Hyvinvointivaltion pelastajat haussa, päivitys 10.5.2015

Viite 1

Hallitustunnustelija Juha Sipilän 15 kysymystä kartoittavat sen, millä keinoin poliittiset puolueet ovat valmiita hyvinvointivaltion pelastusoperaatioon. Etujärjestäjen mukaan tuominen yhteiskuntasopimuksen avulla kartoittaa myös tuon vaikuttajaryhmän valmiuksia. Oma-aloitteisesti Sitra on tullut mukaan leikkiin ja tarjonnut omat vastauksensa kysymyssarjaan. Hyvinvointivaltion ytimessä ovat sosiaaliturva etuuksineen, sosiaalipalvelut sekä koulutuspalvelut. Resurssoinnin keskiössä on mitä ilmeisimmin VM:n virkamiesten laskelma kestävyysvajeesta (4+2 miljardia). Nyt VM:llä on meneillään tai valmiina erilaisia selvityksiä, jotka avaavat hyvinvointivaltion taloudellista perustaa. 6 miljardia ei riitä, on VM:n virkamiesten sanoma. (1). Keinoissa muiden hallituskandidaattien pitäisi lähestyä mahdollisimman paljon Kepua. Mahdollisimman laajan keinovalikoiman mahdollistamiseksi Sipilä hakee etujärjestöjen kanssa yhteiskuntasopua. Työntekijäpuolen etujärjestöjen ja poliittisten puolueiden saumakohdassa on SDP, jonka hallitukseen otto toisi tuota yhteiskuntarauhaa mukanaan. VM:n kestävyysvaje-linjaus näyttäisi vastaavan kovasti Kokoomusta ja vähiten Vasemmistoliittoa. Onko niin, että Kokoomus voidaan jättää oppositioon vaarattomana, hampaattomana puolueena.


Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kiintoisimmat kysymykset koskettavat soteuudistusta, normien purkua ja valtion hallinnon uudistamista. Kiintoisaa on, miten paljon Kepu maakuntien puolueena ajaa maakuntien asiaa. Sotessa maakuntamalli ja myös kuntayhtymämalli ovat edistävät tätä tavoitetta. Molemmat mallit jättävät kunnat rauhaan. Pienetkin kunnat saavat oikeuden elää, ainakin mahdollisuudet. Mielenkiintoista on myös suhtautuminen kaupungistumiseen, väestön keskittymiseen ja päin vastoin maaseudun autioitumiseen. (2) Tuleeko politiikkavalikoimaan takaisin erilaiset alueellistamishankkeet. Hyvä mittari on suhtautuminen Fimeaan. Nopeutetaanko uudelleen Fimean totaalisiirtoa Kuopioon. Haasteellinen mittari on suhtautuminen valtion aluehallintoon. VM:n virkamiesten valmistelema VIRSU-työryhmän raportti aluehallintovaihtoehtoineen näyttäisi olevan Kepu-tilaus. (3) Aikanaan kuntauudistus-vetoinen soteuudistus näytti olevan selkeästi Kokoomus-demari-tilaus. Tältä kannalta Kepu ei tarvitse hallituksessa Kokoomusta tai demareita.

Soteuudistus. Kuntayhtymämallissa selvitään vähäisemmin rakenneuudistuksin. Kansliapäällikkö Sillanaukee HS:n kolumnissaan ei suoraan liputa kuntayhtymämallin puolesta, mutta vetoaa sote-edellä uudistuspolitiikkaan. Myös kuntajohtajista puolet on kuntayhtymämallin kannalla. (4) Onko sitten STM:n virkamiehillä vaikutusvaltaa, jää kysymykseksi. Edellisessä hallituksessa STM:n virkamiehet olivat täysin hallituksen oikkujen varassa. Itse asiassa oltiin aivan hilkulla, miten laillisella pohjalla koko valmistelutyö virkamiesten ja poliitiikkojen välillä oli. Maakuntamalli johtaisi soteuudistuksen laajempiin puitteisiin ja vastuukin uudistuksen virkamiesvalmistelusta siirtyisi osittain pois STM:ltä ehkä ennen muuta VM:lle. Maakuntamalli vaikuttaisi myös valtion aluehallintoon. Kuntayhtymämallissa olisi puolestaan mahdollista toteuttaa sektorikohtainen aluehallinto. Valtion suora sektoriohjaus ilman erillistä aluehallintoa olisi tehokas ratkaisu.

Leikkaukset. Valtion budjettileikkaukset (4 me) näyttäisivät kohdentuvan sosiaaliturvaetuuksiin ja valtion virkakoneiston karsintaan. Virkakoneiston karsintaan haetaan yleensä kahta konstia: tehostetaan toimintaa ja karsitaan normeja. Toistaiseksi normien karsinta on epäonnistunut täysin. Normien määrä ja monimuotoisuus on kasvanut jatkuvasti. Aikanaan sosiaaliturvankin uudistaminen SATA-komiteassa kärsi totaalisen haaksirikon. Normit ovat politiikan sisältöä. Ne eivät elä omaa irrallista elämää. Normit on tehty noudatettavaksi, jolloin niihin sisältyy aina resurssitarpeita. Normien karsiminen on myös hyvinvointivaltion karsintaa. Virkamiesten toimintaa voidaan tehostaa uudistamalla työtapoja ja tuomalla uutta ICT-.teknologiaa työn teon tehostamiseen. Se vain vaatii investointeja. Valtion koneiston digitalisaatio on investointi, joka tuottaa tulevaisuudessa tehokkuutta.
Kuntataloudessa pitää saada aikaan vähintään 2 miljardin säästöt. Soten osalta on tehty erilaisia laskelmia. Mm. Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet keinot miljardisäästöihin. (5) Käytännössä palveluissa säästäminen tarkoittaa henkilöstösäästöjä. Sotessa lähipalvelut pitää suojella säästöistä. Näin yleisesti halutaan (siis terveyskeskus, kotipalvelut jne.). Erikoissairaanhoito on tehokasta ja vaikuttavaa, mutta sieltä sitten pitäisi säästää. Sairaanhoitopiirejä voitaisiin vähentää ja näin myös sairaaloita lakkauttaa. Laitoshoitoa voidaan vähentää. (THL julkistanut laitospaikkaselvityksen 6.5.2015, ks. päivitys 7.5.2015) Niin erikoissairaanhoitoa avohoidoksi. (6) Sitä on tehty, mutta missä lienee raja.  Myös vanhusten laitoshoidon vähentämistä voitaisiin tehdä, mutta vanhuspalvelulaki kertoo toista. Laitoshoitoa ei saisi vähentää. Korkeintaan voitaisiin laitoshoitoa korvata erilaisilla palveluasumismuodoilla, joista vaatívin on yhtä kuin laitoshoitoa. Leikkaukset sotesta vaativat kovaa poliittista yhteisymmärrystä valtion ja kuntien kesken.

Sitrasta pelastaja. Sitra esittelee omia "lääkkeitään". Ovat tuttuja ja koettelemattomia. Valtion ohjauksen ja valvonnan syvimpään olemukseen Sitra ei anna mitään uutta. Normipurussa Sitra esittää siirtymistä kokeilujen laajaan käyttöön ja sieltä parhaiden käytäntöjen etsimiseen. (7)

Hyvinvointivaltion pelastusoperaatio on haastava globaalissa taloudessa. Pelkästään yhteisymmärrys kestävyysvajeesta ja sen lääkitsemisestä on ongelma. (8). Valtion ohjausroolin selkeyttäminen saattaisi auttaa asiaa. Tämä puolestaan edellyttäisi kuntien itsehallinnon uudelleen arviointia. Mitenhän se sitten onnistuu, kun perustuslakikin vaanii taustalla.

Päivitys 4.5.2015: Karri Vainio kommentoi normin purkutekstiäni FB:n puolella seuraavasti:
 Karri Vainio "Normien karsiminen on myös hyvinvointivaltion karsintaa" --> Oletkohan nyt sekoittanut kaksi asiaa 1. tehtävien ja velvotteiden karsimisen 2. niiden toteuttamistapoja koskevan "normien purun". Velvoittavista normeista tai niiksi muodostuneista ohjauskäytännöistä suurin osa ei siis koske tehtäviä vaan niiden toteuttamisen tapoja. Kannattaa tutustua esim. http://www.2014.vm.fi/.../Normihanketyoeryhmaen_raportti.pdf Siellä mm. sivulla 93 ICT- ja tietosuojanormeja koskevia vieläkin ajankohtaisia ehdotuksia jotka tulevan hallituksen olisi syytä digitalisaation edistämisen nimissä toteuttaa."

Päivitys 7.5.2015: THL julkistanut 6.5.2015 laitospaikkaselvityksen. https://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laitospaikkojen-maara-on-vahentynyt?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Päivitys 7.5.2015: Hallituspohdintani ei mennyt kohdalleen. SDP:tä ei tarvittu linkiksi työntekijäjärjestöjen ja hallituksen välille.

Päivitys 10.5.2015: Ruotsin Norbottenin kokemuksia Ruotsin maakuntamallista ja raha seuraa potilasta- periaatteesta maakuntamallista. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3370745/olisiko-ruotsin-maakuntahallinto-ratkaisu-suomen-sote-ongelmaan

Viitteet

(1) VM:n ajankohtaiset selvitykset
- VM:n menokartoitus 2015:  http://verkkojulkaisut.vm.fi/zine/52/cover
- VM:n kansantalousosaston johtajan  Jukka Pekkarisen jäähyväisluento: http://vm.fi/luennot
- VM:n kuntien tehtäviä koskeva selvityshanke: 
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-paula-risikko-kuntien-tehtavien-ja-velvoitteiden-karsiminen-otettava-vakavasti 

(2) Osmo Soininvaara ruotii löytämäänsä Kepun asiakirjaa aiheesta: Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä julkaisi viime juhannuksen alla mietintönsä ”Suomen strategiset valinnat – talousmaantieteellinen kehikko” Työryhmä oli keskustan puoluehallituksen asettama. Sen tehtävänä oli selvittää keskittämisen vaikutuksia ja hajautuksen perusteita. http://www.soininvaara.fi/

(3) VIRSUa pohdiskelin edellisessä blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/04/aluehallintoa-uusitaan-virsut-jalassa.html

(4) Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee HS:n pääkirjoitussivun kirjoituksessa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1430193901219
-Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi kuntapäättäjiltä näkemyksiä sote-hallintomalliin. Puolet oli kuntayhtymän kannalla, 34 prosenttia maakuntamallin kannalla ja alle 10% antaisi järjestämisvastuun valtiolle. http://yle.fi/uutiset/joka_kolmas_kuntajohtaja_luopuisi_paatantavallastaan_sote-asioissa/7967979

(5) Aalto-yliopiston laskelmia pohdin taannoin blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/aaltoyliopiston-kuntalaskelmia.html

(6) Jorvin sairaalan toimintaa on tutkailtu Lean-menetelmällä. Turhat kiemurat pois. Tarve on todella mitä ilmeisin, mutta tuleeko tästä apua resurssien leikkaustarpeisiin - tuskin. http://www.talouselama.fi/uutiset/hukka+pois+sairaaloista+katse+asiakkaaseen/a2304031

(7) Sitran vastaukset Sipilän kysymyksiin: Ohessa kopioitu kysymysten 5, 8, 10, 15 vastauksia. Pohjana on Sitran helmikuussa julkistama selvitys: "Viisi ehdotusta Suomelle".
http://www.sitra.fi/artikkelit/talous/sitran-nakemyksia-hallitusneuvottelujen-tunnusteluvaiheen-kysymyksiin

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään SOTE-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
 Sitran ehdotuksessa SOTE-uudistukseen korostuvat yhdenvertaisuus, ennakoivat palvelut, jotka tukevat hyvinvointia, sekä SOTE-palveluiden tarjonnan sopeuttaminen kansantalouden kantokyvyn rajoihin. Ehdotamme siirtymistä yksikanavaiseen rahoitusmalliin, joka perustuu palvelupaketteihin ja jossa Kela toimii rahoituksen operaattorina.
SOTE-uudistuksessa kuntayhtymä-ja maakuntanäkökulman lisäksi tulee rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisnäkökulmat erottaa. Kaikissa vaihtoehdoissa järjestelmän valtakunnallinen läpinäkyvyys tulee ratkaista ja taata. Sitran tarkempi näkemys SOTE-uudistuksen seuraavista askeleista löytyy Huomisen sote -julkaisusta.
Sitra on julkaissut ehdotuksen valtionhallinnon uudistamiseksi, jonka keskeiset suositukset ovat: Strategisen hallitustyöskentelymallin käyttöönotto, kansallisen ennakointiprosessin integroiminen päätöksentekoon, sekä ministeriöiden yhteistyön lisääminen nimeämällä hallitusohjelman kärkiprioriteeteille vastuuministeri, joka vastaa asiakokonaisuuden toteutumisesta. Hänen apunaan toimii useiden ministerien muodostama ministerivaliokunta. Pidemmällä tähtäimellä olisi tehokkainta siirtyä yhtenäiseen valtioneuvostoon, jolloin resurssien käyttö ja siirtely tarpeen mukaan olisi nykyistä joustavampaa.
 Sitran ehdotukset valtionhallinnon uudistamiseksi ovat hyvin samansuuntaisia OHRA-raportin suositusten kanssa. Sitra pitää OHRA-raportin suositusten toteuttamista tärkeänä.
 8.     Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
 Sitran ehdotus SOTE-uudistukseksi tavoittelee yhdenvertaisuutta ja sitä kautta hyvinvointierojen kaventamista. Ehdotuksemme kannustimista mielekkääseen työhön ja tekemiseen kaikille sisältää ajatuksen työn ja merkityksellisen tekemisen osuudesta yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin lähteenä. Työn ja merkityksellisen tekemisen kannustinloukkujen poistaminen lisäisi hyvinvointia.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Sitra kannustaa sellaiseen säätelyn uudistamiseen ja keventämiseen, joka nopeuttaa kiertotalouden käyttöönottoa, mahdollistaa valinnanvapauden hyvinvointipalveluissa ja poistaa työnteon ja merkityksellisen tekemisen esteitä ja kannustinloukkuja. Sitra kannattaa kokeilujen laajaa käyttöönottoa. Hallituskaudella erityistä huomiota on syytä kiinnittää mekanismeihin, joilla kokeiluiden opit voidaan hyödyntää ja parhaat ratkaisut laajentaa. Jotta saadaan luotettavaa tietoa yhteiskunnallisten kokeilujen vaikutuksista, Sitra ehdottaa satunnaistettujen kenttäkokeiden sallimista yhteiskunnallisessa kontekstissa, esimerkiksi perustulon kokeilussa. Sitra ehdottaa digitaalisten omahoitopalveluiden edistämistä mm virtuaaliklinikan käyttöönoton kautta. Lisäksi ehdotamme, että palveluväylän käyttöönotto varmistetaan ja kansalaisen palvelunäkymä otetaan laajamittaisesti tuotantoon.
14.  Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?
Sitra kannattaa ja tukee voimakkaasti hallituksen strategista työskentelytapaa. Suomella on edessään isoja rakenteellisia uudistuksia, joista selviämiseen tarvitaan ennakoivaa, johdonmukaista ja yhtenäistä valtionhallintoa sekä strategisempaa ohjausta hallitusohjelmasta. Toisin sanoen OHRA-hankkeen suositusten käyttöönottoa.

(8) Kestävyysvajetta pohdiskelin taannoin blogikirjoituksessani. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/tim-sparv-standard-poor-kestavyysvaje.html    Ekonomisteillakin on merkittävästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä aiheeseen. Sen tunnustaa myös eläköityvä VM: ylijohtaja Jukka Pekkarinen 30.4.2015 julkistetussa "jäähyväisluennossaan". http://vm.fi/luennot
Pohdin myös aikaisemmin tuota kestävyysvajetta VM:n laskelmien pohjalta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/kestavyysvaje-ja-sote-uudistus-tiukka.html
Tässä vielä yksi lisä kestävyysvajekeskusteluun ja elvytykseen - Pertti Haaparannan näkökulma ja sitä "puolustavat" argumentit: http://www.ita-savo.fi/mielipide/blogit/kuka-onkaan-talouden-toisinajattelija-288187