Lopultakin maakunnista muutakin kuin pelkkää politiikkaa, päivitys 20.7.2017

Tein eilen blogikirjoituksen, johon sain jo kymmenkunta kommenttia. Lukijoitakin oli toista sataa. Kirjoituksessa referoin Timo Aron ja Timo Widbomin tutkimusta, jossa väestön sijainnin ja saavutettavuuden perusteella rakennettiin kaksi maakuntien mallia: 7 -maakunnan malli ja 12-maakunnan malli. Täydensin kirjoitusta peruslähteestä löytämilläni kartoilla. Tämän jälkeen pistin päivityksen julkaisuun ja koko teksti hävisi bittiavaruuteen. Kummallista tapahtuu tässä digimaailmassa. Aikaisemmin ilman minkäänlaista omaa aktiviteettia ereseptini hävisi bittiavaruuteen.

HS teki aiheesta jutun 17.7.2017: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005293389.html

Tässä on tiivistelmä tutkijoiden analyysistä. https://www.slideshare.net/TimoAro/nykyiset-ja-uudet-optimaaliset-maakunnat

Timo Aro ja Timo Widbom: Uudet maakunnat väestön sijainnin ja saavutettavuuden mukaan.

"Uudet maakunnat perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2020 nykyiseen hallinnollisen maakuntajaon mukaisesti: aluejako perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja menneeseen kehityksen perustuvaan aluerakenteeseen eikä vaihtoehtoisia malleja ole tarkasteltu 2. Uudet maakunnat olisi voitu vaihtoehtoisesti perustaa aidosti ”puhtaalta pöydältä” alue- ja väestörakenteeseen liittyvän tiedon perusteella, jossa huomioidaan asukkaiden sijainti ja määrä eri alueilla, liikenneverkostoon perustuva saavutetta- vuus ja tulevaisuuden aluerakenteen ehdoilla. Vaihtoehtoinen analyysi toteu- tettiin muodostamalla asukaslukuun ja saavuttavuuteen perustuvat kysyntäpis- teet (10 000 pistettä) ja sijaintipisteet (700 pistettä). Perustana oli maapinta-alan jakaminen 5x5 km tilastoruutuihin. Metodina käytettiin paikkatietoanalyyseissä tyypillistä varastomalliratkaisua. 3. Vaihtoehtoisessa 12 alueen mallissa Varsinais-Suomi, Satakunta ja Lappi olisivat alueeltaan lähellä nykyisiä maakuntia. Uusimaa laajenisi hieman nykyisen Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen puolelle. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sekä Pir- kanmaa ja Kanta-Häme muodostaisivat yhtenäisen alueen. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueet laajenisivat Etelä-Pohjanmaan kustannuksella. Etelä-Savon alue repeytyisi neljälle maakunnalle. Suurin muutos liittyisi nykyiseen Päijät- Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan, jotka muodostaisivat uuden yhtenäisen alueen. Uusien alueiden optimaaliset pääpaikat saavutettavuuden mukaan ovat nykyisiä keskuskaupunkeja. Kouvolan nousisi saavutettavuuden ansiosta yhden alueen pääpaikaksi. 4. Vaihtoehtoinen 7 alueen malli muistuttaisi hyvin paljon nykyisiä yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostuneita yhteistyöalueita (ERVA). Uusimaa olisi lähellä nykyistä kokoaan, mutta Riihimäen seutu kuuluisi alueeseen. Varsinais- Suomi olisi myös lähellä nykyistä, mutta Rauman seutu kuuluisi alueeseen. Pirkanmaa laajenisi kolmeen suuntaan: Porin seutu Satakunnasta, Kanta-Hämeen pohjoisosat ja Keski-Suomen eteläosat kuuluisivat alueeseen. Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa muodostaisivat yhtenäisen alueen, jonka pääpaikka olisi saavutettavuuden kannalta Seinäjoki. Uusi Pohjanmaa nappaisi myös nykyisen Keski-Suomen läntiset osat. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostaisivat yhtenäisen alueen, johon tulisi myös eteläosat nykyisestä Kainuusta sekä osia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuun pohjoisosat muodostaisivat yhtenäisen alueen. Päijät-Häme, Kymen- laakso, Etelä-Karjala ja puolet Etelä-Savosta muodostaisivat yhtenäisen alueen, jonka keskuspaikka olisi Kouvola. 7 alueen mallissa uudet alueet olisivat kooltaan Uuttamaata lukuun ottamatta 450 000-900 000 asukkaan kokoisia eli varsin optimaalisia."

Kommentteja tuli jo 17.7.2017 FB:n puolelta. Peukutukset olivat enemmistönä. Osa piti laskelmaa pelkkänä teoreettisena mallina, jopa vitsinä. Osa kiinnitti tutkijoiden tavoin huomiota siihen, että osa nykyisistä maakunnista menee kahtia malleissa - kuten Kainuu. Yhdessä kommentissa esitettiin, että maakuntien keskuskaupungit pitäisi valita yliopisto/korkeakoulukaupungeista. Osa kommentoi laajemmin hallituksen menettelytapaa, jossa ei ole otettu mukaan oppositiota, vaikka uudistus on pitkäkestoinen ja ylivaalikausien menevä. Tämän yleisen kommentin koko maakunta-soteuudistuksesta antoi myös Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005290081.html

Tämä Erkki Aumalan kommentti FB:ssä 17.7.2017 unohtui referoida:

Maakunnat pitäisi nykyisin muodostaa talousalueittain. Keskustapuolueella tuntuu olevan vallalla vanha maatalouspohjainen jako, josta olisi pitänyt luopua jo aikoja sitten. Helsingin seutu (ministeriöt) tuntee vain itsensä, eikä pätkääkään välitä, mikä todellisuus on muualla Suomessa! Maakunta- tai Talousalueuudistuksen yhteydessä pitäisi miettiä samalla, onko vanhalla kuntatasolla enää riittävää merkitystä. Pystyykö se edes valtion tuella hoitamaan asioita nurkkakuntaisuutta paremmin?

Päivitys 20.7.2017: Timo Aro hyödynsi THL:n tietoja ja kuvasi erään taustamuuttujan roolin aluemaantieteessä eli ikävakioidun sairastavuusindeksin. Kuvaan on piirretty Pähkinäsaaren rauhan linja, joka jakaa edelleen Suomen kahtia.