- Kiinnitä huomiota tarkoittaa huomion kiinnittämistä näyttöön eli siihen millä on väliä ongelman ratkaisun kannalta. Samalla on tärkeätä kiinnittää huomiota omiin vinoutuneisiin ennakkokäsityksiin ja avata niitä perehtymällä aiheeseen myös muiden asiatuntijoiden ajatustapojen avulla.
- Selvennä on seuraava ongelman ratkaisun vaihe, jossa pyritään saamaan lisäselvyyttä ongelman luonteeseen. On ymmärrettävä, mikä ongelma todella on. On selvitettävä asiaan kuuluvat "faktat" sekä käytetyt käsitteet.
- Dekonstruoi tarkoittaa sitä, mitkä faktat ovat tärkeitä, mitkä harhaan johtavia tai pelkkiä harhautuksia. Täytyy kaivaa esille myös omista ennakkokäsityksistäni faktat, joista en jostain syystä pidä.
- Yhdistä tarkoittaa edellisten kolmen tekijän yhdistämistä eli toisiinsa liittyväksi kokonaisuudeksi. Yhteyksien muodostaminen vaatii järkeilyä. Kyse on johtopäätösten teosta.
Pitkin Bagginin tekstiä viitataan moniin filosofeihin. Suuri osa näistä ovat minulle tuntemattomia nimiä. Julian varoittelee filosofien laittamista erilaisten -ismien alaisuuteen. Tällaisia ismejä ovat esimerkiksi empirismi tai positivismi. Kuitenkin huomaan, että Baggini käsittelee annettuna käsitteenä "faktaa". Tämä koostuu yksittäisistä havainnoista tai jotenkin vain ilmeisistä elämän faktoista. Suomalainen emeritusprofessori Antti Hautamäki on viime aikoina sitkeästi tarttunut tähän faktakäsitykseen. (2) "Monismin mukaan asiat voivat olla vain yhdellä tavalla ja ne voidaan kuvata vain yhdellä oikealla tavalla. Pluralismi asettuu sille kannalle, että asiat voivat olla monella tavalla ja ne voidaan kuvata oikein monella tapaa. Pluralismi raivaa tietä tiedon suhteellisuudelle. Antin mukaan on kysymys näkökulmarelativismista, joka muodostuu näkökulman subjektista (henkilö, ryhmä, kulttuuri), objektista (asia tai ilmiö) ja aspektista. Aspekti on se objektin puoli, johon subjekti kiinnittää huomionsa. Väitän, että Baggini ei tunnista tätä kolmijakoa. Hänelle fakta on fakta objektista ilman subjektin näkökulmaa. Faktakeskeinen ajattelu sulkee pois vaihtoehtoiset näkökulmat asiaan, ilmiöön. Tällainen ajattelutapa myös sortuu itse asiassa ennakkokäsityksiin, jotka nimetään "faktoiksi".
Käyn vielä läpi Bagginin 12 oppituntia tiivistelmien avulla. Sieltä löytyy osittain myös tiedostamatta faktakäsitykselle joitain vastaoppeja, vinoumien havaintoja, suoranaisten virheiden havaitsemista. Yritän nyt tiivistää, mitä opin kustakin oppitunnista. Mikä oli oppitunnin ydin minulle?
- Ole tarkkana sopii hyvin tuohon A-kohtaan eli kiinnitä huomiota (Attend). Bagginin mielestä pitää riisua pois ennakkokäsitykset. Mielentilan pitää olla otollinen eli kiihkoton ja toisaalta innostunut. Mutta on varottava juuttumasta joihinkin valtavirtanäkemyksiin. Samoin on varottava tekemästä tunteella äkkipikaisia johtopäätöksiä. On kuunneltava muita.
- Kyseenalaista kaikki. Sillä tarkoitetaan omien motiivien tarkistamista ja avoimuutta vaihtoehtoisille ratkaisuille. Näen kuitenkin Bagginin tekemässä otsikossa ongelmiakin. Kaiken kyseenalaistamisesta voi seurata oma umpikuja jatkuvaan kasvuun ja oppimiseen.
- Varo askeleitasi. Pitäisi aina käydä läpi omat päättelyt ja mitä niistä voi seurata. Suuri vaara on ajautua pohtimaan asiaa ja ilmiötä omien uskomusten perusteella. Helposti myös ajautuu löytämään yksinkertaisia päättelyketjuja. Tilastot ovat myös haaste tulkintojen kannalta. Oma näkemykseni tilastoistakin on, että niissä näkyy ennalta joko tiedostetusti tai tiedostamatta luotu yksi aspekti. (Vrt Hautamäen monismitulkinta). Harha-askeleita tilastoissakin voidaan varoa avaamalla tilaston ns. metamaailman eli taustan.
- Seuraa faktoja. Tässä Baggini toimii Anttia lainaten monismin ajatustavoin. Kuitenkin Julian nostaa esille harhoja faktoissa, kun ei tunnisteta datan rajallisuutta tai tehdään yliyleistyksiä. Samoin voidaan luoda omiin ennakkoluuloihin ja uskomuksiin perustuvia "faktoja". Näissä sorrutaan oman pätevyysalueen ulkopuolelle. Bagginin mielestä pitäisi aina tarkistaa faktat ja faktan lähteet. Nämä ovat kyllä oikein kannatettavia pointteja.
- Tarkkaa kieltäsi. Termit, käsitteet pitäisi olla hallinnassa ja määritelty eivätkä ne saa olla moniselitteisiä. On pyrittävä suhteuttamaan omat käsitteet ilmiön kokonaisuuteen, mutta myös muihin vastaaviin käsitteisiin. Niinkuin faktoilla tai teorioilla, käsitteilläkin on taustaoletukset. Ne pitäisi löytää ja avata muille.
- Ole eklektinen. Käsite on minulle vieras ja hankala ymmärtää. Baggini johdattelee käsitteeseen seuraavalla virkkeellä: "Hyvä kriittinen ajattelu vaatii meitä ammentamaan tiedosta, löytyy se mistä tahansa, ja yhdistämään informaatiota monenlaisista lähteistä." (s. 117). . Käsitteenä löysin eklektisyydelle sisällön Wikipediasta: Eklektisyys (kreikan kielen ἐκλεκτικός eklektikós 'valikoiva') kuvaa suuntausta tai teoriaa, joka yhdistelee vaikutteita eri suuntauksista tai teorioista." Eklektisen henkilön pitäisi kuitenkin hallita yhdistelystä seuraava kokonaisuus. Tulisi tunnistaa oppialojen rajat ja selvittää, onko joku taho aiemmin tarkastellut aihetta. Tässä kaikessa ollaan selventämisen alueella eli kohdassa C - Clarify.
- Ole psykologi. Oli vaikeuksia löytää psykologian ydin Bagginin runsaasta pohdinnasta. Googlaten löysin mielestäni ytimen: Psykologia on ihmisen toimintaa tutkiva ja selittävä tiede. Psykologian
tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat ihmisen psyykkiset ominaisuudet ja
erilaisten taustatekijöiden vaikutukset ihmisen käyttäytymiseen ja
ajatteluun. Henkilön pitäisi tunnistaa omat psykologiset ominaisuutensa. Mutta ei saa liikaa psykologisoida. Tässä Baggini halua nostaa esille kunkin ihmisen omat tunteet ja miten ne sopivat yhteen järjen kanssa. Ei pitäisi sortua kuvitteluun, vaan kaivaa esille todellisuus. Tämä psykologian yksilöllinen tunnistaminen on mielestäni melkoinen haaste. Jollain tapaa haaste on minulle avautunut erilaisissa työnhakuun liittyvissä psykologisissa testeissä.
- Tiedä millä on väliä. Pitää osata erottaa toisistaan triviaali ja merkityksellinen tieto. Tunnistettava, milloin on kyse erimielisyydestä arvoista eikä faktoista. Vältettävä virheellisiä teorioita ja yleensäkin virheitä. Tunnistettava asian ydin. Toisaalta oltava ymmärrystä ja suopeutta erilaisille mielipiteille.Ja kaiken lisäksi Baggini toteaa, että "tärkeys on tilannesidonnainen:" Tämä on merkittävä haaste, koska ei riitä pelkästään erilaisten "faktojen" tarkastelu. Tarvitaan niiden taustaoletusten analyysiä.
- Kadota egosi. Pitää olla aktiivinen ja positiivinen muutoksille eikä osoittaa pelkuruutta tai olemista vastarannankiiski kaikelle muutokselle. Tunnettava omat tietämyksen rajat. On vältettävä nurkkakuntaisuutta. Ja lopuksi on tunnistettava oma temperamentti. Ja kuitenkin Baggani vaatii toisella oppitunnillaan - "kyseenalaista kaikki".
- Ajattele itse, älä itseksesi. Pitää olla yhteydessä ja tekemisissä muiden kanssa,.Omat henkilökohtaiset intressit eivät saa olla määrääviä. Pitää välttää ryväsajattelua ja kaksinapaista ajattelua. Tämä on tärkeä opetus. Asioiden pohdiskelu yksin ilman mitään inhimillistä vastinparia johtaa usein vääristyneisiin tai puutteellisiin päätelmiin. Itse asiassa (tätä Baggani ei nosta esille) parasta ajattelua ja uuden ideointia on parityöskentely avoimessa toisiaan kunnioittavassa ilmapiirissä. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.
- Yhdistä vain. Tässä ollaan viimeistään ACDC:n ytimessä eli yhdistämisessä. On varottava sortumasta erilaisiin ismeihin. On erotettava toisistaan etiikan teoriat ja tosiasiat. On purettava kaksinapaisuudet eli vaihtoehtoisten ratkaisujen määrittely hyviksi tai huonoiksi, mahdollisiksi tai mahdottomiksi jne. Vaihtoehtoja on monia. On yhdistettävä eri asiat keskenään ja muodostettava kokonaiskuva asiasta, ilmiöstä ja ongelman ratkaisusta.
- Älä anna periksi. Ajattelu on lakkaamaton kasvu- ja oppimisprosessi. On hyväksyttävä, että aina on olemassa ratkaisemattomia ongelmia. Kaikkiea ei voi palauttaa ennalta määriteltuihin sääntöihin. On tunnistettava, että ongelmat ovat monimutkaisia. Ja aina toimitaan jatkuvassa epävarmuudessa. Silti kannattaa aina yrittää saada aikaan muutosta. Se kai on Bagganin viesti "älä anna periksi".
Olen sitä mieltä, että Baggini "tykittää" liian paljon erilaisia ohjeita, nostaa esille monenlaisia ajatteluun liittyviä vaaroja, mahdollisia virheellisyyksiä. 12 luentoa sisältävät osittain päällekkäisyyksiä. Aina ei oikein lukijalle selviä, mikä oleellinen ero on eri luentojen ydinsanomien välillä. Teorioiden ja faktojen väliset erot ja yhteydet tulevat sekavasti esille. Kirjan analyysit keskittyvät usein eri filosofien ajatusten erittelyyn. Keskeinen osa käytännön esimerkeistä liittyvät filosofien välisiin keskusteluihin ja vuorovaikutukseen. Minusta ajattelu ei ole filosofien yksinoikeus. Se kuuluu kaikille meille.
Viitteet
(1) Julian Baggini: Filosofisen ajattelun opas - selvemmän ajattelun olennaiset periaatteet. Eurooppalaisen filosofian seura ry / niin&näin 2023; Englanninkielinen alkuperäisteos "How to Think Like a Philosopher. Essential Principles for Clearer Thinking" 2023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti