EHDS – mitä Suomessa tehty asian hyväksi ja mitä ongelmia käyttöönotossa saattaa tulla?
EHDS on keskeinen osa eurooppalaista terveysdata-avaruutta, joka mahdollistaa terveysdatan turvallisen ja
tehokkaan jakamisen yli rajojen EU-maissa. Se parantaa terveysdatan saatavuutta
ja hyödyntämistä suoraan asiakkaiden ja potilaiden hoidossa. Sama pätee myös
terveysdatan toissijaisissa tarkoituksissa, kuten tutkimuksessa ja uusien
innovaatioiden kehittämisessä, samalla varmistaen korkean tietosuojan ja
tietoturvan. Yllä oleva kuva on suomennus EHDS- materiaalissa olevasta kuvasta.
Sekä Lawder oy (1), että QMS Nordic oy (2) ovat avanneet Euroopan
data-avaruuden ihmeellistä maailmaa niin juridiselta kuin toiminnalliselta
kannalta. Kannattaa meidän kaikkien asianosaisten lukea nämä hyvät
blogikirjoitukset läpi. Viitteistä löytyy linkit. Yritän nyt selvittää itselleni ja lukijoille, mitä
Suomessa on tehty aiheen osalta ja mitä on tekemättä sekä mitä ongelmia näen
kokonaisuudessa.
Valmistelutyöt
Direktiivin valmisteluun on osallistuttu kansallisesti
erityisesti STM:n ja THL:n toimesta, mutta on muitakin valtakunnallisia
toimijoita ollut aiheen kimpussa. Varsinaiset palvelun tuottajat ja järjestäjät
eivät ole erityisemmin olleet mukana tässä, eikä myöskään terveysteknologian
kehittäjät ja palveluntarjoajat, tutkimuslaitokset ja yliopistot,
vakuutusyhtiöt. Eikä aihe ole vielä koskettanut meitä kansalaisia tai
potilaita.
SITRA on ollut erityisen aktiivinen taustavalmistelija.
TEHDAS-hankkeessa kävi ilmi, että eri EU-maiden valmiudet vauhdittavat
terveystietojen käyttöä tutkimukseen ja innovaatioihin eroavat suuresti. (https://www.sitra.fi/hankkeet/tehdas-yhteistoimintahanke/). Tällä
hetkellä eurooppalaiset tutkijat, yritykset ja päättäjät kohtaavat useita
esteitä maiden rajat ylittävälle terveystietojen hyödyntämiselle. Suurimmat
esteet liittyvät lainsäädäntöön. Käytännöt terveystietojen keräämiseen ja
käsittelyyn eriävät kunkin EU-maan lainsäädännön takia, ja maissa tulkitaan
yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) eri tavoin. Terveystietojen sujuva
hyödyntäminen edellyttääkin sekä unionin että jäsenmaiden lainsäädännön
selkeyttämistä. Myös tiedon laatua on kartoitettu ja määritelty kansainvälisenä yhteistyönä TEHDAS-hankkeessa.
Ensisijainen potilastietojen käyttö
Kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa osittain tietojen
siirrot organisaatioiden välillä, osittain kansalaiselle omien tietojen
korjaamisen. OmaKanta ja Eresepti
toimivat osittain. OmaKannan rinnalla ensisijaisina tietolähteinä ovat edelleen
organisaatioiden omat potilastietojärjestelmät. Tietojen siirto OmaKantaan
kehittyy koko ajan. Kansalliset määritelmät, luokitukset ovat osittain myös
kansainvälisiä, mutta erojakin on. Kela on valmistellut EHDS:ää
Kantajärjestelmän kannalta.
Vielä pitää tarkentaa, mitä ovat terveysAPPsit ja mitkä
hyvinvointia lisäävät laitteet lasketaan mitenkin mukaan. Tämä on ”laaja
viidakko”, josta ei taida olla suomalaisessakaan todellisuudessa yhtenäistä
käsitystä, normia tai menettelytapoja.
Toissijainen potilastietojen käyttö
Toissijaisen käytön lainsäädäntö on Suomessa lähellä tulevan
EU-asetuksen vaatimuksia, mutta kansainvälisesti on vaihtelua. Findata on ollut
keskeisessä asemassa tutkimustiedon saantia helpottavan infran rakentamisessa
kansainvälisesti. Toisaalta kesken on vielä kansallisenkin lainsäädännön
uudistaminen. Kritiikkiä on nykylainsäädäntö saanut aineistojen
käyttömahdollisuuksista ja hitaasta oikeuksien myöntämisestä.
Tiedon siirto ja tietojen hyödyntäminen
Ensisijaisessa potilastietojen siirrossa on kahdenlaisia
ongelmia: 1. tiedon laatu – se on kuitenkin koko tiedon määrään suhteutettuna
marginaaliongelma, mutta luotettavuutta se kalvaa. 2. tiedon tulkinta ja vertailukelpoisuus
muiden maiden tietojen kanssa – puhutaanko samasta asiasta. Toissijaista tiedon
hyödyntämistä vaikeuttaa, miten tietoja voidaan tutkimuksellisesti yhdistää,
jos luokitteluissa ja määrittelyissä eroja.
Tietoavaruus
Lähtökohtaisesti tiedon omistaja on kansalainen / potilas.
Toisaalta potilastietojen siirtyessä osaksi rekistereitä, niiden omistajuus
samalla siirtyy rekisterien pitäjille. Siirtymävaiheessa potilas voi toki
kieltää tietojensa toissijaisen käytön. EU:n tietoavaruus on pulmallinen
hallittava tietovaranto (tai rekisteri). Tiedon omistajuus tietoavaruudessa on epämääräinen. On
myös vielä selvitettävä, miten käytännössä rakentuu tietojen siirto tai
tietojen haku tietoavaruudessa. Ja miten rakennetaan käytönhallinta potilaiden,
ammattihenkilöiden, tutkijoiden ja innovaattoreiden kannalta. Pitää määritellä,
mikä on ”relevanttia” tiedon saatavuutta eri toimijoiden kannalta ja kuka sen
määrittelee?
Koko EU-asetuksen käyttöönoton
aikataulutus ja ositus
EU-asetus astuu
voimaan vuonna 2026. Ensisijainen ja toissijainen käyttö laajenee vuonna 2028.
Vuonna 2030 käyttö laajenee uusiin tietokategorioihin ja kolmansien maiden sääntelyyn.
Vuonna 2034 tulevat voimaan loput tietokategoriat. EHDS:n aikataulutuksesta ja
vaiheistuksesta tulee suomalaisittain kuitenkin mieleen seuraavia kysymyksiä:
·Keskeinen kysymys on, mitä tarkoitusta ja ketä
varten uuden asetuksen mukainen toiminta palvelee Suomen kansalaisia, potilaita, palvleutuottajia, tutkijoita, kehittäjiä? ·Voidaan kysyä suomalaisittain, kuinka paljon
(kuinka tiheästi) ja mitä tietoa kansalainen tarvitsee toimiessaan ulkomailla?
Satunnaisissa tarpeissa saattaisi olla riittävä OmaKanta ja eresepti sekä
niiden mahdollisuudet kääntää ao. kansalliselle kielelle (googlaten ja/tai
tekoälyn avulla). ·Minkälaista jättitietokantaa tutkimustoimintaa
varten tarvitaan? Vai riittäisikö tiedon
vaihdon ja saatavuuden periaatteet ja käytännesäännöt? Jos suomalaisilla
tutkijoilla on terveysdatan käyttömahdollisuudet Findatan takana, miten sitten EU-tasolla
tämä järjestyy? ·Mikä on terveysdata-avaruus nyt, entä
lopputilanteessa ja mitä askelia kenenkin kannalta pitäisi tehdä loppua kohden? ·Mitä innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan ja miten
se suhtautuu tietoavaruuteen, kansainväliseen terveysdataan?
Viitteet
(1) EHDS: Lawder oy:n blogeissa lainsäädännöllinen näkökulma EHDS:ään
(2) EHDS: QMS Nordic oy:n blogeissa toiminnallinen näkökulma EHDS:ään
9.8.2024 16.13: Mikä se EHDS on?European
Health Data Space (EHDS) eli Euroopan terveysdata-avaruus on
ensimmäinen EU:n data-sääntelyjen ns. vertikaalisista
sääntelykokonaisuuksista. EHDS-asetuksen tarkoituksena on luoda
yhtenäinen ja tehokas kehys terveystietojen käsittelylle ja vaihdolle
EU:n sisällä, parantaa terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta.
16.8.2024 14.03:EHDS terminologiaa tiedonhallinnan näkökulmasta: Oletko
sinäkin törmännyt termiin EHDS ja miettinyt, mitä se oikein tarkoittaa?
Älä huoli, sillä me täällä QMS Nordicilla olemme EHDS asiantuntijoita
ja autamme sinua ymmärtämään, mistä siinä on kyse. EHDS, eli Euroopan Health Data Space-asetus,
on merkittävä askel kohti yhtenäistä ja turvallista terveysdatan
ekosysteemiä Euroopassa. Uudet säännöt ja toimintatavat ovat erityisen
tärkeitä terveydenhuollon ja terveysteknologian toimijoille
23.8.2024 11.58: Data-avaruudet ja niiden yhteys EHDS-asetukseen: Data-avaruudet
ovat nousseet viime vuosina keskeiseen asemaan tiedonhallinnassa ja
digitaalisessa infrastruktuurissa, joka näkyy myös Euroopan unionin data strategiassa. Data-avaruuksien avulla voidaan kerätä, hallita ja jakaa valtavia määriä tietoa turvallisesti ja tehokkaasti.
30.8.2024 12.25: Keitä EHDS koskee?Euroopan terveysdata-avaruus (EHDS)
tuo uudet pelisäännöt terveysdatan hyödyntämiseen ja jakamiseen
EU-alueella. Tämä asetus vaikuttaa laajasti eri toimijoihin, ja tässä
blogissa käsittelemme, keitä se koskee ja miksi sen vaatimuksiin
valmistautuminen on tärkeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti