvat osittain myös tähän tietojärjestelmähaasteeseen. (5) Matkaa on tässäkin edessä niin meillä kuin muuallakin. Riippumatta ylätason himmeleistä, tietojärjestelmien uudista voi tehdä heti, sitä tehdään heti ja sitä pitää tehdä tulevaisuudessaki.
(1) Lancetin tutkimukset 2018: Suomi maailman paras. Suomi viidenneksi paras. Myös tutkijoiden kesken käydään väittelyä siitä, voiko Lancetin tutkimusten perusteella julistaa Suomi maailman parhaaksi. THL:n ja VATT:n tutkijat toteavat YLEn uutisen perusteella seuraavaa:
"Tällaiselle
väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja Valtion
taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen.
He pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana. Itse
tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä vikaa. Tutkijoiden mukaan Hus
kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus
esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman
oikeudenmukaisin.– Tutkimuksisissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen. Päinvastoin,
Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien
joukossa työterveydenhuollon ja julkisen hoitoonpääsyn erojen vuoksi,
Häkkinen huomauttaa."
https://yle.fi/uutiset/3-10287764
https://www.hs.fi/paivanlehti/03072018/art-2000005741317.html
http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-seisoo-sanojensa-takana---Suomen-terveydenhuoltoj%C3%A4rjestelm%C3%A4-maailman-paras.aspx
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005738398.html
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)30698-6/fulltext
https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736(18)30698-6.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-10223525
Islanti sai ykköspaikan, kun brittiläinen lääketieteellinen lehti The Lancet arvioi 195 valtion terveydenhoidon saatavuutta ja laadukkuutta 32 taudin perusteella. Ne ovat sairauksia, joihin kuoleminen on useimmiten estettävissä tehokkaalla terveydenhoidolla. Joukossa ei ollut tartuntatauteja. Aineisto oli toissa vuodelta. Islanti sai lähes täydet pisteet eli 97,1 sadasta mahdollisesta. Kakkonen on Norja, joka sai 96,6 pistettä. Kolmantena on Hollanti (96,1 pistettä) ja neljäntenä Luxemburg (96,0). Suomi jakaa viidennen sijan Australian kanssa 95,9 pisteellä. Kaikkien valtioiden keskiarvo on 54,4, kun se kuusi vuotta aiemmin oli 42,4. Maiden välisten erojen haitari ei kuitenkaan kaventunut. Islannin ja tuloksissa viimeiseksi jääneen Keski-Afrikan tasavallan ero on edelleen 78,5 pistettä. Keski-Afrikan pistemäärä on vain 18,6. Taulukon synkimmässä päässä ovat myös Guinea-Bissau, Tšad ja Afganistan. Aineistossa olivat mm. nämä sairaudet: ripuli, keuhkoputkentuloehdus, keuhkokuume, jäykkäkouristus, umpilisäkkeen tulehdus, diabetes, epilepsia, verenpainetauti, nivustyrä, rintasyöpä, kohdunkaulan syöpä, eturauhassyöpä, leukemia. USA:n kehitys pysähtynyt. Suurin parannus vuodesta 2000 vuoteen 2016 tapahtui Etiopiassa, Ruandassa, Päiväntasaajan Guineassa, Myanmarissa ja Kambodžassa.Tutkimuksessa oli kuitenkin myös maita, joissa kehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut. Niiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvallat ja Latinalaisen Amerikan maat Puerto Rico ja Meksiko.Tutkimuksessa verrattiin myös alueellisia eroja joidenkin maiden sisällä. Erot olivat suurimmat Kiinassa ja Intiassa ja pienimmät Japanissa. Muut maat tässä tarkastelussa olivat Yhdysvallat, Meksiko, Brasilia ja Britannia.Alueelliset erot olivat selviä myös Yhdysvalloissa, joka sijoittui 88,7 pisteellään 29. sijalle 195 maan joukossa. Vaikka Yhdysvaltain pistesaldo on kasvanut ja alueelliset erot kaventuneet vuodesta 1990, niin se on lähinnä 1990-luvun muutosten ansioita. Tällä vuosituhannella on tapahtunut hyvin vähän edistystä, tutkijat kertovat.
(2) Yksityissairaalat häviävät julkisille sairaaloille Euroopassa.
Julkiset sairaalat ovat tuoreen eurooppalaisen vertailun mukaan tehokkaampia kuin yksityiset sairaalat. Monet vertailussa olleet tutkimukset eivät kuitenkaan löytäneet selvää eroa julkisen ja yksityisen välille. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo, että tulosta ei voi suoraan soveltaa Suomeen. Vertailu rikkoo kuitenkin Tynkkysen arvion mukaan yleisen uskon siihen, että yksityinen palvelutuotanto pelastaisi Suomen terveydenhuollon. – Tutkijana en voi ottaa sellaista kantaa, että yksityinen tai julkinen on automaattisesti toistaan parempi. Se riippuu niin paljon muista asioista kuten kilpailutilanteesta ja kannustimista, ohjausjärjestelmästä, hoidon laadusta, tarjottava palvelusta ja asiakkaista, Tynkkynen sanoo. http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/yksityissairaalat-haviavat-julkisille-eurooppalaisessa-vertailussa
(3) Esimerkkinä Jorvin päivystys: Jatkuvasti toistuva esimerkki ongelmallisesta palvelusta ja hoidosta on Jorvin sairaalan päivystys. Tästä olen kertonut esimerkkejä pitkin blogikirjoituksiani. Jälleen valitettavasti on akuutti esimerkki, joka koskee keuhkokuumepotilasta ja siihen liittyvää käsittämätöntä pompottelua. Tapaus on kesken, mutta varsinainen juurisyy on vielä auki. Vanhempia esimerkkejä vuoden takaa voi lukea seuraavasta:
http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/paivystyksen-odotusaika-mika-on_31.html
https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/03/eraan-potilaan-jatkokertomus.html
(4) OECD: Finland: Country Health Profile 2017
This report looks at the state of health in Finland. https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/finland-country-health-profile-2017_9789264283367-en
Ohessa on kuvakaappaus Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suoriutumiskyvystä: vaikuttavuus, saavutettavuus, resilienssi (suoriutmiskyky): akuuttihoito hyvälaatuista, erityisesti alhaisen tulotason henkilöillä palvelujen saatavuudessa vaikeuksia, pitkäaikaishoidon tarve kasvaa, perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus haasteena.
(5) Kaksi HS:n mielipidesivun kirjoittajaa 4.7.2018:
Nimetön kirjoittaja (HS 4.7.2018): Rakastan lääkärin työtäni mutta en olosuhteita, joissa joudun sitä tekemää. Pelkään pahoin, että tuleva sote-uudistus ei paranna tilannetta. "Erikoissairaanhoidossa käytetään eri potilastietojärjestelmiä kuin terveyskeskuksissa, eivätkä nämä ole toisiinsa suoraan yhteydessä. Potilas ei usein muista monia lääkärikäyntejään tai lääkkeitään. Käsitys on, että ”tiedothan löytyvät sieltä koneelta”. Lopulta iso osa vastaanoton ajasta voi kulua tietokoneen naputteluun, kun kaikki potilaan ongelman kannalta olennainen ja tarvittava tieto on lukemattomien kansioiden ja eri ohjelmien takana. Samalla sirpaletiedosta pitäisi kasata omassa mielessä pikaisesti ymmärrettävä kokonaisuus. Pahimmillaan tähän väliin voi iskeä myös atk-häiriö, joka estää kaiken tiedon tarkastelun. Toisaalta tuo hetki voi tarjota tervetulleen mahdollisuuden perinteiseen lääkärintyöhön, joka digiaikana on hämärtynyt: potilaan kanssa keskusteluun sekä aitoon läsnäoloon ja kohtaamiseen." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005742312.html
Outi Nuutinen: Perusterveydenhuoltoon tarvitaan ketteryyttä. (HS 4.7.2018) Ensiksi on luotava valtakunnalliset kriteerit kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsyn enimmäiskestosta. "Terveydenhuollosta puuttuu edelleen kansallinen, yhteensopiva tietojärjestelmä perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. On käsittämätöntä, että kehittämiseen käytetyistä miljoonista euroista huolimatta toimivaa järjestelmää ei ole saatu aikaan. Nykyinen aamuisin puhelimitse pari tuntia kestävä ajanvaraus portinvartijana toimivan sairaanhoitajan kautta on nöyryyttävä ja hidas. Ajanvarausjärjestelmä on pikimmiten uusittava nykyaikaiseksi, puhelinajanvarauksen lisäksi verkossa toimivaksi, vähintään virka-ajan kestäväksi ja lääkärin valinnan mahdollistavaksi. Lääkärit on vapautettava toimistosihteerin työstä tietokoneen takaa vuorovaikutteiseen lääkäri-potilastyöhön." https://www.hs.fi/paivanlehti/04072018/art-2000005742317.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti