Hallituksen soteratkaisu - tiedolla johtamisen haaste

Laura Räty

Tiedolla johtamisen haaste on soteuudistuksessa nyt ja myös uudistuksen toteuttamisen jälkeen. Väistyneen ministerin, Laura Rädyn vaatimus asioihin tarttumisesta jo ennen uudistusta on  ihan relevantti argumentti. ("Soteuudistus ei ole taikatemppu", Mediuutiset 29.5.2015, viite 1).   Hän viittaa Sitran tutkimukseen, jossa kustannustason vieminen maan kustannustason nykyiseen keskiarvoon, tuottaisi miljardisäästöt. Niin laskennallisesti tämä voidaan osoittaa todeksi, mutta miten toteutetaan tuo säästö.

Kustannusten hallintaan ja tiedon hallintaan on löydettävä kaksi oleellista välinettä: 1.kannustevälineet, 2. mahdollisimman oikealla ja osuvalla tiedolla johtamisen väline. Nythän valtiovallalla ei ole käytettävissään mitään täsmäohjausvälineitä kustannusten karsintaan. Siksi mielestäni Laura Rädyn toteamuksella mahdollisuuksista jo nyt vaikuttaa asioihin ei ole pohjaa. Toinen vaade tiedolla johtamisesta on myös ongelmallinen. Tässäkin asiassa keskeinen syy on nykyinen hajautettu palvelujen järjestämisen ratkaisu. Kuntien vastuut sekä sairausvakuutus tuottavat erityisen vaikean tiedon hallinnan. Oivallisesti tämä ongelma tulee esille, kun lukee Kelan tutkimusprofessorin Hennamari Mikkolan blogikirjoitusta aiheesta. (2) Hajautettu järjestelmä tuottaa hajallaan olevaa tietoa. Kun tuo tieto yhdistetään rekisteritutkimuksen keinoin (mahdollista lähestulkoon vain Suomessa!), saadaan uutta tietoa esille. Lääkekustannuksista ja paljon palveluja käyttävästä väestön osasta ne suurimmat kustannukset syntyvät. Toisaalta Hennamarin kanssa olen samaa mieltä siitä, että yksilötasolla kyse on nykyisen sotejärjestelmämme hienosta vakuutusominaisuudesta. Suurkäyttäjien hoitolinjojen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen pitää pureutua, mutta samalla on turvattava tarpeen mukainen palvelu ja hoito.

Ollin tietojohtamisen malli 2014, viite4

No mitä sitten pitäisi tehdä? Jo nyt voidaan lähteä (kiireesti) kehittämään tiedolla johtamisen systemaattisia välineitä. Olen kuullut, että kaikenlaisia indikaattorihankkeita on taas innolla pystytetty siellä sun täällä. Tähän kehittämiseen on löydettävä nyt yhteinen kehittämisohjelma sisältäen myös tutkimuksellisia osuuksia mitä suurimmassa määrin. Samalla pitää lähteä kehittämään osaksi soten ydintoimintoja kertakirjauksen periaatteilla  vertailukelpoista perusdataa. (3) Kyse on liiketoiminnasta siirrettyin termein "toiminnanohjauksesta". Se voidaan  jakaa kolmeen osioon: 1. hoidon ja palvelujen tarpeiden arviointi, 2. palvelu- ja hoitoprosessien suoriutuminen (taloudellisuus, tuottavuus, tehokkuus), 3. palvelu- ja hoitoprosessien. vaikuttavuus. (4) Näistä kaikista osioista on tehtävissä kelvollisia mittareita. Mittareilla pitää olla sellaisia ominaisuuksia, että päätöksenteon keinoin mittariarvojen muuttamiseen toivottuun suuntaan voidaan vaikuttaa.


Viitteet

(1) Laura Räty: "Soteuudistus ei ole taikatemppu", Mediuutiset 29.5.2015:  http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/kolumnit/soteuudistus+ei+ole+taikatemppu/a1065113

(2) Hennamari Mikkola:  "Soten uusissa koitoksissa kanta-asiakkaisiin kannattaa panostaa", Kelan blogi 19.5.2015: Ohessa ote kirjoituksesta:

tutkimusprofessori Hennamari Mikkola

"Tutkimus antaa konkreettista suuntaa sille, mistä suurimmat säästöt voisivat löytyä. Perusterveydenhuollon palveluiden sisältä on isoja säästöjä vaikea saada. Sen sijaan koordinoimalla paljon palveluita tarvitsevien erityyppiset ja –tasoiset palvelut paremmin voitaneen päästä pienempiin kokonaiskustannuksiin. Tähän tarvittaisiin parempaa online-tietoa koko palvelujärjestelmän toiminnasta ja kustannuksista. Toisaalta, pieniäkin puroja tarkastelemalla lähemmin, järjestelmää voidaan tehostaa varsinkin, jos se johtaa potilaan kannalta parempaan lopputulokseen. Tutkimuksen ensivaihe kertoo, että paljon palveluja käyttävien joukosta ei juuri löydy työterveyshuollon asiakkaita eikä yksityisiä terveyspalveluita käyttäviä. Näiden potilasryhmien palvelujen käytöstä lienee vaikea löytää sellaisia säästöjä, joilla olisi Soten menopaineissa juurikaan merkitystä. Katse kääntyy selvästi sosiaalipalvelujen puoleen ja sairaanhoitovakuutuksen osalta erityisesti hintaviin lääkkeisiin sekä asiakkaisiin, joilla on paljon lääkkeiden käyttöä. Lisätutkimuksen avulla saamme tietää, mitä muita palveluita esimerkiksi Kelan kuntoutusasiakkaat ja eläkkeensaajan hoitotukea saaneet ovat käyttäneet. Tutkimusaineisto mahdollistaa erilaisten asiakasryhmien palvelujen käytön analysoinnin laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Osaoptimoinnin tutkiminen jää edelleen mysteeriksi, mutta aineisto antaa suuntaviivat siitä, missä sillä voi olla merkitystä ja missä kohtaa esimerkiksi avo- ja laitoshoidon rajapinnassa tai kuljetuspalveluissa työnjakoa kunnan ja Kelan välillä voidaan uudistaa ja selkeyttää. Vaikka rahatkin laitettaisiin samaan pussiin – hoitokäytännöt eivät välttämättä muutu, jos kokonaiskustannusten hallinta ei ole keskiössä arkijohtamisen tasolla." http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2520

(3) Kertakirjaus on jopa hallitusohjelmassa esillä. Tästä kirjoitin taannoin blogissani pureutuessani turhan tiedon ongelmaan. 
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/turha-tieto-paivitys-16112014.html

(4) Ollin tietojohtamisen malli ja siihen liittyviä muita blogikirjoituksia:
- Ollin tietojohtamisen malli:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sote-uudistukseen-tarvitaan-tiedon.html; ks. myös artikkeli: Olli Nylander: "Uusi tiedolla johtamisen malli pitää testata ja tietysti big data", Tietoasiantuntija-lehti 3.2014, ss. 30-31
- Terveyserot ja palvelut. Tästä tein arvion blogissani taannoin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/terveyserot-pirullinen-poliittinen.html

- Tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhdetta pohdin taannoin arviodessani kirjaa "Tiedolla johtaminen toimialan murroksessa". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/vaikea-tie-toimialan-murroksessa.html
- tuottavuutta ja tehokkuutta pohdiskelin taannoin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html