Digimuutoksen 20 periaatetta, 10 väittämää ja 5 digityyppiä, päivitys 12.7.2017

http://www.digimuutos.fi/tuote/digimuutos-fi-kirja/

Digimuutos on sovellus muotisanasta digitalisaatio sekä vanhasta käsitteestä muutosjohtaminen.
Digitalisaatio on muotisana niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Maan hallitus on vannonut sen nimeen. Kaikki poliitikot oikealta vasemmalle kannattavat digitaalisuutta. Ekonomistit, johtajat jne. ajavat myös samalla vankkurilla.  Joko tietoisesti tai tiedosmatta Digimuutos-kirjan tekijät Timo Savolainen ja Kati Lehmuskoski vannovat puolestaan numeroiden 5 ja 10 nimeen. 10 huippujohtajaa kertoo menestystarinansa. Tuloksena on 62 digivinkkiä. Kirjoittajat rakentavat viisi kategoriaa, viisi keinoa, viisi kyvykkyyttä ja lopuksi viisi leimaa meille digittäjille. Jos vastaat 10 kysymykseen, saat leiman otsaasi sen mukaan, kuinka moneen kysymykseen vastaat "kyllä".

• Digimuutos sisältää viisi kategoriaa: 1. strategia, 2. teknologia, 3. markkinat, 4. globaalit megatrendit, 5. paikallinen ja kansainvälinen viranomaisten rajoittava tai mahdollistava sääntely. 
• Digimuutos pitää saada aikaan seuraavilla viidellä keinoilla: 1. tavoita asiakaskokemus, 2. luo uudet tuotteet ja palvelut, 3. aikaan saa kulttuurimuutos, 4. rakenne (liike)toiminnallesi kilpailuetu, 5. rakenne kannattavaa liiketoimintaa.
•  Digimuutos koostuu seuraavista viidestä tehtävästä: 1. yhteinen näkemys, 2. organisoituminen, 3. kyvykkyyksien luominen, 4. asiakaskokemuksen kerääminen ja hyödyntäminen, 5. digitaalisten liiketoimintamallien luominen. 
• Digimuutos edellyttää seuraavat viisi kyvykkyyttä: 1. muutosasennetta, 2. kykyä lukea muutoksen tiekarttaa, 3. kyvykkyyttä varmistaa, että oman organisaation muutosvauhti vastaa toimintaympäristön muutosta, 4. työyhteisön ja sidosryhmien sitoutuminen muutokseen. 
• Digimuutoksen kypsyysarvion voi tehdä kuka tahansa. Kyvykkyysarvion pohjalta muutoksentekijä voi leimautua viidellä tavalla: 1. resistentiksi: digitaalisuus ei ole mahdollisuus, 2. tunnustelijaksi: digitaalisuus on mahdollisuus, mutta käytännön toimintamahdollisuudet ovat vähäiset, 3. pelaajaksi: toimenpiteet johtaneet konkreettisiin tuloksiin, 4. digitalistiksi: synnyttää jatkuvasti uutta ja kehitys on johdettua, 5. distruktiivikoksi: uudistaa toimintaa ja on  uhka kilpailijoille. 

 Ja sitten vain hakemaan leimaa otsaan vastaamalla seuraaviin kymmeneen väittämään KYLLÄ.

1. On tehty digitaalisuuteen liittyvä tiekartta
2. Liiketoiminta on riippuvainen digitaalisuudesta.
3. Digitaalisiin hankkeisiin ja kokeiluihin budjetoidaan rahaa.
4. Johtoryhmässä on nimitetty henkilö, joka on vastuussa digitaalisuudesta
5. Ratkaisut, palvelut ja kehitys suunnitellaan asiakaspolun näkökulmasta
6. Organisaatiossa on kyky toteuttaa projekteja ketterillä menetelmillä.
7. Uudet ideat pystytään nopeasti jalostamaan konsepteiksi, piloteiksi ja tuotteiksi sekä palveluiksi.
8. Työnteossa hyödynnetään laajasti digitaalisia ratkaisuja.
9. On tehty toimenpiteitä, jotka vievät organisaation kulttuuria eteenpäin.
10. Digitaalisuudella on saavutettu merkittäviä tuloksia. 

Näillä kyllä-määrillä sinut leimataan: 
0-2 pistettä: olet resistentti
3-4 pistettu: olet tunnustelija
5-6 pistettä: olet pelaaja
7-8 pistettä: olet digitaalinen
9-10 pistettä: olet distruptoiva.



Eläkeläisen roolissa Ollin leima taitaa jäädä resistentin ja tunnustelijan välimaastoon. Mutta nykyisessä rinnakkaistyössäni koen olevani jotain pelaajan, digitaalisen ja distruptoivan välimaastosta. Olenhan mukana kehittämässä uutta välinettä, joka samantien digitetään.

Suosittelen Digimuutos.fi -kirjaa. Kati ja Timo ovat tehneet helposti luettavan ja hyvin toimitetun sekä taitetun vanhanaikaisen paperisen kirjan. Tekijöiden rohkeus ei riittänyt e-kirjan tasolle. Siinä olen edellä kirjassani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE". Tosin e-kirjana se ei mikään myyntimenestys ole vielä ollut. Paperinen tuote on puolestaan Katilla ja Timolla aimo annoksen edellä omaani. Digimuutos on hyvin toimitettu ja taitettu, kun taas oma tuotokseni ei yllä samalle tasolle.

Päivitys 12.7.2017: Mika Helenius kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti: 

Mittaristo kuvaa hyvin hyödyntämisen kehitysvaiheita ja siitä puuttuu uuden oman ohjelmistotuotteen ja -palvelun luomisen näkökulma. Mittari on yksi esimerkki Suomessa vallitsevasta ulkoistumista kiihdyttävästä kapeasta ajattelusta. Hyödyntämiseen liittyvästä terminologiasta puuttuu omien ohjelmistojen (tuotteet, palvelut ja alustat) luominen. Esim. yrittäjyyden oppi-isän Schumpeterin määritelmän mukaan hyödyntämisessä käytetään vain markkinoilla olevia valmiita ratkaisuja ja palveluita eikä pyritä kilpailun lisäämiseen, markkinan muuttamiseen tai uuteen kilpailuasetelmaan. Hyödyntämisessä teknologinen kehitys on automaatti eikä siihen kansantaloutena tarvitse panostaa - no Suomessa näemme mihin se on johtanut digitalisaation ulkoistaessa taloutemme perusrakenteita pieni pala palalta piilossa teknologisten EA ja OSI kerrosten syövereissä kansantalouden kirjanpidon ulottumattomissa osin ilmaisuudesta johtuen. "There is no such a thing as free lunch."