Päivystyksen odotusaika - mikä on kohtuullista ja mitä tehdä kohtuuttomuudelle?, päivitys 1.11.2017

Tapauskertomus 30.10.2017: "Elämä on kovaa", totesi Jorvin hoitaja päivystyksen vastaanotossa omaiselleni. Odotusta oli tähän asti kestänyt vajaat 7 tuntia. Odotus jatkuu - kohta 8 tuntia täynnä. Kohtelu on tylyä. Herätkää hoitajat ja lääkärit. Pelkkä tylytys ei kyllä mitään edistä. Jorvin päivystystä kehitettiin jokin aika sitten oikein Lean-menetelmin. Onko kaikki tuo työ valunut johonkin, ties mihin? Nyt pääsi sisälle. 8 tuntia täynnä. Rakennus on uusi, mutta tavat ovat ennen Lean-oppeja. Niin on nämä jonot, joihin on kaksi lääkettä: porukan lisääminen ja työprosessien uudelleen järjestäminen. Ja on sitten tämä palvelu, kohtelu, joka liittyy koko työyhteisön kulttuuriin. Luulin, että nämä kaksi asiaa olisi jo selätetty. Omakohtaisia muistoja on 10 vuoden takaa. Olivat kovin samanlaisia kuin tämä eilinen tapaus. Positiivista eilisessä oli, että palvelu oli viimeisen tunnin aikana oikein hyvää ja ongelma ratkesi 9 tunnissa (+ tätä ennen työterkkarilla käynti ja sieltä passitus Jorviin). FB:n puolella sukeutui keskustelu aiheesta. Tässä on osa kommenteista:

• Tuula Räikkönen: Poliitikot päättävät henkilökunnan määrästä, ei henkilökunta itse.... Tylyydestä vastaa tietysti jokainen henkilökunnan jäsen itse, mutta palvelun nopeuteen se ei vaikuta, koettuun laatuun kyllä...

• Asko Rantala: Minua pyydettiin joskus 20 vuotta sitten Keski-Pohjanmaalle erääseen sairaalaan selvittämään juuri noita ongelmia. Menin palaveriin, jossa on pari lääkäriä ja pari ylihoitajaa ja joitakin muita henkilöitä. Kun kerroin, miten asioita pitäisi alkaa tutkimaan, niin sairaalan henkilökunta oli eri mieltä. He eivät olleet tunnistaneet, että vika on johtamisessa, johtamiskulttuurissa ja työprosessien järjestelyissä. Sitä ei sitten aloitettu kehittämään. Sama toistui erään toisen, Kymenlaakson sairaalan kohdalla. Pari vuotta kävimme sähköposti- ja puhelinkeskusteluja, viimein sanoivat, että olivat kuluttaneet saamansa määrärahat omaan sisäiseen koulutukseen. Mikään ei ollut muuttunut. Kolmannen kerran kollegani pyysi minua mukaan Helsinkiin vastaavaan projektiin. Sama tulos. Julkisen sektorin virkamiesjohto ei halua nähdä totuutta omista virheistään.

• Timo Aronkytö: Työprosesseja parannettu 20 vuotta. Lean jne. Pitäisikö uskoa ettei tämä riitä...Ja ...resurssit vähenee tulevaisuudessa.

• Jouni Laurila hakee aiheelle perspektiiviä Englannista: Tätä ei ole Suomessa säädetty, maksimi odotusaikaa päivystyksessä. Jouni viittaa oheiseen linkkiin, jossa selvitetään NHS:n normia - odotusaikaa saa olla enintään 4 tuntia. Ei sielläkään olla asetun normissa kaikkialla. http://www.qualitywatch.org.uk/indicator/ae-waiting-times#   

•  Olli: Selvittelin tätä normiasiaa hiukan. Näyttää siltä, että valtakunnallisesti ei ole mitään normia kiireellisen hoidon odotusajoille. Kiireettömälle hoidolle on asetettu normit jo kymmenen vuotta sitten. Suunnitelmat tältäkin osin ovat olemassa muutoksille. http://stm.fi/documents/1271139/3103506/LUONNOS_Hoidon%20saatavuus%20alaty%C3%B6ryhm%C3%A4n%20muistio.pdf/00de6b04-6684-49f6-a3fd-21eef303c5c9

• Olli: Myös kiireellisen hoidon järjestelyt vaihtelevat Suomessa merkittävästi terveyskeskuksittain. Sellaisen selvityksen löysin THL:n sivuilta. https://www.thl.fi/fi/-/kiireellisen-hoidon-jarjestelyt-vaihtelevat-eri-puolilla-suomea

Espoon päivystys prosessimallina. Löysin myös Espoon päivystystoiminnasta hienoja prosessimalleja ja kuvia. Teoriassa on siis tehty paljon asioiden kehittämiseksi. Eräs tapa ratkaista tämä odottamisen ongelma on ottaa esille varsin tuoreetkin selvitykset ja prosessimallit sekä tehdä niistä ymmärrettävä toimintasuunnitelma - muutossuunnitelma uuteen päivystyssairaalaan. Katsokaa vaikkapa tätä yksityiskohtaista kuvaa - puhutteleva. Kyllä tuo Lean-ajattelunkin tuominen näihin prosesseihin auttaa. Selvittelin aikanaan aihetta. Kyse on viime kädessä johtamisesta ja työyhteisön kulttuurista.

Päivitys 1.11.2017: Irma Kiikkala tiivistää vielä blogikirjoituksen perusteella asian näin:  Olen havainnoinut jonotuksia sekä potilaana että omaisena. Jonot viipyvät, koska työtä ei ole organisoitu tilanteiden vaatimalla tavalla. Johtaminen puuttuu, toimintakulttuuri on välinpitämätöntä ja rutiiniluontoista. Kukaan ei koskaan kiinnostu siitäkään, miten jonottajat selviytyvät odotusauloissa tai pitäisikö auttaa vastaanottohuoneissa. Johtamisesta on viimekädessä kysymys!

Linkkejä Leaniin: -  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html
-  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/06/lean-ajattelusta-shpssa-tuottavuuden-ja.html

Positiivinen kokemus Espoon erään terveysaseman toiminnasta +

- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/08/espoossa-yhdella-terveysasemalla-jonot.html

Espoon päivystysprosessin kuva 2017