Ihminen ajattelee, tekoäly suorittaa, väittää Henning Beck

neurotieteilijä Henning Beck

"Ihminen ajattelee, tekoäly suorittaa" on artikkelin otsikko HS: lauantainumerossa 15.9.2018. (1) Saksalainen neurotieteilijä Henning Beck tutkii, luennoi, kirjoittaa ja väittelee tekoälystä. Perusajatus on, että ihminen keksii nyt ja tulevaisuudessa kaikki merkittävät ideat, ei tekoäly. Ihmisaivot toimivat hitaammin ja tekevät enemmän virheitä kuin tietokoneet. Juuri siksi ihmiset keksivät uusia ideoita eivätkä koneet. Meidän siis pitäisi toimia toisin kuin tietokoneet. Olennaista on, että tietokoneet eivät ymmärrä, mitä ne tekevät. Ne vain seuraavat sääntöjä, jotka asetamme niille. Niin itse asiassa parhaat ideat syntyvät siitä, kun sääntöjä rikotaan eikä seurata.  Tietokone ei tätä ajattelun murrosta kykene tekemään. Beck haluaakin puhua koneoppimisesta eikä tekoälystä. Älykkyys on pyhitetty hänen ajattelussaan ihmiselle ei koneelle. Kyse on ymmärtämisestä ja ymmärryksen jatkuvasta kehittymisestä, kun ihminen saa vuorovaikutuksessa palautetta. "Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei voi tällä hetkellä digitalisoida." Itse asiassa tekoäly on hyvä työkalu eli loistava renki, mutta ehkä vaarallinen isäntä. 

Keksiminen, innovointi, ideoiden synnyttäminen on inhimillinen prosessi, jota Beckin mielestä voidaan edistää  monin tavoin. Kannattaa ongelman ratkaisemiseksi tehdä mahdollisimman paljon kysymyksiä, joihin ei kannata etsiä heti vastauksia. Yön yli nukkuminen auttaa. Aivojen lepuuttaminen aivan muilla toiminnoilla avaa monesti ongelmiin ratkaisuja. Vaaraksi on myös juuttua liiaksi omiin totuttuihin tapoihin tai juuttua somemaailman luomaan turvalliseen kuplaan samanmielisten joukkoon. "Ihmisten pitäisi useammin hakeutua erilaisten mielipiteiden äärelle, haastaa omaa ajatteluaan, olla mahdollisimman ennakkoluulottomia ja väitellä ystävienkin kanssa."

Erehtyminen. Niin en ole lukenut Henning Beckin kirjaa "Irren ist Nytzlich!" - erehtyminen on hyödyllistä. Kyllä, ideoinnissa tämä periaate on hyödyllinen, mutta en nyt periaatetta kaikessa tekemisessä allekirjoita. Ei aina kannata keksiä uutta tai erehtyä vain sen vuoksi, että ei hyväksy toimintaperiaatetta. Ja toinen asia on tämä tekoäly. Ei sitäkään pidä käsitellä täysin erehtymättömänä suorittajana. Inhimillinen toiminta tekoälyn takana voi olla monin tavoin erehtyväistä kuten käytettävissä oleva data tai rakennetut algoritmit. Ja vielä ottaisin esille tuon eettisen puolen eli tekoälyä voidaan hyödyntää eettisesti hyvään ja pahaan. 

Arvioin taannoin joitakin tekoälyä koskettelevaa kirjaa sekä tein omakohtaisia havaintoja automatkalla:

• Martin Ford: Robottien kukoistus - teknologia ja massatyöttömyyden uhka. Sammakko 2017: (2) Martin synkistelee kirjassaan mm. seuraavaa: Työpaikkojen työvoimavaltaisuus vähenee. Kyse on eksponentiaalisesta tiedon käsittelykapasiteetin muutoksesta. Roboteista tulee monitaitoisia. Robotiikka ja tekoäly yhdentyvät. Ääripäässä syntyy ihmisen ja robotin synerginen liitto. Ja vielä pidemmälle vietynä syntyy heikon tekoälyn tilalle itsenäisestä ajatteleva kone. Kyse on tällöin älykkyyden räjähdyksestä - yli-inhimillisen älyn syntymisestä. Tätä kutsutaan singulariteetiksi. Martin Ford ei synkkyyttä maalaillessaan kuitenkaan riittävästi kiinnittänyt huomiota kahteen seikkaan: 1) Miten nopeasti muutokset tapahtuvat? Taustalla on toki Mooren laki eli tiedonkäsittelyn kapasiteetin kaksinkertaistuminen. Joo, mutta ei inhimillinen kulttuuri muutu samalla kaksinkertaistumisen kaavalla. Syntyy ristiriita teknologisista mahdollisuuksista ja inhimillisen kulttuurin syvästi tavoitteista, tavoista ja tottumuksista. 2) Teknologia ei ole pelkkää teknologiaa vaan inhimillistä toimintaa, jossa pätevät tai ainakin pitäisi päteä yleiset eettiset ja moraaliset säännöt. Onkin aina teknologisissa muutoksissa pidettävä vaakakuppi mielessä eli mitä voi tehdä ja mitä ei ole "sopivaa" tehdä.
• Antti Merilehto: Tekoäly. Matkaopas Johtajalle. AlmaTalent 2018:  Kuvasin blogissani lyhyesti kirjan antia ja tein sovelluksen sotemaailmaan. Lopuksi kommentoin aihetta otsikolla "Tekoäly muuttaa toimintoja ja toimintatapoja": Antti jakaakin perusohjeita, miten liiketoiminnassa tekoälyä pitäisi kokeilemalla viedä eteenpäin. Välttämättä tekoälyn apostolia Antti ei kuitenkaan johtoryhmään toisi. Tekoäly on siis renki eikä isäntä yritysmaailmassa. Tähän kelpaisi vanhat opit muutosjohtamisesta, joita on siis jaeltu pitkään ennen tekoälyn esiin marssia. (3)
• Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018. Kävin läpi Minnan ja Katrin keskeiset teesit. Lähtökohtana oli aivojen pitkä kehityskaari. Edelleen meitä ohjaa metsästäjä-keräilijän tehtäviin mukautuneet aivot. Aivoihin on sisäänleivottu ennakoivuus. Pystytään reagoimaan vaaroihin ja ongelmiin nopeasti. Muisti on sidottu paikkaan, jolla on puolensa (hyvät ja huonot). Ns. peilijärjestelmä aivoissa varmistaa ennakoinnin ja sosiaalisen oppimisen muilta. Vielä ei olla kuitenkaan saatu aikaan aivoissa muutosta, joka mahdollistaisi ns. moniajon eli monien asioiden yhtäaikaisen työstämisen. Sosiaalisuus on edelleen voimissaan ja kognitio eli ihmisen ajattelu ja toiminta. Kone ei pysty korvaamaan inhimillistä oppimista, luovaa ajattelua, joustavaa ajattelua sekä empaattista vuorovaikutusta. Kone on toki ylivoimainen monessa asiassa: pitkäkestoinen muisti, ei tarkkaavaisuusrajoitteita, laskentateho, ei tarvitse taukoja, havaintotarkkuus. Minnan ja Katrin analyysi on pitkältä samanlaista kuin Henningin. (4)
• Matkalla tekoälyn kanssa oli heinäkuun blogikirjoitukseni aihe: Pohdiskelin aihetta automatkalla apunamme olleiden karttasovellusten avulla. Päädyin kuitenkin vakavampaankin päätelmään: "Mitkä eettiset periaatteet ohjaavat tekoälyn kehittämistä ja erilaisten sovellusten tekoa. Jos sokeasti noudatetaan tekoälyn antamia ohjeita, saatetaan joutua kummallisiin tilanteisiin. Eettisiä periaatteita on vaikea muuntaa "yhdeksi faktaksi". Tästähän on jo esimerkkejä itseohjautuvien autojen käyttäytymisestä. Myös terveydenhuollossa on jo esimerkkejä tekoälyn ongelmista. Käytetty algoritmi voi olla jollain tavalla puutteellinen ja antaa harhaan johtavia hoito-ohjeita. Mutta olen myös huolissani siitä, miten inhimillinen tunneäly saatettaisiin korvata tekoälyllä. Ja vielä yksisuuntaisella informaatiolla - käskyillä. Käskytys ei ole nykyaikaa." (5)

Viitteet

(1) Antti Tiainen: Ihminen ajattelee, tekoäly suorittaa, HS-lauantai, teknologia, 15.9.2018:https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005827349.html
Omilla nettisivuillaan Henning Beck esittelee itsensä seuraavasti: 

I am a neuroscientist:Until 2008 I studied biochemistry at the University of Tübingen and got in touch with neuroscientific topics during my diploma thesis (equivalent to a master thesis). Supported by a PhD scholarship granted by the Hertie Foundation I started my doctoral thesis at the Hertie Institute for Clinical Brain Research in Tübingen. I finished my research project at the Institute for Physiological Chemistry at the University of Ulm and did my PhD in neuroscience in 2012 at the Graduate School of Cellular & Molecular Neuroscience. Additionally, I acquired an international diploma in project management at the University of California, Berkeley and worked for small companies in the San Francisco Bay Area. Meanwhile, I live and work in Frankfurt am Main, Germany. https://www.henning-beck.com/english/about-me/

(2) Martin Ford: Robottien kukoistus - teknologia ja massatyöttömyyden uhka. Sammakko 2017: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/05/robottien-kukoistus-positiivisia-ja.html

(3) Antti Merilehto: Tekoäly. Matkaopas johtajalle. Alma Talent 2018. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html

(4) Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/ihmisen-aivoilla-viela-ylivalta.html 

(5) Matkalla tekoälyn kanssa: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/07/matkalla-tekoalyn-kanssa-hauskaakin-oli.html