Laitospaikkoja vähentämällä soten kustannuksia leikkaamaan, päivitys 11.5.2015

Merkittävimmät kustannukset sotessa ovat laitoshoidossa. Se on tiedetty vuosikausia. Suomi on myös loistanut vuosikausia eräänä laitoshoitopainotteisimmista maista OECD:ssä. Tuore THL:n laitospaikkaselvitys avaa jälleen meille tämän todellisuuden tilastojen kannalta. Yli 200 sivun selvitys kuvaa kattavasti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoshoidon ja sen kehityksen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on erinomainen faktateos soten kustannusleikkaajille. Teos ei kuitenkaan pyri edes ratkaisemaan visaista ongelmaa. Historiallisesti rakentuneet alueelliset laitoshoidon erot eivät kuroudu umpeen nopeilla konsteilla. Selvityksen tekijät päätyvät tekemään 10 kohdan johtopäätöslistan, jonka tiivistän tähän (ss. 156-160):

1.suuret alueelliset erot eivät selity ikärakenteella tai sairastavuudella;
2. sairaansijat vähentyneet terveydenhuollossa, mutta potilasmäärät pysyneet ennallaan (hoitoajat lyhentyneet, terveyskeskusten pitkäaikaishoito vähentynyt merkittävästi);
3. lyhyet hoitojaksot lisääntyneet sairaaloissa;
4. suuri osa pitkäaikaishoidon potilaista ei ollut tarvettaan parhaiten vastaavassa hoitopaikassa; 5. vanhusten pitkäaikaishoito terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa korvattu tehostetulla palveluasumisella;
6. vammaisuuden määrittely vaikeuttaa palvelujen toteuttamisen selvittämistä;
7. kehitysvammaisten rakenneuudistus (siis laitoshoidon vähentäminen) käynnistynyt, mutta vaikutukset eivät ole selvillä;
8. lasten ja nuorten huostaanotot kasvaneet (laitoshoito kasvanut, perhehoito vähentynyt);
9. päihdehuollon kuntouttava laitoshoito vähentynyt jopa liiaksi,
10. tarvitaan jatkossa alueellisia analyyseja.


Muutamia kommentteja 10-kohdan listaan:

1. Laitoshoidon kapasiteetin rakentaminen on ollut aina kunnallisten päättäjien mieleen, koska rakentaminen osoittaa konkreettista poliittista aktiivisuutta. Myös kansalaiset näkevät asian näin. Tästä on hyvä esimerkki HUS:n lastensairaalahanke ja toisaalta vaikeudet lakkauttaa sairaaloita. On myös luonnonlaki erityisesti pitkäaikaishoidon osalta, jossa vapaat paikat täyttyvät aina.

2. ja 3.  Terveydenhuollossa on onnistuttu lyhentämään teknologisten ja toiminnallisten uudistusten avulla hoitojaksoaikoja. Tämä lyhentäminen on toiminut erityisesti tilapäisiin sairauksiin liittyen, jolloin kotiuttaminen on voitu tehdä nopeasti (joskus jopa riskillä). Hoitoketjuissa on myös osin onnistuttu eli on kyetty siirtämään potilaita kalliilta erikoishoidon paikoilta kuntoutuspaikoille tai aktiiviseen kotihoitoon.

4. Pitkäaikaishoidon oikean hoitopaikan löytäminen on ollut vuosikymmenten haaste. Kyse on hoivan tarpeen ja asumistarpeen yhdistämisestä. Saattaa edelleen olla niin, että jossain paikoissa on varsin  hyväkuntoisia pitkäaikaisasukkeja ja taas jossain saattaa olla kotihoidossa erittäin vaikeahoitoisia henkilöitä. Tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen eri puolilla maata ei ole samanlaista.

5. Tehostettu palveluasuminen on osoitus osaoptimoinnista. Kustannusten jako on tehostetussa palveluasumisessa erilainen (siis kunnalle edullinen) suhteessa laitoshoitoon.  Palveluasumisen ympärille on syntynyt yksityinen business, joka kapitalismin lakien mukaan keskittyy vähin erin harvojen käsiin. (ks. ajankohtainen HS:n artikkeli 11.5.2015 tästä, viite 4)

6. Vammaisryhmiä on monenlaisia eikä laitoshoito ole mitenkään välttämättä nykyaikainen tapa ratkaista vammaisten palvelutarpeita. Itse asiassa pelkkä vammaisuus ei pitäisi olla laitoshoidon kriteeri.

7. Kehitysvammalaitokset ovat olleet entisaikojen tapa ratkaista tämä palveluhaaste. Nykyaikaa on kehitysvammaisten asuminen ja toiminta osana normaalia yhteisöä. Avun tarve kuitenkin vaihtelee, jolloin uhkana on ääripäässä heitteille jättö.

8. Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntyminen on kahdenlainen haaste. Huostaanotto voidaan nähdä toisaalta puuttumisena yksityisyyteen tai toisaalta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Perhekotien määrä on viime aikoina vähentynyt. Tämä muutos olisi selvitettävä. Onko perhekotien kustannushyötysuhde huono?

9. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset saavat paljolti asiakkaansa kuntien lähettämänä eli kunnat ovat keskeisiä maksajia. Onkin mahdollista, että paikkojen väheneminen ei ole lainkaan tarpeen vähenemistä vaan raakaa priorisointia heikompiosaisten kustannuksella.

10. Tarvitaan tosiaan alueellisia analyysejä, mutta tarvitaan ennen muuta alueellista laitoshoidon uudistamisen politiikkaa. Huoli on nyt siitä, että laitoshoitoon rakentamisena satsataan sekä kunnallisesti että yksityisesti. Ollaan vahvasti edelleen osaoptimoinnin tiellä.

Asiakasnäkökulma esille. Laitoshoitoselvitys ei lähde liikkeelle lainkaan asiakkaan, potilaan, omaisen, kansalaisen näkökulmasta. Alueellisissa selvityksissä ja alueellisessa poliittisessa päätöksenteossa pitäisi lähteä liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Ongelma ilmenee esimerkiksi, kun keskusteellaan kotihoidon ja laitoshoidon suhteesta. Ongelma ilmenee, kun suurissa kaupungeissa siirretään (tai jätetään siirtämättä) potilaita osaoptimoimalla toimintaa aina kyseisen hoitopaikan näkökulmasta.

Viitteet

(1) Aiheeseen liittyen kannattaa vilkaista myös joitakin aikaisempia blogikirjoituksiani, kuten: 

- Aaltoyliopiston tutkijoiden raporteista tekemiäni kommentteja: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/aaltoyliopiston-kuntalaskelmia.html
- vanhustenhuoltoon liittyvät kommenttini:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/vanhustenhuollon-pirullinen-ongelma.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/hoidetaanko-vanhuksia-liikaa-vai-liian.html
-lastensuojeluun liittyvä kommenttini: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/lastensuojelu-kasvava-ongelma.html
- osaoptimointia koskevat kommenttini: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/10/osaoptimointi-sote-uudistuksen-uhka.html

(2) Laitospaikkaselvityksen lähteet: 
- https://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laitospaikkojen-maara-on-vahentynyt?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2
- https://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laitospaikkojen-maara-on-vahentynyt?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2
- HS-pääkirjoitus: Suomen sairaaloissa hehtaareittain  ylikapasiteettia:  http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1431139752217?jako=81b1409611784582c687e384af960866&ref=fb-share


(3) Keskeisiä trendikuvioita laitospaikkaselvityksestä:

Sote-menot ikävuosittain 2013-2020

Sote-menojen kasvu / väestön ikääntyminen

Sairaansijojen laskukäyrät alueittain

Tehostetun palveluasumisen kasvukäyrä

Hoitoajat lyhentyneet

(4) HS: 11.5.2015: Terveys- ja hoivayritykset kasvavat vielä ...
http://www.hs.fi/paivanlehti/11052015/a1431225895502