lauantai 16. toukokuuta 2015

Sote-IT tarvitsee uutta yhteistyötä - G19, päivitys 17.5.2015

Madis Tiik ATK-päivillä Tampere-talon suuressa salissa, 3
Terveydenhuollon ATK-päivät 12. - 13.5.2015 Tampereella toi yhteen yli 1000 asiantuntijaa ja rutkasti ohjelmaa. (1) Päiville osallistujana minua jäi huolettamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ATK:n (tulevan IT:n) kehittämisen tila. Soteuudistusta pitäisi saada aikaan pelkkien rakenteiden lisäksi resurssien ohjaamisessa, rahoituksessa ja palveluissa samaan aikaan (Juha Teperin alustuksen ydin, viite 2). Tähän pitäisi liittää IT:n kehittäminenkin.


Rakenteiden, rahoituksen, voimavarojen ohjauksen ja palvelujen "öljy"on data-informaatio-tieto. Laadukkaan ja vertailukelpoisen datan pitäisi liikkua rakenteissa, rahoituspuolella ja palveluissa liukkaasti. Kaikissa kuulemissani alustuksissa vannottiin asiakaslähtöisyyden nimeen. Asiakkaita varten tässä rakenteita, rahoitusta, voimavarojen ohjausta ja palveluita uudistetaan. Myös tämän IT:n pitäisi olla asiakkaita varten. IT:n asiakkaita ovat palvelujen käyttäjät ja palvelujen tuottajat eli ammattilaiset. Katselin läpi näyttelyssä esillä olleita tietojärjestelmätuotteita. Leimallista kaikissa noissa tuotteissa oli asiakkaan (erityisesti potilaan) näkökulma. Kun olin (ennen Apottiaikaa) pari vuotta sitten Jorvissa hoidossa, asiakkaan tiedot olivat vuosia vanhoista ATK-järjestelmistä tulostettuina printtilistoina lääkärin punaisessa kansiossa. (3) Puolestaan ATK-päivillä esillä olleissa IT -tuotteissa (ei enää ATK-tuotteissa) asiakkaan tiedot olivat sähköisessä muodossa ja yhdistettynä ja jopa pitkälle valmiiksi analysoituina.

Apotti, G4 ja Kiila. Apottilaiset ovat avanneet pelin kertomalla, että ovat tekemässä toiminnan uudistusta. Siihen liittyy myös kattava IT- järjestelmäuudistus. Hanke on viimeisessä kilpailutusvaiheessa ja samalla 2000 sivua määrittelyä on julkistettu, johon en ole vielä syventynyt. HUS-piiri halusi jotain uutta ja irtaantuu CGI:n Uranus-tuotteesta. Sehän on lähtökohdiltaan yliopistosairaaloiden vuosikymmenien yhteistyön tulos. (5)  Mahtoivatko muut yliopistosairaalat tykätä "kyttyrää" tästä irtautumisesta, kun perustivat yhteisen G4-kehittämispoolin. Nimi on leikkimielinen kopio maailmanpolitiikan G- yhteistyöfoorumeista. Varsinais-Suomen shp:n Yrjö Koivusalo alustuksessaan lupasi, että Apotin määrityksiä hyödynnetään soveltuvin osin. (6) Yllätykset pienessä 5 miljoonan asukkaan maassa jatkuivat, kun estraadille astui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Ari Pätsi ja esitteli Kiila - hankkeen. (7) Kiilan nimen tausta jäi epäselväksi. Symboloiko Kiila Suomen karttaa, jossa Kiilan sairaanhoitopiirit halkovat Suomea Senäjoelta Lappeenrantaan ja Kotkaan. Vai onko Kiila symbolinen nimi kiilana Apotin ja G4:n välissä. Vai onko Kiila Medi-IT:n kiila suurempien toimijoiden välissä. Hienot ovat toiminnalliset periaatteet kaikilla kolmella taholla ja aikalailla samanlaisia - siis Apotilla, G4:llä ja Kiilalla. Erot ovat tietysti tavassa edistää hankkeita, mutta myös IT-arkkitehtuuriratkaisuissa. Apotti vannoo yhden toimittajan ratkaisuun, kun taas G4 ja Kiila perustavat määritystyönsä modulaarisuuteen ja monitoimittajaratkaisun mahdollisuuteen. Tosin Apotinkin hankejohtaja Hannu Välimäki kertoi, että avoimet rajapinnat ovat homman arkkitehtooninen ydin.

Kansalaisena kannan huolta kuitenkin päällekkäisestä työstä. Toki se mahdollistaa konsulttien käyttämisen ja näin työllisyyden tuolla sektorilla. Toisaalta kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoilta tämä vie myös hurjasti aikaa. Ns. kokonaistehokkuus kärsii rutkasti. Soten toiminnoissa ja niitä tukevissa IT-järjestelmissä on löydettävissä runsaasti yleisiä,  yhteisiä ("geneerisiä") arkkitehtuureja. Kuntaliiton VAKAVA-hanke ja Akusti-yhteistyö (8), STM:n hallinnonalan Kanta-Kansa-hankkeet, STM:n hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurityö, THL:n koodistopalvelu ja OPER-ryhmä edistävät kaikki kansallista arkkitehtuuria. Sitrakin on pistänyt kätensä tähän soppaan ja kehitellyt mallia sote-uudistukseen sekä siihen liittyen määritellyt 12-14 palvelupakettia. (9)  Niin ja vielä STM:n "sote hyötykäyttöön"-strategia toimeenpanoineen liittyy tähän kokonaisuuteen. (10) Onkohan nämä kaikki kansalliset aktiviteetit linjassa keskenään. Itsekin olen pienenä virkamiehenä osassa mukana ja välillä kadoksissa, missä oikein mennään. Toimikuntia, johtoryhmiä, työryhmiä, hankkeita ja projekteja on melkoinen määrä.

G19: Vielä kerran kentälle yhteistä arkkitehtuuria. Nyt pitäisi koota avainkehittäjät yhteen perustamalla uusi yhteistyöfoorumi G19. Foorumiin voitaisiin liittää perustajajäsenenä Akusti-foorumi sekä Apotti, G4 ja Kiila sekä STM, THL, Kela, Sitra ja Tekes. G19 perustuisi oletettavasti syntyvään soterakenteeseen, jossa nykyisten sairaanhoitopiirien varaan tiivistäen perustetaan uudet sotepiirit. G19 tehtävänä olisi "pelastaa" soten IT-kehittäminen kokonaistehokkaalle polulle ja valjastaa IT toiminnan muutoksen keskeiseksi apuriksi. Kaikkien kehittäjäyhteisöjen agendoilta voitaisiin poimia esille seuraavia painoalueita:
  • sähköinen asiointi koko hoitoprosessissa ja asioiden käsittelyprosesseissa: kansalainen ja ammattilainen asiakkaina prosessin eri vaiheissa (ks. myös Matis Tiiikin visiot oman tiedon hallinnasta, viite 3)
  • toiminnanohjausjärjestelmän periaatteet: tässä tulee käsittelyyn mm. toiminnan ohjauksen, rahoituksen, voimavarojen ohjauksen/jaon, palvelujen hinnoittelun sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittamisen asiat
  • ydintoiminnot ja tukitoiminnot: toiminnot voidaan määritellä yhteismitallisesti ja hakea näin eri toiminnoille yhteisiä periaatteita, jopa jatkossa toimintoja tukevia IT-tuotteita; ydintoimintojen määrittely on samalla lähtökohta sotealueiden sopimuksiin ja tätä kautta alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen (myös tarvittaviin resurssileikkauksiin)
  • tiedolla johtaminen: kertakirjaus ja auditoidut kirjaamisen IT-ratkaisut mahdollistavat laadukkaan tiedon johtamisen eri tasoilla; kanta-ja kansa-tietovarastoista hyödynnetään kaikki mahdollinen tieto johtamiseen - THL:n rekisterit uudistetaan hakemalla potilas- asiakastiedot Kanta-Kansa-rekisteristä ja tarvittavat toiminnan ohjaustiedot standardoiduista toiminnanohjausjärjestelmistä. 
Päivitys 17.5.2015: Karri Vainion lohdullinen kommentien sarja LinkedInin puolella:
"Monilla osa-alueilla, kuten mainitsemiesi asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteist
yöhankkeiden (KIILA + G4) välillä ollaan jo yhteistyön polulla : http://pshp.fi/default.aspx?contentid=47142&nodeid=9469&contentlan=1 (tämä oli mainittu myös Koivusalon ja Pätsin esityksissä, joiden otsikot oli tosin lukittu jo aiemmin) Lisäksi kansalaispalveluiden saralla tehdään kuntakohtaisen kehittämisen sijaan tällä hetkellä asioita yhdessä esim. https://koulutus.fcg.fi/Portals/2/Users/214/26/726/S01-Nordlund%5B1%5D.pdf Yhteinen nimittäjä näille ovat 2014 perustettu AKUSTI – foorumi yhteinen ”hallittuun monitoimittajamalliin” pohjautuva tavoitearkkitehtuuri (VAKAVA). "
Ja Karri jatkaa:  "Kansallisten ohjausrakenteiden moninaisuuden osalta huolenaiheesi on aiheellinen. Nykyiset kansalliset vastuut, niiden toteuttamiseen liittyvät ryhmät ja rakenteet ovat vastuunjaon osalta epäselviä ja toiminta-alueiltaan osin päällekkäisiä, varsinkin kun muistetaan että elämää on valtionhallinnossa myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ulkopuolella (jossa tosin jo pelkästään ryhmittymiä riittää yllin kyllin http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/kuntien-ka/tilaisuudet/kurttu2012-10-02/Documents/Kurttu2012-10-02Pesonen.pdf)"
Ja vieläkin lisää Karrilta:  "Viittaamassasi sotetieto-strategiassa on toimenpiteeksi linjattu, että Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaus, organisointi ja yhteisten ratkaisujen tuottaminen selkeytetään osana sote-uudistusta. Alueellinen pää on kytköksissä sote-järjestämislakiin, mutta kansallista osuutta voitaisiin jo laittaa tulille arvioimalla tarkoituksenmukaista ja tehokasta vastuunjakoa mm. STM:n, THL:n, VALVIRAN, KELAn, osin myös VM:n ja VALTORI:n välillä. Jotain tämäntyyppistä onkin ollut jo vireillä: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12777119&name=DLFE-33504.pdf"

Ollin jälkikommentti 17.5.2015: Karri jätti kuitenkin vähemmälle maininnat yhteistyöstä Apotin kanssa. Tuo 2000 sivun määrittelydokumentti pitäisi käydä melkoisen tarkkaan läpi ennen kuin lähdetään Kiilalla tai G4:lla jatkomääritystehtäviin. Samoin huoli on edelleen siitä, saadaanko kulkemaan yhtä jalkaa toisiaan tukien soten toiminnallinen uudistaminen ja IT-järjestelmien uudistaminen. Kokonaisarkkitehtuuri on oivallinen apu siinä, että menettelytapa yhdistää toiminnan, tiedon, tietojärjestelmän ja teknologian keskenään unohtamatta tietoturvaa.  


Viitteet

(1) Terveydenhuollon ATK-päivät 12. -13.5.2015, Tampere-talo, Tampere:
- yleisesittely: http://www.atkpaivat.fi/Default.aspx?tabid=342&id=6780
- materiaalit: https://koulutus.fcg.fi/Default.aspx?tabid=400
(periaatteessa kaikki esitykset ovat materiaalissa, siis myös tässä kirjoituksessa viitatut esitykset)

(2) Juha Teperi: Sote-uudistus ja tulevaisuuden haasteet - riittääkö kunnianhimo, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä, 13.5.2015

(3) Hoitotietojen ihmettelyä potilaana pohdiskelin tammikuussa 2012 tekemässäni blogikirjoituksessani:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/hoitotietojen-ihmettelya-potilaana.html

(4) Madis Tiik: Kansainvälinen katsaus, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä, 12.5.2015: tiivistäen Matisin sanoma /kansainvälistä vallankumousta ilmassa: 1. kärjessä analytiikka: kliinisen tiedon jalostus helppokäyttöisiksi lopputuotteiksi; 2. uudet matalan kynnyksen terveyspalvelujen tuottajat ja sähköisesti tuotetut palvelut (apteekit, kaupat, teleoperaattorit, terveyskioskit); 3. oman tiedon hallinta kerroksittain: mielialat ... sensoreilla mitatut tulokset ... kuvantamistulokset ... genomianalyysi ... jne. mikrobit (pohjana Erik Topalin kirja "The Patient will see you now" - pitää ottaa lukulistalle, ON:n huomautus)

(5) Hannu Välimäki: Apotti, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä, 12.5. 2015; määrittelydokumentin linkki on seuraava:  http://hel.fi/hki//apotti/fi/Hankinta   - "sivua ei valitettavasti löytynyt", kerrotaan sivustolla. Viittaus Uranus-järjestelmän hylkäämiseen tarkoittaa nimenomaan HUS:n valintaa. CGI on Uranuksen ylläpitäjä ja kehittäjä. Päivillä CGI:ltä saamani tiedon perusteella Uranusta ollaan uudistamassa pala palalta ja tekemässä sitä modulaarisen ajattelun mukaiseksi. Uranusta aiotaan myös laajentaa perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon. Samaan aikaan CGI kilpailee Apotissa Cernerin monoliittisella järjestelmällä.

(6) Yrjö Koivusalo: G4 -Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä 12.5.2015; G4-yliopistosairaalat päättivät vielä jatkaa muutamalla vuodella Uranuksen kanssa, kunnes G4-määrityksen perusteella tapahtuva kilpailutus tuo uudet tuotteet käyttöön.

(7) Ari Pätsi: Kiila, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä 12.5.2015

(8) Minna Saario: Kohti sote-alueita (Vakavaprojektin ja Akusti-yhteistyön esittely), esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä 13.5.2015; tiiviisti Akusti-yhteistyöllä pyritään viiden alueen sote-IT-yhteistyöhön

(9) Sitra: Huomisen sote - millaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään meidänb tulisi pyrkiä ja miten se tehdään, Sitran selvityksiä 92, huhtikuu 2015

(10) STM: "Sote hyötykäyttöön - strategia" ja sen toimeenpano: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1900412

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti