YLE-kuva Keravan Sompion koulusta |
Väittämiä, miksi ruoka ei maistu tai maistuu. Hyvinvointiyhteiskunta rappioittaa hyvinvointivaltiota, voisi olla kovin väittämä aiheesta. Tai toisin päin ruoka on niin huonoa, että se ei kelpaa kaikille. Tai YLEn uutisen toteamus: "Ruoka maistuu, jos kaveritkin syövät sitä ja jos nuoret saavat vaikuttaa ruokaan ja ateriatapahtumaan." Tai YLEn arvio kärkikunnista: "Kouluruokaan on näissä kärkikunnissa panostettu: laskennallinen ateriahinta on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella." Tai sellaisenkin väittämän voisi esittää, että ruokakulttuuri ja perheiden elintaso on muuttunut rinnan suuntaan, jossa mukavampi on työntää rahaa kouraan lapselle ja kehoittaa menemään ruokiksella jonnekin muualle syömään. Aikanaan koulun alueelta oli poistumiskiellot. Muistan lapsuudesta, kun parijonossa mentiin ruokalaan ja opettaja valvoi, että kaikki söivät ruokansa. No eihän sekään ollut kovin mukavaa.
"Kohtaamattomuus on koulujärjestelmämme pahin puute." Tällaisen väittämän heitti aineenopettaja Pekka Peura blogissaan 28.9.2018. Kiire on kaikilla, erityisesti opettajilla. (3) Opettajalla ei ole aidosti aikaa kohdata oppilasta. Peura ehdottaa, että kalenteriin järjestettäisiin viikoittain henkilökohtaista ohjausta jokaiselle oppilaalle. Tästä tuli mieleeni, että voisiko yhteisötasolla ohjausta ja yhdessä oloa edistää kouluruokailun avulla. Joka päivä olisi koululuokalla yhteinen ruokapöytä luokanopettajan tai valinnaisesti aineenopettajan kanssa. Otettaisiin uusiokäyttöön ikiaikainen kansakoulun käytäntö, mutta uusin opein ja tavoittein. Vaimon kanssa juteltiin asiasta. Hän ehdotti, että olisi oma kouluaine (vaikkapa hyvinvointi- ja terveystietoa tms.), jossa yhdessä mentäisiin syömään kouluruokalaan. Pitäisikö tiukentaa koulusta poistumissäännöstöä. Vai pitäisikö tiukentaa valvontaa ruokailuun menosta. Ovat hiukan vanhan ajan keinoja. Niin vai annetaanko periksi koko asialle ja poistetaan kouluruokailu kokonaan. Tai pistettäisiinkö se maksulliseksi. Näyttäähän ainakin osalla (kolmanneksella keskimäärin) olevan varaa hakea ruokansa muualta.
Ei anneta periksi. Oma mielipiteeni on, että "lämmin ja maksuton kouluruoka" on hyvinvointivaltion lasten ja nuorten saavuttama etu, joka pitäisi kaikin keinoin säilyttää mahdollisimman kattavasti. Nälän täyttäminen roskaruoalla on keino, joka omalta osaltaan edistää vain lihavuutta sekä kaikenlaisia hyvinvointisairauksia. (4) Jos vielä saataisiin opettajat ja oppilaat saman pöydän ääreen, voitaisiin osittain helpottaa tuota "kohtaamattomuus"-ongelmaa ja edistää terveellistä ruokakulttuuria.
Tutkijoille vielä viesti. Voisiko tehdä tutkimusta siitä, minkälaiset oppilaiden osajoukot ovat kouluruokailun laistajia ja minkälaiset vakioruokailijoita. Jotenkin tuntuu siltä, että tämä "kouluruoan laistamismittari" voisi kuvata myös laajemmin koululaisten eroja, mutta mitä eroja.
Päivitys 30.9.2018: Tutkijaviestiin vastasi Sari Fröjd FB:n puolella seuraavasti:
Sen verran on selvitetty, että kouluruoan syömättä jättäminen on yhteydessä siihen, ettei syö lämmintä ruokaa kotonakaan.
Päivitys 30.9.2018: Lisää tutkimuksia aiheesta Katri Kulmalalta FB:n kautta
Päivitys 30.9.2018: FB:n puolella käydään keskustelua siitä, miten opettajat suhtautuvat tähän kouluruokaan. Jotkut kehuvat, jotkut haukkuvat ruokaa. Tässä yksi yhteenvedonomainen kommentti aiheesta:Päivitys 30.9.2018: Lisää tutkimuksia aiheesta Katri Kulmalalta FB:n kautta
Jarno Maki Kyllä
opettajat syövät kouluruokaa. Harvassa on he jotka eivät syö. Muutama
vuosi sitten toki joissain kunnissa taisteltiin siitä, millä hinnalla
opettaja syö (esimerkkiruokailuhinta vai ei), silloin moni lopetti
syömisen joksikin aikaa. Kouluruoka myös on (omalla kokemuksellani muutamasta kunnasta) varsin hyvää. Ehkä olisi syytä jatkotutkia kauppakeskusten ja fast food -paikkojen imua ja koulusijoittelua. Yläkouluikäisten osalta pitkä ruokailuvälitunti, energiajuoma ja
suklaapatukka on kova kilpailija kouluruoalle, jos rahaa on.
Mutu-tuntumalla kysymys voi olla jopa enemmän siitä, että kesken
organisoidun koulupäivän poistumalla koulun vaikutuspiiristä vähän
sivuun, tehdään nuorten omaa tilaa ja aikaa. Näistä
tilastoistahan näkee, että kaupungeissa skipataan useammin ruokailu,
kuin pienissä kunnissa. Kyllä siitä tulee se koulusijoittelu mieleen.
Päivitys 6.10.2018: Ministerikin huolestui kouluruokailusta: Leppä Ykkösaamussa: Kouluruokailun kehittämisestä selvitys, välipalan tarjoaminen pohdintaan
Maa- ja metsätalousministeri sanoi olevansa huolissaan kouluruokailun suosion laskusta.
Leppä kuvaili
huolestuttavaksi sitä, että yhä harvempi syö kouluruokaa. Hän kertoi,
että selvityksessä pohditaan myös, pitäisikö kouluruokailussa tarjota
nykyisen yhden aterian lisäksi myös välipalaa.
–
Työelämä on muuttunut kiireisemmäksi ja lapset ovat ehkä aiempaa
enemmän yksin tai keskenään iltapäivisin. Pitäisikö olla elementtejä
että napostelukulttuuri ei olisi nykyisen kaltaista, Leppä pohti.
Lepän
mukaan päättäjien pitää pohtia, mitä voidaan tehdä jotta kouluruoka
saataisiin maistumaan entistä paremmalta. Ministeri ei ottanut kantaa
siihen, millaisia rahamääriä kouluruokailuun pitäisi laittaa.–
Tavoitteen pitää ilman muuta olla, että nykyistä useampi koululainen
syö kouluruokansa. Jos se vaatii taloudellisia panostuksia, niitä on
tehtävä, Leppä kommentoi. https://yle.fi/uutiset/3-10443287
Päivitys 18.10.2018: Jouko Tuomisto tiivistää FB:n puolella nuorten ylipainoisuutta koskevan tutkimuksen tulokset seuraavasti: "Suurin osa nuorista, jotka ovat ylipainoisia, ovat olleet normaalipainoisia pikkulapsina, ja toisin päin alle kaksivuotiaan ylipaino ei ennusta myöhempää ylipainoa. Sen sijaan ylipainoisista kolmevuotiaista oli 90 % ylipainoisia myös nuoruusiässä. Näyttää siltä, että kriittinen ikkuna on 2-6 vuoden iässä. Jos silloin kehittyy ylipaino, se todennäkäisesti myös pysyy nuoruusikään asti. Tutkimus ei selvitä ilmiön syitä, mutta ennen kouluikää saadut ruokatottumukset ja mahdollisesti liikuntatottumukset näyttävät olevan asioita, jotka vanhempien olisi hyvä ymmärtää." http://stm.sciencemag.org/content/10/463/eaav3890?fbclid=IwAR1Vf8N_30nhjGzUkkOeQ_rQHXhuOSvxHYR3mowd904uHgZv8zBPkDE-EcQ
Päivitys 18.10.2018: Jouko Tuomisto tiivistää FB:n puolella nuorten ylipainoisuutta koskevan tutkimuksen tulokset seuraavasti: "Suurin osa nuorista, jotka ovat ylipainoisia, ovat olleet normaalipainoisia pikkulapsina, ja toisin päin alle kaksivuotiaan ylipaino ei ennusta myöhempää ylipainoa. Sen sijaan ylipainoisista kolmevuotiaista oli 90 % ylipainoisia myös nuoruusiässä. Näyttää siltä, että kriittinen ikkuna on 2-6 vuoden iässä. Jos silloin kehittyy ylipaino, se todennäkäisesti myös pysyy nuoruusikään asti. Tutkimus ei selvitä ilmiön syitä, mutta ennen kouluikää saadut ruokatottumukset ja mahdollisesti liikuntatottumukset näyttävät olevan asioita, jotka vanhempien olisi hyvä ymmärtää." http://stm.sciencemag.org/content/10/463/eaav3890?fbclid=IwAR1Vf8N_30nhjGzUkkOeQ_rQHXhuOSvxHYR3mowd904uHgZv8zBPkDE-EcQ
Viitteet
(1) Toim. Ilkka Taipale: 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta, Kustannus oy Kunnia, Helsinki 2006; Maaseudun tulevaisuus-lehdessä 12.2.2018 on artikkeli aiheesta otsikolla "Suomen ylpeys ja maailman ykkössija: maksuton kouluruokailu kaikille lapsille jo 70 vuotta." :
"Suomessa 70 vuotta sitten kaikille koululaisille taattiin maksuton ateria, joka oli yleensä lämmin keitto, puuro tai velli. Eväsleivät ja maito tuotiin kotoa ja lisäksi laki velvoitti lapset tekemään kohtuulliseksi katsottavan määrän työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Opettajan piti ohjata tätä toimintaa. "Jo silloin kouluruuassa oli hienot elementit: opettaja ohjaa, lapset osallistuvat. Vuonna 2004 kouluruokailu otettiin osaksi opetussuunnitelman perusteita ja oppilashuoltoa ja vuonna 2014 siitä tuli oppimistapahtuma", selvittää opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta." https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.224039
Aiheesta vielä tarkemmin, ks. https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/ruokapalvelut/koulu-ja-oppilaitosruokailu
(2) Edes ilmainen ruoka ei kelpaa, YLE-uutinen 28.9.2018: Artikkelissa on kattava tilasto kunnittain koko maasta. https://yle.fi/uutiset/3-10411104
"Keskimäärin lähes kolmasosa Suomen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista peruskoululaisista jättää päivittäisen koululounaan väliin. Mutta jo maakunnittain löytyy selviä eroja. Huonoin tilanne on Uudellamaalla. Siellä 41 prosenttia laistaa koululounaan joko kerran tai useammin koko viikon ajan. Kainuun prosenttiluku on 20, matalin maakunnista. Kunnittaiset erot ovat maakuntia selvästi suuremmat. Rautalammilla kaikki kasit ja ysit ilmoittivat nauttivansa koululounaan joka päivä, Petäjävedellä, Lemillä, Hirvensalmella ja Jämijärvellä lähes jokainen. Kouluruokaan on näissä kärkikunnissa panostettu: laskennallinen ateriahinta on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Muita kouluruokailun ilonaiheita ovat muun muassa Pyhäntä, Ypäjä ja Kihniö. Niissäkin lähes kaikki käyvät koululounaalla säntillisesti."
(3) Pekka Peura: Kohtaamattomuus on koulujärjestelmämme pahin puute, blogikirjoitus 28.9.2018 http://maot.fi/author/ppeura/
(4) Tämä kirja avaa hyvin tuota lihavuuden taustaa: Barry Bobkin: Läski maailma, Like 2011: Kirjan esittelyteksti avaa asiaa seuraavasti: "Mistä ylipaino johtuu? Ovatko syynä virvoitusjuomat, pikaruoka, liikunnan puute vai elintarviketeollisuuden epäeettisyys tuotantoketjussa? Ravitsemustaloustieteen professori Popkin tarkastelee elintasossa sekä elämäntavoissa tapahtuneita muutoksia ja osoittaa, että nykyiset ravintotottumuksemme ovat törmäyskurssilla evoluution kanssa. Liikalihavuuden ja kuolemaan johtavien kroonisten sairauksien yhteys ei ole välttämättä seurausta vain yksilön huonoista ravintovalinnoista. Pikemminkin se on seurausta kehittyneen, globaalin ja ylikansallisten yritysten hallitseman maailman tavasta ohjata jokapäiväistä elämäämme. Popkin paljastaa tehotuotetun ravintoketjun kuolleet kulmat, valmisruokamarkkinoita hallitsevien ketjujen pimeät puolet ja elintarvikelainsäädännön porsaanreiät lihavuuskriisin taustalla."
Omassa asuinkunnassani 65+ -ikäiset voivat käydä kouluilla syömässä varsin kohtuullisella ateriahinnalla. Näin pyritään mm. vähentämään hävikkiruokaa ja tarjoamaan koululaisille mahdollisuus jutella iäkkäämpien kanssa. Moni eläkeikäinen on lasten kanssa jutellessaan kuullut, ettei lapsilla ole kotona arkena lämmintä ruokaa, vaan kouluruoka on päivän ainut lämmin ateria. Vanhemmilla ei ole aikaa, eikä halua valmistaa ruokaa työpäivän jälkeen. Osa vanhemmista on esittänyt toiveen, että alueen lounaspaikat valmistaisivat iltapäiväruoan, jota lapset voisivat koulun jälkeen käydä lounasseteleillä syömässä. Kouluruokailuasiassa vanhemmilla on varmasti peiliin katsomisen paikka.
VastaaPoistaKouluruoka on tavallista kotiruokaa. Harvassa kodissa valmistetaan tasapainoista ja terveellistä ruokaa sillä ateriahinnalla, joka koulujen budjetissa on käytössä.
Jos koulupäivänä menee lounasaikaan paikallisiin marketteihin tai R-kioskille, joutuu kassalla jonottamaan pitkäänkin lasten perässä. Jonossa tulee usein katseltua, mitä lapset ostavat: karkkia, limsaa, jäätelöä, energiajuomia, pullia, valmisvoileipiä, hampurilaisia, pizzapaloja. Epäterveellistä ja kallistakin. Harvoin kympin seteli riittää ostoksiin.