Päivitys 29.4.2015: Sipilän 15 kysymystä puolueille. Kysymys 5 viittaa myös Virsuun ja soteen. "Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistettaisiin valtionhallintoa ja aluehallintoa?"Keskus- ja aluehallinnon uudistamista on pohtinut viime vuoden ja tämän vuoden alussa ns. VIRSU-työryhmä. (1) Työryhmän nimi on enteellinen. Taisi aikanaan Elias Lönnrot käyttää virsuja kerätessään aineistoa Kalevalaan. Työ oli kova urakka, kun aineisto oli ympäri maata ja ainoa keino löytää ja kirjata ne oli mennä paikan päälle. Läänitkin perustuivat tähän kalevalaiseen analogiaan. Valtiolla pitää olla keinot pitää hallinnassa maantieteellisesti suuri alue. Maan eri kolkissa asuvat ihmiset on pidettävä valtion hallinnassa. Oli helpompaa perustaa läänit ja vahtia läänien toimintaa valtion keskushallinnosta. Läänit puolestaan vahtivat kansalaisia. Nykyinen aluehallinto perustuu pitkälti tuohon lääniajatteluun.
VIRSU-selvittämishankkeen julkilausutut periaatteet virastorakenteen kehittämisessä ovat seuraavat: 1. selkeä rakenne ja ohjaus, 2. valtakunnallinen toimivalta, 3. asiakasnäkökulma, 4. sähköiset palvelut, 5. kyky muutokseen ja riskien hallinta, 6. käyntiasioinnin tarjoaminen julkisen hallinnon yhteisestä palvelupisteestä. Ovat hyviä periaatteita kaikki. Aluehallinnon osalta työryhmä kehitti jatkoarvioinnissaan viisi mallia: 1. neljä aluehallintovirastoa, kaksi valtakunnallista virastoa, 2. yhdeksän aluehallintovirastoa, kaksi valtakunnallista virastoa, 3. yksi valtakunnallinen viranomainen, yhdeksän alueellista virastoa, 4. kohdan kolme variantti, 5. kohdan 3. toinen variantti. "Valtiovarainministeriön arvion mukaan nämä mallit ovat kaikki mahdollisia toteuttaa. Muiden edelle arvioinnissa nousivat mallit 4 ja 1. Kaikissa malleissa aluehallinnon työtä tehdään yhä alueiden toimipisteissä." (Ote lehdistötiedotteesta, viite 1).
"Alue" ennen hyviä periaatteita. Koko Virsu-hankkeen julkilausumattomiksi tavoitteiksi on otettu aluenäkökulman ensisijaisuus. Tästä seuraa, että ei ole pohdittu valtion hallinnon kokonaisroolia. Jatkossakin olisi keskushallinto ja aluehallinto. Valtakunnallinen toimivalta kaikissa malleissa jää nykyisen aluehallintomallin tavoin epäselväksi. Sähköisten palveluiden roolia koko virastorakenteen muutoksessa ei ole mitenkään pohdittu. Sähköiset palvelut ovat päälle liimattu "face lift". Muutoksen ja riskien hallinta ei muuta nykytilaa missään mallissa. Yhteisten palvelupisteiden roolia suhteessa sähköiseen asiointiin ja koko virastorakenteeseen ei ole pohdittu.
Hallinnon on palveltava asiakkaita. Aluehallinto ei ole itsetarkoitus. Aluehallinnon avulla voidaan kyllä pitää maa virkamiehillä asutettuna. Asiakkuusanalyysi olisi pitänyt tehdä kaikkien toimialojen osalta. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että on kahdenlaisia asiakkuuksia -yhteisöasiakkuudet ja yksilöasiakkuudet. Yhteisöjä ovat julkiset (kunnat ja kuntayhtymät) ja yksityiset yritykset. Yhteisöt kuitenkin toimivat monella tapaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat palveluja monelta taholta yli erilaisten aluerajojen. Yksityiset yritykset ketjuttuvat ja toimivat enenevässä määrin valtakunnallisesti. Alueella esiin nousseet haasteetkin ovat monesti valtakunnallisia. Ajatellaan nyt vaikkapa ajankohtaisia hankalia lastensuojeluasioita tai vaikkapa Talvivaara-tapausta. Kansalaiset puolestaan liikkuvat nykyään aivan eri tavalla kuin Lönnrotin aikana. Kansalaiset liikkuvat maan sisällä työn perässä keskuksiin. Kansalaiset ovat maailman osaavimpia sähköisten palvelujen käyttäjiä. Sähköisten palvelujen perusinfra on maailman huippua. Valmiudet on sähköiseen asiointiin, jolloin alueen merkitys kaikkoaa kokonaan. Myös erityisryhmiä (lapset, vammaiset, vanhukset) voidaan palvella osin sähköisin palveluin. Palvelu on suurelta osin mahdollista hoitaa sähköisesti. Myös valtion ohjaus ja valvonta on mahdollista sähköistää suurelta osin. Tuota vaihtoehtoista alueellisen fyysisen jalkautumisen merkitystä ei ole pohdittu lainkaan. On myös outoa, että VM tyytyy pohtimaan asioita ilman Kelaa. Tiedetään, että tällä hetkellä Kela on valtio valtiossa. Se saa oikeutuksensa eduskunnalta suoraan. Toisaalta Kela on lähtenyt itse uudistamaan toimintaansa asiakaslähtöisesti sähköisen asioinnin keinoin. Tulokset ovat kansallisesti esimerkillisiä. Ja vaikutukset Kelan alueorganisaatioonkin ovat merkittäviä.
Uusi alku virastorakenneselvitykselle. Koko hommassa on otettava lähtökohdaksi asiakkuudet ja valtion virastojen palvelut. Alueilla toimiville henkilöille ja yhteisöille myönnetään erilaisia etuuksia (tukia), toimilupia ja valvontaan eri tavoin lakien noudattamista. Kansalaisten ja yhteisötoimijoiden kannalta on tärkeää, että valtiovalta toimii tasapuolisesti. Ei saa olla alueellisesti erilaisia käytäntöjä. Monelta osin vaihtelua nykyjärjestelmässä on. Aluehallinnossa on vedottu aina paikalliseen tuntemukseen. Näin on ollut mitä suurimmassa määrin muinaisina aikoina, kun "valvonnan" välineet ovat olleet ennen muuta manuaalisia. Modernissa digiyhteiskunnassa on mahdollista sähköisin välinein korvata paikallisuutta. Olisikin selvitettävä, mikä on jatkossa paikallisuuden merkitys valtion hallinnossa. Peilataan nyt tätäkin asiaa vaikkapa Kelan sähköisten palvelujen uudistukseen.
Jatkossa on saatava aikaan selkeä valtion ohjauskulttuuri. Aluehallintoon perustuvat mallit eivät tätä takaa. Kaikki Virsu-esitykset ovat myös tehottomia eivätkä takaa tasavertaista vaikutusta kansalaisten ja yhteisöjen kannalta. Esimerkiksi soteuudistus kaipaa rinnalleen systemaattista valtion ohjausuudistusta. Virsun mallit eivät ratkaise mitenkään soteuudistuksen tarpeita. Olisi myös raikkaasti pohdittava valtion ohjausmenetelmiä - vaikkapa tuuppausta. (3) Vanhat valtionhallinnon siilot pitäisi pistää nurin. (4) Hallitus tehdessään ohjelmaa joutuu ottamaan kantaa digiohjelmaan - Virsut eivät ole digiaikaa.
Päivitys 18.5.2015:Ylijohtajat Minna Karhunen ja Elli Aaltonen haluavat yksinkertaistaa aluehallintoa HS:n pääkirjoitussivun vieraskynäkirjoituksessaan 18.5.2015. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1431830576448
Kirjoituksessa esitetään vain sellainen vaihtoehto, jossa aluehallinto-organisaatio säilytettäisiin. Jos mentäisiin sektoripohjaiseen malliin, saataisiin sotesektorille yhtenäiset toimintaperiaatteet ja IT-järjestelmät sekä kansalaisen kannalta yhdenvertainen kohtelu. Myös päällekkäisyydet johtamisessa voitaisiin karsia pois. Uudistus voitaisiin myös linkittää yhteen tulevan soteuudistuksen kanssa.
Viitteet
(1) VM: VIRSUn jatkoarviointi-raportti:
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtiovarainministerio-on-arvioinut-valtion-aluehallinnon-uudistusvaihtoehtoja?_101_INSTANCE_chtsflfeCEcQ_redirect=%2Fhaku%2F-%2Fq%2Fvirsu
(2) Virsua olen pohtinut aikaisemmin. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/valtiokoneen-korjausohjeet-virsut-ja.html
(3) Tuuppaaminen: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/tuupataan-sote-asioita-eteenpain.html
(4) Siilot nurin. Tein oman karkean valtion hallinnon lähtökohtamallin aikanaan: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/04/valtionhallinnon-siilot-nurin-ehdotus.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti