Puoliannosta vaikuttavuusseminaaria 6.9.24 - sosiaalipalvelut saivat näkyvyyttä

Vaikuttavuustieto yhteiseen käyttöön oli vaikuttavuusseminaarin alaotsikko 6.9.24. Olin vaikutuksen alaisena 9.30-13.00. Sitten oli lähtö toiseen tapahtumaan. Silti olin tyytyväinen puoleenkin annokseen, jossa tapahtumaa johtivat Anne Lahnajärvi (Mediuutiset) ja Mika Kaartinen (NHG). - ks oheinen kuva

Avauspuheenvuoro.  Petra Kokko STM:stä avasi meille, mitä on vaikuttavuustieto. Se on näyttöä vaikuttavuudesta, suositusten tuottamista kansallisesti ja ammattilaisille, vaikuttavuusmenetelmien käyttöönottoa ja vielä arviointia tuotetusta tiedosta. Opimme myös että on kahdenlaista kustannusvaikuttavuutta. Ensimmäinen on tätä ilman väliviivaa olevaa sellaista koskein yksittäisiä interventioita. Toinen on väliviivalla varustettua kustannus-vaikuttavuutta eli se on sellaista keskimääräistä vaikuttavuutta. 

VM ja STM areenalla. Laura Pitkänen VM:stä ja Andreas Blanco Sequeiros stm:stä avasivat, mitä tehdään kansallisella tasolla tällä hetkellä ja mihin suuntaan ollaan menossa vaikuttavuustiedon hyödyntämisessä. - ks. oheinen kuva.  Ensinnäkin kuuntelijalle ja katselijalla tuli käsitys, että esiintyjät muodostavat "yhtä köyttä"-yhdistyksen. VM vastaa hyvinvointialueiden rahoitusasioista ja STM toiminnan sisällöstä eli sotepalveluista. Työtä tehdään hienovaraisesti yhdessä työstäen ja ohjaten. Vaikuttavuuden vuosikymmen keskittyy rahoitukseen, kansalliseen vaikuttavuusprojektiin, hyvien käytäntöjen levittämiseen ja ratkaisujen skaalaukseen. Näin eläkeläisen kokemusmaailmasta käsin painopisteet ovat tuttuja vuosien ja vuosikymmenten takaa. Rahoitus on ollut aina yksi keskeinen ohjauksen väline tavalla tai toisella. Nyt puhutaan rahoitusmallin kehittämisestä. Lienee kyse jonkinlaisen kannustavan mallin kehittämisestä. Nythän sellainen malli on kaukana. Palvelureformi liittyy toiminnan kehittämiseen, jossa vastuu on STM:llä. Laura ilmoitti kyllä halukkuutensa olla tässäkin mukana. Palvelureformissa on viisi painoaluetta: ennaltaehkäisy, palvelujen saatavuus, palvelujen järjestäminen, palvelujen vaikuttavuus ja viimeisenä varautuminen häiriötiloihin. Tarkoitus on säätää periaatteet, joiden mukaan palveluvalikoima ja niiden menetelmällinen luominen ohjataan kansallisesti. Säädösvalmistelu etenee kolmiportaisesti 2024 - 2026 (hallituksen esitys) - 2027 voimaantulo. Tämän jälkeen alustajat avasivat aarreaittaa. Yritin kirjoitella kaikki muistiin, mutta nostan nyt esille keskeisiä muistikuviani. Yleistä (geneeristä) mittaria suunnitellaan. Yksikkökustannuksia mallinnetaan. Vähähyötyisiksi nostettuja tehtäviä karsitaan. Digi-digi- asiat säädetään ja tehdään vaikuttavuusarviointia. Tietysti tekoäly otetaan käyttöön. Tämä yksikkökustannusasia eli laajemmin ajateltuna toimintolaskenta on ollut agendalla monin tavoin ainakin 30 vuotta. Viimeksi itse olin mukana ns. Kainuupilotissa 2018, jossa pidettiin ties kuinka monta työpajaa ja yhteistyöneuvottelua aiheen osalta. Standardointi jäi silloinkin kesken. 

Sosiaalipalveluiden vaikuttavuus. Elina Aaltio ja Martta Forsell avasivat sosiaalipalveluiden ihmeellistä maailmaa ja sitä, miten erilaisessa tilanteessa ollaan verrattuna terveydenhuoltoon. Elina Aaltion pitkä pohjustus oli kriittisyydessään mielenkiintoinen. - ks. oheinen kuva. Sosiaalipalveluista puuttuu alan tutkimus. Tai tutkimus on laadullista, josta on vaikea saada aikaan apua palveluiden vaikuttavuuteen. Pitäisi pystyä osoittamaan vertaistutkimusten avulla toimenpiteiden vaikuttavuus, kuten terveydenhuollossa tehdään. Ongelmana sosiaalipalveluissa on tutkimusympäristön moninaisuus ja vaikeudet löytää mitattavissa olevat vaikutusketjut. Taustalla on ollut myös tällaisen määrällisen tutkimussuunnan vastustus, koska sosiaalipalvelut ovat kukin inhimillisen vuorovakutuksen tuloksia. Elina esitti kyllä ratkaisun, jossa pitäisi tukeutua ns. ohjelmateoriaan. On opittava tiettyjä taitoja, jotka on kyettävä siirtämään toimintaan. Jos nyt oikein ymmärsin, on kyse vanhan tavan poisoppimisesta ja uuden tavan käyttöönotosta. Jos tällainen interventio saadaan aikaan, on sen vaikutusta ehdottomasti mitattava jälkikäteen. On myös otettava huomioon erilaiset alueet ja niiden kulttuurit. Elinan mielestä on kaukana tulevaisuudessa tilanne, että sosiaalipalveluiden palveluvalikoimaa voidaan arvioida ja muuttaa alan tutkimusta hyödyntäen. Martta Forsell esitteli innoissaan uutta THL:n seurantatietorekisteriä. Tällaista ei ole ollut ja tutkimustoimintakin on perustunut erillisiin tiedonkeruihin. Rekisterin pohjana ovat ajantasaiset asiakastiedot sekä yhtenäiset kirjaamiskäytännöt (sosmeta-käsitteet).Tämä on hieno uudistus. Itse olin 30 vuotta sitten rakentamassa sosiaalihuollon hoitoilmoitusta. Se lienee ollut tähän päivään saakka ainoa sosiaalipalveluita koskeva kansallinen vertailukelpoinen tiedonkeruu. 

Sosiaalipalveluiden käytännon kokemuksia kentältä. Ennen Elinan ja Martan alustusta esiintyivät Päijät-Hämeestä Paula Andreasen ja Maria Tapola-Haapala. Paula esitteli ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaussovelluksen. - ks. oheinen kuva.  Sovellus tukee asiakasohjaajan työtä palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden myöntämisessä. Sovelluksessa on keskeisenä osiona kustannuslaskenta sekä asiakkaan kannalta että palveluntuottajan kannalta. Ääritapauksessa kustannuslaskennan avulla voidaan arvioida, onko kuitenkin edullisempaa ohjata asiakas palveluasumiseen kotihoidon sijasta. Sovelluksen laadinnassa myödynnettiin RAI-järjestelmää. Sovelluksen teko kesti puoli vuotta eikä se vaadi suurta investointia. Sovellus voidaan myös luoda muihinkin sosiaalipalveluihin. Itselle jäi sellainen käsitys, että asiakkaan oma toiminta, omaisten ja lähipiirin vaikutusta ei sovelluksessa oteta huomioon. Toinen huomioni koskee kotihoidon ja palveluasumisen vaihtoehtoisuutta. Kokemukseni pohjalta se ei ole pelkkä kustannuskysymys vaan merkittävä muutos asiakkaan elämässä. Maria esitteli käytännössä, miten hankalaa on saada aikaan sosiaalipalveluihin kattavia kansallisia suosituksia. Taustalla on tuo hankaluus tehdä näyttöön perustuvaa tutkimusta. Kuitenkin Marian esitys keskittyi paikallisen pilotin esittelyyn. Keskeiset ongelmat ovat  motivaatio, työvoiman niukkuus ja alueelliset erilaisuudet. Pilotti käsitti suosituksen rakentamista päihdeongelmaisten toipumisesta. 1.10.24 järjestetään aiheesta skenaariotyöpaja. Vaativa juttu on tämä suositusten rakentaminen sosiaalipalveluissa, kun palveluitakin on vaikka ja kuinka.  

Mitä minulta jäi kokematta eli loppuannos seminaarista?