Kaikki tiedämme - olemme maailman onnellisin kansa, entä sitten?

Suomi oli alkuvuonna 2024 julkistetussa onnellisuusmittauksessa seitsemättä kertaa ykkönen. Hyvin sijoittuivat myös muut pohjoismaat.  Raportissa onnellisuutta tarkasteltiin kuuden käsitteen kautta: sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Ihmisten oman arvioinnin lisäksi raportin tulokset pohjautuvat erilaisiin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Mittari kuitenkin kuvaa väestötasolla onnellisuutta. Yksilötasolla vaihtelut voivat olla merkittäviä.

Onnellisuuden määritelmä on kuitenkin epämääräinen. Löysin omista blogikirjoitusten valikoimasta jutun vuodelta 2012, jossa viittaan sen aikaiseen YK:n onnellisuusraporttiin. (Tanska 1., Suomi 2,). Nostin esille professori Erik Allardtin käsitemallin vuodelta1976 eli elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving), itsensätoteuttamisen muodot (being).(http://ollintuumailut.blogspot.com/2012/04/suomi-lahes-onnellisin-maa-vai-onko.html). Senioritutkijaryhmä palasi Allardtin viitekehykseen ja rakensi sen pohjalta analyysin vuoden 2023 tilanteesta ja vertasi sitä 70-luvun tuloksiin. Tein aiheesta jutun blogiini tammikuussa 2023: http://ollintuumailut.blogspot.com/2023/01/erik-allardtin-hyvinvoinnin-teorian.html. Tutkijoiden tiivis päätelmä oli seuraava: ”Allardtin mittaama hyvinvointi on kohentunut. Elintason (having) nousu on ollut vahvaa, poikkeuksena kuitenkin huonontunut työllisyys. Loving-arvojen muutos on maltillinen, mutta suunta on ollut kohti parempaa tarpeiden tyydytystä. Being-arvot ovat parantuneet loving-arvoja hieman enemmän. Yksilöllinen elämäntyytyväisyys on parantunut, ja yhteiskunnallinen tyytyväisyys on pääsääntöisesti lisääntynyt.”

Halusin kuitenkin vielä selvittää, minkälainen onnellisuuden määritelmä mahdollisesti on Kirkko ja Kaupunki-lehden 20.8.2024 Taneli Kylätaskun tekemässä jutussa otsikolla: "Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?" - Alaotsikkona on: "Mitä onni on ja miten sen voi saavuttaa? (ks. yllä oleva kuva lehden jutusta). Löysin Duodecimin terveyskirjastosta hyvän pohdinnan tähän. Onnellisuudesta löytyy kaksi tutkimusperinnettä: psykologinen onnellisuus ja onnellisuus kukoistamisena tai hyvinvointina. Tuo onnellisuusraportti lienee lähellä käsitettä hyvinvointi. Samoin taitaa olla osittain Allardtin käsitemalli. Psykologinen onnellisuus puolestaan koostuu kolmesta osatekijästä: 1. paljon positiivisia tunteita, 2. vähän negatiivisia tunteita, 3. suuri tyytyväisyys omaan elämään.  https://www.terveyskirjasto.fi/ont00100. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen lyhyen ja ytimekkään määritelmän mukaan onnellisuus on sitä, että ihminen on täysin tyytyväinen nykyhetkeen eikä kaipaile sen enempää mennyttä kuin tulevaakaan. Ehkä Allardtin "itsensätoteuttamisen periaate" sisältää ajatuksen tyytyväisyydestä Ojasen tapaan.

Kirkko ja Kaupunki-lehden kymmenen kysymystä onnellisuudesta. Ehkä tämä Kirkko ja kaupungin näkökulma onnellisuuteen on enemmän psykologinen luonteeltaan. Outoa kirjoituksessa on, että siinä ei lähestytä onnellisuutta Raamattuun viittaamalla. Ajattelen vielä niin, että onnellisuuden ehtona on pärjääminen elämässä. Pärjäämisvajeet aiheuttavat negatiivisia tunteita sekä tyytymättömyyttä omaan elämään. Pärjäämistä voidaan edistää pärjäämistaitojen avulla. Silta onnellisuuteen kulkee taitojen harjoittelun kautta. Pärjääminen on taitolaji.  https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/05/me-parjaamme-osa-4-se-on-taitolaji.html. Tiivistän nyt tähän nuo Kirkko ja Kaupunki-lehden kymmenen kysymystä ja arvioin samalla, minkälaisia pärjäämisen taitoja tarvitaan onnellisuuden edistämiseen:

1. Tekevätkö menestys ja raha onnelliseksi? Kyllä hyvät olosuhteet mahdollistavat. Omaisuutta, kunniaa ja arvostusta saattaa olla, mutta sisäinen onnellisuus saattaa puuttua lähes kokonaan.Taustalla voi olla myös inhimillinen tragedia. Käytännössä kuitenkin on ihmisiä, joilta puuttuvat menestys ja raha ja silti ovat sisäisesti onnellisia. Perustarpeisiin riittävät tulot eivät välttämättä lisää onnellisuutta. Ollin tulkintaa pärjäämisen taidoista: Pärjääminen rahan puutteessa edellyttää oman talouden hallintataitoja. Taitoja voidaan kehittää ulkoisen avun turvin. Esimerkiksi Takuusäätiön (https://www.takuusaatio.fi/) apu voisi olla taitojen oppimiselle hyvä lähtökohta: "Autamme ihmisiä ottamaan oman taloutemme haltuun." Myös Marttaliitolla on apuvälineitä tarjolla talouden hallintataitojen oppimiseen. https://www.martat.fi/
   
2. Ratkaisevatko lapsuuden kokemukset sen, kuka on onnellinen ja kuka ei? Onnellinen lapsuus ei välttämättä takaa onnea aikuisuudessa ja päinvastoin. Lapsuuden huomionosoitukset ja rakkaus voivat kantaa aikuisuuteen onnellisuutena. Tyytymättömyyden ja negatiivisen elämänasenteen taustalla voi olla jokin tragedia, joka selittää tätä onnetonta tilaa. Aikuisuudessa kyky myöntää aikaisemmat vaikeudet antavat pontta onnellisuudelle.
   
3. Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit? Lapsuuden kokemusten lisäksi geenit ja perinnölliset luonteenpiirteet ohjaavat onnellisuutta. Perintötekijät on arvioitu selittävän 30-40 prosenttia ihmisen onnellisuudesta. Ja 40% onnellisuudesta perustuu ihmisen omiin tekemisiin ja  valintoihin.
4. Kannattaako oman elämän vertaaminen muihin? Tutkimusten mukaan ei kannata. Mitä enemmän vertaat itseäsi muihin, sitä onnettomampi olet. Helposti tulee verrattua toisen ulkokuorta omaan sisimpäämme. Tuntuu siltä, että itseltä puuttuu jotain. 
5. Jokainen tuntee joskus itsensä onnettomaksi. Mitä silloin voi tehdä? Kannattaa myöntää, että välillä on onneton olo. Jos kieltää tällaiset tunteet, saattaa altistua mielenterveysongelmille. Jos onni on hukassa, sitä kannattaa etsiä sieltä, missä sen on viimeksi kokenut. Pitkään onnettomaan oloon kannattaa viime kädessä hakea apua ammattiauttajalta esim. psykoterapiasta. Ollin tulkintaa pärjäämisen taidoista: Negatiivisten tunteiden taustalla voi myös olla äkillinen tai pitkäaikainen sairaus. Taitoa on tulla toimeen omien sairauksien kanssa ja edistää pärjäämistä yhdessä ammattiauttajien kanssa.
6. Suomi tavoittelee talouskasvua. Tekeekö se meistä onnellisempia? Hyvinvointivaltioissa tuloerot ovat pieniä. Hyvinvointivaltiot ovat onnellisuusmittauksen kärjessä.  Hyvinvointivaltioissa koetaan olo turvalliseksi, jossa voi luottaa yhteiskuntaan ja virkamiehiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ollin tulkintaa pärjäämisen taidoista: On ymmärrettävä, että talouskasvulla ei ole nopeita vaikutuksia yksittäisten ihmisten onnellisuuteen. Tutkimuksissakin on todettu, että esimerkiksi palkankorotuksella on vain hetken vaikutus onnellisuuteen.
   
7. Miksi ihmissuhteet ovat niin tärkeitä? Lämpimät ja kiinteät ihmissuhteet suojelevat meitä elämän ja vanhenemisen koettelemuksilta. Lapsuuden ihmissuhteet kantavat aikuisuuteen hyvinvointia. Viiskymppisenä tyytyväisyys ihmisuhteisiin kantaa terveeseen ja hyvinvoivaan vanhuuteen. Ihmissuhteiden laadulla on merkitystä, ei niinkään määrällä. Ollin tulkintaa pärjäämisen taidoista: Yksinäisyys on negatiivisten tunteiden, jopa masennuksen lähde. Ihmissuhteiden rakentaminen on taito, jonka opettelu pitäisi lähteä liikkeelle on nuorella iällä.
   
8. Voinko vielä tehdä elämälleni jotain vai onko liian myöhäistä? Jokainen voi tehdä koska tahansa myönteisiä elämänmuutoksia. Terveyttä ja onnellisuutta parantavaa valintaa pitää toistaa päivittäin ja samalla viljellä lämpimiä ihmissuhteita. Ollin tulkintaa pärjäämisen taidoista: Pärjäämisvaje voi olla tilapäinen tai pysyvä. Sen kanssa on opittava tulemaan toimeen. Ammattiauttajalta saadulla avulla on oltava välitön vaikutus eli jälki omaan elämäntilanteen hallintaan. Taitojen opettelussa tunnettuja menetelmiä sisältyy mm. kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennukseen. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/sopeutumisvalmennus
   
9. Miten voisin tulla onnellisemmaksi? Mikään onnellisuustutkimus ei anna vastausta. On vain pysähdyttävä itse miettimään, millainen on tilanteeni ja millainen haluaisin sen olevan. Todellisuudessa emme ole oman elämämme asiantuntijoita. Vinkit asiantuntijoilta saattavat auttaa enemmän muutokseen.
   
10. Minkälaisia elämänviisauksia ja -ohjeita onnellisuustutkijat ovat löytäneet?  Jutussa mainitaan esimerkinomaisesti seuraavia viisauksia: Onnellisuuden tavoittaa parhaiten, kun keskittyy siihen, mitä on parhaillaan tekemässä. Pyri tunnistamaan se, miltä sinusta tuntuu olevan ihmisten seurassa. Kun jaat aikaasi, asetatko oikeasti etusijalle ne ihmiset, jotka ovat sinulle tärkeitä? Harjoittele uteliasta suhtautumista ihmisiin. Kiinnitä huomiota myös siihen, mikä valvottaa sinua öisin. Ollin tulkinta pärjäämisen taidoista: Nuo elämänviisaudet ja ohjeet ovat juuri tätä pärjääämisen taitojen opettelua.
    

Pari jälkikommenttia

• 1-kohdan osalta löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, joka perustui maakohtaisiin onnellisuusmittauksiin.  Olemme kaikki kuulleet sanonnan " rahalla ei voi ostaa onnea" , mutta kuinka totta se todella on? Haluan vastata tähän ikivanhaan kysymykseen, CasinoTop3 vertasi eri maiden onnellisuusindeksipisteitä keskipalkkaan, miljardöörien määrään ja elinajanodotuksiin saadakseen lopullisesti selville, voiko raha todella ostaa sinulle onnellisuutta. Tutkimuksessa selvisi, että keskipalkan ja onnellisuuspisteiden välillä oli merkittävä positiivinen korrelaatio (0,68), mikä tarkoittaa, että tiedot viittaavat siihen, että raha todellakin tuo onnea. Positiivinen korrelaatio havaittiin myös keskipalkan ja elinajanodotteen (0,67) sekä elinajanodotteen ja onnellisuuden välillä (0,66). Silti väitän, että rahalla ei voi ostaa kaikkea terveyttä, hyvinvointia tai elämässä pärjäämistä.  

• Haluan vielä lopuksi väittää, että pärjääminen elämässä on onnellisuuden keskeinen tekijä. Kirjoitimme Kauko Koivuniemen kanssa viime vuonna 10-osaisen sarjan pärjäämisestä. Olemme tätä ilosanomaa levittäneet monin tavoin eteenpäin. Viimeksi olin toisen pärjäämisintoilijan Mikko Nenosen kanssa alustamassa aiheesta Kuopiossa otsikolla "ikääntyminen ja pärjääminen". Pohdimme myös sotepalveluiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta pärjäämiseen - siis soteongelmien ydintä. Linkit näihin löytyvät ollin tuumailut blogista osoitteista: 1. Kauko Koivuniemi - Olli Nylander: Me pärjäämme - https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/08/me-parjaamme-osa-10-me-opimme-siksi.html   2. Mikko Nenonen - Olli Nylander: Pärjääminen ja ikääntyminen - https://ollintuumailut.blogspot.com/2024/08/ikaantyminen-ja-parjaaminen-mikon-ja.html