Mahdoton menestys on Jorma Ollilan inhimillisen kasvun kuvaus. Kirja on samalla kuitenkin yksi näkökulma Nokian mahdottomaan menestykseen ja sen varjopuoliin. Luin kirjaa myös johtamisen "oppikirjana". Omien kokemustensa, pohdintojensa ja kirjaviisautensa perusteella Ollila jakaa myös johtamisoppia. Moni varmaan odotti kirjalta myös kokonaisvaltaista inhimillistä otetta eli kuvausta yritysjohtajan arjesta perheessä, ristiriidoista jne. Ollila on tehnyt tietoisen valinnan, joka kuvaa ilmeisesti hänen persoonaansakin. Perhettä ei sekoiteta työhön. (1). Onko se totta, voi vain arvuutella. Kirja on Harri Saukkomaan taitavasti kirjoittama minämuotoinen elämänkerta. Se ei ole historiallinen tutkimus. (Päivitys 14.2.2014: Saukkomaa aiheesta RadioSuomen tautapeilissä..http://areena.yle.fi/radio/2143536 .) Toisaalta se on kirjoitettu menestyksen muotoon. Kaikki edistysaskeleet, onnistumiset, uudet ideat ja myös takapakit tuodaan menestysajattelun kautta esille. Kirjasta jää kuva henkilöstä, joka ei omilla toimillaan suuria virheitä ole tehnyt - suomalainen työn sankari. Virheet ovat laajempien kohtaloiden, tapahtumien tulosta. Kirja on tehty myös harkiten, jotta keskeiset avainhenkilöt eivät saisi kirjasta "hernettä nenäänsä". Itse asiassa kirja kuvaa myös Ollilan keräämän "viisikon" menestystä ja osaamista. Oleellista on ollut löytää erilaisten ihmisten tiimi ("dream"-sellainen), joka on toiminut Ollilan johtamisen välttämättömänä apurina. Kirjassa viitataan monesti sattumaan niin yksilöllisellä kuin yritystasollakin. Kuitenkin kirjan ote on enemmän "välttämättömyys" kuin "sattuma".Ollilan johtamisoppi. Kirjan avulla saadaan esille Ollilan johtamisopin ilmikuva, julkinen kuva. Jos tuota johtamisoppia haluttaisiin kaivella kunnolla, tarvittaisiin aikalaisten, työtovereiden ja vastaavien arvioita. Johtamisopin pontimena ovat analyyttisyys ja systemaattisuus. Näihin tekijöihin liittyy ulkoa tuotujen ajatusten kriittinen soveltaminen Nokian oloihin. Toisaalta Ollila toteaa, että konsultteja ei saa päästää hallitsevaan asemaan organisaatiota kehitettäessä. Analyyttisyyteen liittyy myös strategiaoppi missioineen, visioineen, strategisine painotuksineen ja arvoineen. Nämä ovat Ollilan mielestä vieneet Nokiaa menestykseen. Johtamisoppiin on sisältynyt myös systemaattinen yhteistyö, tiimityö, jossa on haettu sitkaasti yhteinen etenemistie erilaisten näkemysten kompromisseina. Jorman tiimillä on kuitenkin yhteinen arvopohja. Johtamisoppiin on liittynyt myös jatkuva organisatorinen muutos sekä henkilöiden roolien jatkuva muuttaminen. Seurauksena on ollut Ollilan kannalta poikkeuksellisen pitkä yritysjohtajan ura ja ulkopuolelta katsottuna suvereeni rooli Nokiassa. Kasvun paikka Nokiassa oli Ollilalla, mutta alaisilla vain Jorman sallimissa rajoissa. Näin myös Ollilan väistyessä seuraajien joukko hupeni hupenemistaan ja lopputuloksena oli Elop. Johtamisoppiin liittyi myös henkilöstön huomioon ottaminen ja palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto. Puhutuin osa palkitsemisjärjestelmää on ollut optiojärjestelmä, jonka piirissä on Ollilan mukaan ollut satoja nokialaisia. Kirjassa ei tähän asiaa puututa kovin analyyttisesti - mielenkiintoista. Nokia lienee ollut suomalaisittain tässä urtanuurtaja. Optioilla on ollut suuret vaikutukset myös suomalaiseen yhteiskuntaan, yrityskulttuuriin ja arvomaailmaan. Vaikutus ei ole ollut pelkästään positiivinen.
Virheettömyys vai virheistä oppiminen. Johtamisessa ja uusien asioiden, innovaatioiden luomisessa virheillä on oma merkityksensä. Virheettömyys on pysymistä omalla mukavuusalueella. Virheettömyys on myös positiivisten toistojen tulosta. Virheet ovat myös inhimillisen elämän realiteetti, "suola". Virheistä oppiminen on myös eräs oman ajattelun ja toiminnan uusintamisen muoto. Tekikö Ollila virheitä? Kierrellen ja kaarrellen hän tunnustaa yleisellä tasolla joitakin virheitä. (2) Nokian historian jokaisessa kriisipisteessä, kasvun hiipumispisteessä on tehty virheitä. Ovatko sitten onnistumiset olleet virheettömän ja ennalta kehitetyn strategian tulosta vai onko mukana ollut myös ripaus tai kasa onnea? Onneakin on ollut mukana. Ulkopuolelta katsottuna virheitä syntyi varmaan arvioinneissa, minkä tyyppisiä tuotteita pitäisi maailmalle myydä. Esim. Ollila tunnustaa virheeksi hitauden kehitettäessä simpukkapuhelinta. Eräänlaiseksi virheeksi hän tunnustaa myös sen, että riittävän nopeasti ja määrätietoisesti Nokiasta ei tehty ohjelmistoyritystä. Kännyköiden tekemisen strategiaa ei kunnolla muutettu koko aikana. Muutosyritys oli Symbian - käyttöjärjestelmän ottaminen äly-kännykän sydämeksi. Virheitä syntyi myös Nokian sisäisessä organisoinnissa. Viimeisin yritys matriisiorganisaation tuomisesta apuun oli Ollilankin mielestä ongelmallinen (ei virhe), koska hän ei saanut riittävästi alaisia sitoutumaan, oppimaan matriisiorganisaation saloihin. (3). Optiojärjestelmää ei Ollila kommentoi lainkaan minkäänlaisena virheenä vaan itseasiassa oikeutettuna operaationa. Sitä se varmasti oli operaation kohteeksi päässeiden kannalta, mutta ei ulkopuolelle jääneiden kannalta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että optiojärjestelmä ei ole kiistaton kannustinjärjestelmä. Itse asiassa se kannustaa sitoutumisen sijasta erkaantumiseen, jotkut sanovat jopa henkiseen laiskuuteen. Optioihin viittasin taannoin myös blogikirjoituksessani johtajasta esimerkin antajana. (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/01/johtajan-esimerkki-kantaa-hyvassa-ja.html).
Oppiakin kannattaa ottaa Ollilalta. Johtajan kannattaa olla aktiivinen eikä vain reaktiivinen. Aktiivisuus merkitsee jatkuvaa opiskelua, oppimista ja kokemusten tuomista oman organisaation ulkopuolelta. Johtamistavat juurtuvat mieliin jo nuorella iällä. Sen toteaa myös Jorma. Niin onhan tuo johtaminen kiinteä osa ihmisen kasvuprosessia. Mitä syvemmälle jokin tapa on opittu, sitä vaikeampi on siitä pois oppiminen. Hyviä johtamisen taitoja kannattaa siis harjoitella mahdollisimman nuorena. Strategisen ajattelun ja vaihtoehtoisten etenemisteiden merkitys johtamisessa korostuu. Tällaisen opin myös Ollila jakaa pitkin elämänkertaansa. Myös monesti hän viittaa arvojen merkitykseen. Organisaatiolla pitää olla selkeät yhteiset arvot. Johdon pitää olla esikuva arvojen mukaisessa toiminnassa. Johdon pitää myös jatkuvasti edistää arvojen leviämistä koko organisaatioon. Tiimityö on myös Jorman esiin nostama vahvuus. "Viisikko" (mediassa "Dream-team") oli Jorman johtamisajattelun onnistunut aikaansaannos. Tiimiajattelussa on tärkeätä yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet, erilaiset osaamispohjat, erilaiset ihmistyypit. Kun tiimi saadaan toimimaan yhteen, sen tuotos on aina merkittävästi suurempi kuin jäsensä summa. Tiimiajattelusta kerroin taannoin arvioidessani Jukka Jalosen johtamisoppeja. (ks.
blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/05/jukka-jalosen-tiimihenki-pureeko.html).
Sote-uudistuksella ei ole mitään tekemistä Ollilan elämänkerran kanssa. Jäin kuitenkin pohtimaan analogioita soteuudistukseen. Nykytilan analyysi on tehty, mutta sen on tehnyt lukuisa määrä erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Sittenkään soteuudistuksen nykytilan analyysissä ei ole toimittu mitenkään analogisesti Nokian tapauksen kanssa. Tästä on seurannut erilaisia uudistuksen etenemisteitä, jotka yksi toisensa jälkeen ovat päätyneet lyhyeen. Uudistukselta puuttuu yhteinen visio, missio ja strategia. Eikä tuo arvopohjakaan ole kaikille yhteinen. Uudistukselta puuttuu "veturi" ja "dream-team". Aikanaan rakennettaessa suomalaista sote-järjestelmää sillä oli selkeät tavoitteet ja "veturit". Myös valtionosuusuudistus oli selkeä harppaus uuteen aikakauteen hyvine ja huonoine puolineen. Nyt pitäisi saada aikaan uusi mahdollinen menestys soteen.
Viitteet
(1) Hesarin arvioissa kiinnitetään myös huomiota tähän perheen pitämiseen syrjässä elämänkerrasta, mutta myös pohditaan, miten todellisuudessa tilanne oli. Tässä on sitaatti Petri Sajarin arviosta 18.10.2013 HS:ssä:
"Perheestään hän ei kerro kuin sivumennen.
Täysin epäselväksi jää esimerkiksi se, miten hänen Liisa -vaimonsa on kestänyt puolison jatkuvaa matkustamista ja työntekoa. Työpäivät alkoivat viimeistään seitsemältä aamulla ja venyivät lähes aina myöhäiseen iltaan. Vain lauantait olivat vapaapäiviä.
Ollila arvioi olevansa suorittaja, joka nauttii puuhailusta, tekemisestä ja tutkimisesta: tärkeää on saada asioita tehdyksi. Hän myös kertoo olevansa kärsimätön, mutta jättää kuvailematta raivokohtaukset."
http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Jorma+Ollila+on+pohjalainen+sisupussi/a1382040672032?sivu=2
Juha Itkonen arvioi elämänkertaa otsikolla "Sinivalkoiset kahleet" Image-lehden numerossa 1.2014. Itkonen kuvaa Ollilaa suoraviivaiseksi suomalaiseksi työn sankariksi. "Työtä ei pelätä. Menestystä ei juhlita. Turhia ei puhella. Välittyy kuva sodanjälkeisen sukupolven pohjalaismiehestä, jonka asema on epätavallinen, mutta arvot samanlaiset kuin kaikilla muillakin...En siis kaipaa Ollilalta ankarampaa itseruoskintaa. Sen sijaan en voi olla ihmettelemättä, miten täydellisesti hän sivuuttaa kirjassaan perhe-elämänsä."
(2) Suomen Kuvalehdessä 17.10.2013 Kustaa Hulkko pohtii elämänkertaa yksilötasolta ja arvioi myös epäonnistumisia, jopa Ollilan itsekriittisiä arviointejakin.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jorma-ollilan-nokia-kirja-paljastuksia-ja-itsekritiikkia/
(3) "Matriisiorganisaatio perustuu ristikkäisohjaukseen, jossa yhtäällä ovat esimerkiksi markkinointi- ja tuotantoyksiköiden kaltaiset resurssitekijät sekä toisaalla tulosvastuuyksiköt. Tällaisen organisaation jäsen vastaa toiminnastaan kahdelle tai useammalle taholle.[1]
Matriisiorganisaatio on toiminta organisoitu kahdella tai useammalla eri tavalla. Siinä toimivalla henkilöllä on linjaesimies ja toiminnon esimies. Yhdistelmä tuottaa monijohtajuutta, eli yhdellä toimijalla on kaksi tai useampi esimies. Vaarana ovat vastuuristiriidat ja pöhöttyminen." Wikipedia:http://fi.wikipedia.org/wiki/Matriisiorganisaatio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti