 |
| YLE-kuva: Hallituksen ja opposition yhteisymmärrys: Ollin blogikirjoitus aiheesta 23.3.2014 ja päivitys 2.4.2014 |
Kataisen kommentti: Palvelut vs. kunnallisdemokratia. http://yle.fi/uutiset/katainen_sotesta_poliitikoille_kunnallinen_itsehallinto_peruspalveluja_tarkeampaa/7846613
Päivitys 27.2.15/iltapäivä: VM julkaisi sotelaskelmat klo 15.05. Julkisuuden paine purettiin.
"Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelman eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan luonnoksen mukaisen sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Laskelmasta ilmenee myös luonnoksen mukaisen uudistuksen sekä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten yhteisvaikutukset. Vaikutuksia on havainnollistettu kuvaamalla sitä, paljonko kunnallisveroprosentin pitäisi niiden johdosta muuttua, jotta kunnan rahoitusasema pysyisi ennallaan."
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vm-n-sotelaskelmat?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10623
Nopea testi laskelman muutoksesta verrattuna alkuperäiseen laskelmaan
Espoo: soten vaikutus vero%:iin: alkuperäinen 0,52 ... uusi 0,69 (kasvua!)
kokonaisvaikutus: 1,54 ... 1,71 (kasvua!)
Helsinki: soten vaikutus -1,12 ... -0,88 (edun väheneminen)
kokonaisvaikutus - 0,21 +0,03 (edun muuttuminen kasvuksi!)
Kuntaliitto on tuoreeltaan Ylen uutisissa kritisoinut ehdotusta samoista ongelmista kuin alkuperäinen ehdotus on. Vaikeuksia tulee eduskuntakäsittelyssä.
http://vm.fi/documents/10623/1096506/Valtiovarainministeri%C3%B6n+sote-laskelmat+27.2.2015/6e9881df-3b7f-4336-a06d-ae5ccb5bddc5
Päivitys 27.2.2015: Sittenkin tietoa valiokunnan esityksestä/Ylen uutinen:
"Rahoitusjärjestelmään valiokunta ei ehdota suuria muutoksia. Kunnat maksaisivat edelleen väestömääränsä mukaan huomioiden palvelutarpeen kustannukset. Valiokunta kuitenkin tasaisi kuntien maksuosuuksia hallitusta enemmän. Tasauskatto-järjestelmää muutettaisiin niin, että kunnan tasoitusmaksu voisi olla vuosittain suurimmillaan ja pienimmillään 200 euroa per asukas. Hallituksen esityksessä kuntien vuosittaisen maksun liikkumavara asukasta kohden oli 400 euroa....
Uutta valiokunnan esityksessä on säännös, jonka mukaan sote-alueen kunnat voisivat sopia viiden vuoden määräajaksi järjestämislaista poikkeavasta rahoitusmallista. Muutos aiempaan on myös kuntayhtymien kuuluminen yhteistyöalueeseen, joita on viisi. Kuhunkin voi kuulua laissa määritelty enimmäismäärä sosiaali- ja terveysalueita. Ehdotuksessa näitä kuvaillaan nykyisten erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden (erva) kaltaisiksi."
http://yle.fi/uutiset/valiokunta_esittaa_vain_pienta_viilausta_soten_rahoitusmalliin__ratkaiseeko_perustuslailliset_ongelmat/7833472
Päivitys 25.2.2015: Sosiaali- ja terveysvaliokunta löysi ratkaisun kuntayhtymämallin pohjalta.
Sisältö on vielä julkistamatta. Ratkaisu on menossa nyt perustuslakivaliokuntaan. Niin jatkuuko projekti... http://yle.fi/uutiset/valiokunta_loysi_ratkaisun_sote-pulmaan/7827413
YLEn uutisissa 25.2.2015 klo 21.30. Valiokunnan esitystä vaaditaan julkiseksi, mutta toistaiseksi siihen ei näytetä menevän johtuen edellisestä kuntalaskelmien aiheuttamasta kohusta.
Sotetarina voidaan nähdä myös hallituksen projektina, jota uhkaa epäonnistuminen. (1) Nyt ollaan viime metreillä. Perustuslakivaliokunta antoi tuomion. Kunnallisdemokratian syrjäyttäminen ja taloudellisen vallan siirto sote-alueille oli liikaa valiokunnalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta otti odotetusti kopin ja pyrkii nyt rakentamaan uuden ehdotuksen, joka kelpaisi perustulakivaliokunnalle. Vaihtoehdot ovat 19 kuntayhtymän malli, maakuntamalli vaaleineen ja verotusoikeuksineen tai valtio järjestämisvastuussa - malli. Lehtitietojen perusteella jatketaan kuntayhtymämallin selvittelyä. Viikonloppuna asian kimpussa hikoilevat STM:n virkamiehet (onnea tutuille hankalassa ylityörupeamassa). 23.2.-24.2.2015 on tarkoitus sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehdä esitys perustuslakivaliokunnalle vaikuttavuusanalyyseineen. Valiokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto epäili, riittääkö aika lakiehdotuksen tekoon ja läpivientiin eduskunnassa ennen tällä vaalikaudella. (2) Jos tämä ei onnistu, on projekti epäonnistunut.
Projektin karu ennakkoarvio. On tapahtunut muutama epäonnistuminen: 1) tavoitteet muuttuneet matkalla jatkuvasti kuntapohjaisesta lähtökohdasta vastuukuntamallin kautta sotealuemalliin ja sitä kautta kuntayhtymämalliin; 2) käytettävissä olevat resurssit uudistuksen tekoon ovat olleet jatkuvasti niukat (siis jatkuva kiire) ja resurssien käytössä työnjako asiantuntijoiden (tutkijat, muut asiantuntijat, lainvalmistelijavirkamiehet), 3) asetettuja aikatauluja on jouduttu jatkuvasti pidentämään ja lopulta uhkaa ajan loppuminen kokonaan. Projektille (varsinkin epäonnistuneelle sellaiselle) löytyy aina kriitikkonsa eli mitä olisi pitänyt tehdä, jättää tekemättä ja kuka se pahiten "töppäsi". Löysin tuoreeltaan HS:n mielipidesivuilta kaksi kirjoitusta, joista toisessa haukuttiin virkamiehet ja asiantuntijat siitä, että eivät ole ajoissa tehneet eriäviä mielipiteitä ennakoituun perustuslain vastaiseen lakiesitykseen (prof. Juhani Lehto, 3). Valmisteluvastuu on ollut virkamiehille hyvin monitahoinen kysymys, koska poliittinen vastuu ja virkamiesvastuu ovat sotkeutuneet keskenään. Toisessa ja monessa muussa mielipidekirjoituksessa sekä kannanotossa on haukuttu poliitikot (Tuomas Piirtola, 3). Poliitikot ovat vastanneet, että helppo ongelma oltaisiin jo aikoja sitten ratkaistu. Myös valmistelun tapaa on jatkuvasti kritisoitu (myös Olli). Monen muun tavoin olen jo aikoja sitten ehdottanut parlamentaarisen komitean asettamista. Sellainen valmistelutapa on mitä ilmeisimmin vanhanaikainen, koska koko "projektin" ("lainausmerkit", kun ei ole koskaan edes projektiksi nimetty tätä hanketta) aikana on vältetty valmistelun viemistä komiteaan. Sen sijaan on ollut mitä erilaisimpia valmisteluryhmiä. Valmistelu onkin edennyt mielestäni ajopuuteorian mukaisesti. Tätä näkökulmaa avasin blogikirjoituksessani 12.2014 ("Soteuudistus tietoinen projekti vai ajopuu").
Kuntayhtymämalli on itse asiassa kuvana yllä olevassa YLEn kuvassa hallituksen ja opposition yhteisymmärryksestä 28.3.2014. Pidin itse sote-aluemallia hyvänä siksi, että se ei sitoisi nykyisiä kuntayhtymiä (siis sairaanhoitopiirejä) aluerakenteen perustaksi. Olen myös loppuun asti odottanut, että lakiin ei säädettäisi tarkkaa tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien määrää. Sellainen ratkaisu sementoisi koko hallintorakenteen, jolloin uudistusten tekokin olisi vaikeaa. Nykytilanteessa on enemmän sairaanhoitopiirejä kuin 19. Aihetta on pohdittu vuosikymmeniä eli pidetty nykyistä sairaanhoitopiirien määrää liian suurena. Osassa nykyisiä sairaanhoitopiirejä väestöpohjat ovat aivan liian alhaisia kokonaisvaltaisen väestövastuun lunastamiseen. (ks. tästä myös Olli-Pekka Ryynäsen mielipide HS:ssä 27.2.2015, http://www.hs.fi/mielipide/a1424929368505). Ryynäsen mielestä uhkana on kuntayhtymien välinen kilpavarustelu. Ilman perustuslakiongelmaa sote-aluemalli tuntui siis tulevaisuuteen katsovalta ratkaisulta. On myös muistettava, että nykyinenkin kuntayhtymämalli on kuntia eriarvoistava. Pienet kunnat ovat nykyjärjestelmässäkin päätöksenteossa tosi ahtaalla. Kun otetaan tähän mukaan vielä poliittiset realiteetit, saadaan käytännön hallintomalliksi kuntien ja poliittisten ryhmien sekasikiö. Suuret kunnat ja suuret puolueet dominoivat kuntayhtymän päätöksenteossa. Erityisesti kustannusten jako ja niiden hallinta on ollut jatkuva kritiikin kohde sairaanhoitopiirimallissa. Ennen sote-aluemallia ehdotin moneen kertaan blogikirjoituksissani, että hallintomalli rakentuisi sairaanhoitopiirien varaan. Näihin kuntayhtymiin liitettäisiin perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Samalla oltaisiin voitu vähentää sairaanhoitopiirien määrää yhdistämällä pienempiä suurempiin piireihin.
Kuntayhtymämallin vaikuttavuus riippuu siitä, sementoidaanko nykyinen sairaanhoitopiirirakenne pohjaksi ja miten ratkaistaan kustannusten jako. On todella vaikeaa rakentaa lyhyessä ajassa ratkaisumalli, jossa kaikkia sairaanhoitopiirejä ei säilytettäisi. Säilyttämisestä pitävät myös huolen maakuntien kansanedustajat sekä heidän taustallaan kyseisten organisaatioiden luottamusmies- ja virkamiesjohto. Kustannusten jaon osalta puolestaan keskeisenä haasteena on nykyinen eriarvoistava palvelurakenne ja palvelujen käyttökulttuuri. Tähän liittyy aivan olennaisesti myös palvelujen tarjonta ja saatavuus sekä yksityisten palvelujen roolin vaihtelu alueittain. Väestön määrä ja ikärakenne mitä ilmeisimmin ovat tekijöitä, jotka kannattaa huomioida kustannusten jaossa. Sairastavuus on jo komplisoidumpi muuttuja, koska siihen liittyy oleellisesti palvelujen saatavuus ja käyttö. On vaikea löytää sairastavuudelle sellaista mittaria, joka olisi riippumaton yhteiskunnan muista tekijöistä. Asiakkaan valinnanvapaus ja "raha seuraa asiakasta"-periaate voivat vain rajoitetusti olla kustannuksia ohjaava tekijä (lähinnä perusterveydenhuolto ja sen erilaiset vaihtoehtoiset tuottamistavat). Ilman rahoituksen kokonaisuudistusta ei saada aikaan oikeudenmukaista ja vaikuttavaa rahoitusmallia kuntayhtymämälliinkaan. Jos halutaan nyt saada läpi eduskunnasta kuntayhtymämalli, on "kapitaatioperiaate" määriteltävä varsin yleisesti tai siinä on otettava huomioon pitkät siirtymäkaudet sekä mahdollisuus täsmentää periaatetta rahoituksen kokonaisuudistuksen myötä. Niin ja uusien laskentamallien rakentaminen parissa päivässä ei ole realistista, koska on määriteltävä tarkkaan laskentakriteerit, käytettävä (käytettävissä oleva) tilastomateriaali. Puolestaan kustannusten karsiminen hallintomallin avulla on todella haaste. Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat säästömallinsa siihen, miten halvimmin on ratkaistu nykyinen palvelutuotanto. Ja siinäkin mallissa on monia kriittisiä tekijöitä. Ei pelkkä "halpuus" kerro sitä, onko palvelut tuotettu optimaalisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Kunnallisdemokratian säilyttämisen kannalta tukeutuminen nykyiseen sairaanhoitopiirimalliin mennee läpi peruslakivaliokunnassa, kunhan tuo rahoitusratkaisu sitten puolestaan muistuttaa nykyistä ratkaisua. Vaikeita yhtälöitä ovat toteutettavaksi parissa päivässä.
Uhkana vaipuminen ajopuuksi. Jos nykyinen eduskunta ei saa nyt mitään ratkaisua aikaan, on suuri uhka soteuudistuksella ajautua ajopuuksi. Erilaiset hallinnolliset mallit nostetaan sitten vaalikeskusteluissa ja hallitusneuvotteluissa esille. Olisiko ideaa säätää puitelaki, joka velvoittaa uudistukselle tietyt tavoitteet, aikataulun ja yhteydet rahoituksen uudistamiseen. Realismia olisi tuolloin, että uudistus toteutettaisiin ensi vaalikaudella. Uudistuksen toteutuskin voitaisiin pilkkoa osavaiheisiin, jossa sallittaisiin myös tietynlaisia kokeiluja hallitusti. On otettava huomioon, että sairaanhoitopiirit ovat lähtökohdiltaan kovin erilaisia. EKSOTE on nyt jälleen nostettu esimerkiksi siitä, miten ratkaisu pitäisi tehdä. Samoin on viitattu Kainuun malliin. Tilanne on kuitenkin tyystin toisenlainen esim. HUS-piirissä. Räätälöintiä siis tarvitaan alueittain. Jään odottamaan, minkälaiset ratkaisut syntyvät 23.2.15 alkavalla viikolla. Aina aktiivinen bloggari Osmo Soininvaarakin on ottanut kantaa asiaan. (viitteessä 4 Soininvaaran ydinsanoma). Liitteeseen 5 olen kopioinut YLEn sivuilta taulukon hallituskauden sotepäätöksistä. (Taulukko on tehty ennen eduskunnan valiokuntien kannanottoja.)
Niin vai kuopataanko nyt tämä projekti ja vaalien jälkeen herätetään henkiin Kepun voimin maakuntamalli vaaleineen ja verotusoikeuksineen. Se ei sitten ole ajopuu. (Tämä on nopea kommentti FB:ssä saamaani kommenttiin / Kati Peltola.)
Päivitys 25.2.1015: VM:n tiedote: Työryhmä selvittänyt sote-budjettikehystä keinoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallintaan
"Sote-budjettikehys muodostettaisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän laskennallisten kustannusten avulla. Kustannuksista voidaan erottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntakohtaisten laskennallisten kustannusten yhteissumma muodostaisi koko maan sote-budjettikehyksen. Sote-alueen budjettikehys muodostettaisiin vastaavasti sen jäsenkuntien laskennallisten kustannusten summana."
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-selvittanyt-sote-budjettikehysta-keinoksi-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-kustannusten-hallintaan?_101_INSTANCE_chtsflfeCEcQ_redirect=%2Fhaku%2F-%2Fq%2Fpekkarinen
http://vm.fi/documents/10623/456829/Sote-budjettikehys+sosiaali-+ja+terveyspalvelujen+kustannusten+hallinnan+keinona/cd6dd198-25d3-4758-9dd1-ba950d4e060d
Viitteet:
(1) Ollin blogikirjoitukset. Olen seurannut sote-uudistusta vuoden 2012 alusta saakka, jolloin aloitin blogikirjoittelun. Kokosin linkit kaikkiin niihin blogikirjoituksiin, joissa olen käsitellyt suoraan soteuudistusta. Lisäksi on lukuisa määrä muita blogikirjoituksia, joissa on käsitelty soteuudistukseen liittyen tiedonhallintaa, tietojärjestelmiä, tiedolla johtamista. Jutuista kannattaa nostaa esille seuraavia kommentteja:
Kirjoitukset 2014 ja 2015
- tietoinen projekti vai ajopuu (28.12.14, päivitys 3.1.15)
- soten kuntalaskelmat (7.12.14, päivitys 20.1.15)
- osaoptimoinnin uhka (26.10.14)
- valta ja vastuut (12.10.14, päivitys 16.10.14)
- Olli luotti sote-alueiden ympärille rakennetun mallin hyvään pohjaan (24.8.14)
- sote-aluemalli: paljon ratkaistavaa: valtion ohjaus, järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu, edustuksellinen demokratia ja asiantuntijuus, palvelujen järjestäminen, tietojärjestelmien yhteen toimivuus, uudistuksen hallittu toimeenpano (blogikirjoitus 20.4.14, päivitys 3.5.14 ja toinen blogikirjoitus 23.3.14, päivitys 2.5.14)
Havainnot kirjoituksista 2012 - 2013
2012-havainnot
- sairaanhoitopiirien lakkauttaminen ei järkevä toimenpide
- kuntapohjainen malli outo juttu; 20000 asukkaan kuntapohjakin outo; sotetyöryhmäkin näyttää pohtivan tätä samaa asiaa
- rahoitusuudistus ja rakenneuudistus erotettu toisistaan
+ terveyskeskuksille tehtävä jotain - sen tunnustavat kaikki
- ministeriryhmän kannanotto sekoitti tilannetta entisestään; http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5655136&name=DLFE-24916.pdf
2013-havainnot:
+ uusia ehdotuksia ja ratkaisumalleja nostettu esille: asiantuntijat, THL ja oppositiopuolueet; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/sote-uudistuksen-uudet-kaanteet-tarina.html
+ rahoitusuudistuskin herätetään henkiin
+ hallituksen esitysluonnos järjestämislaiksi julkistettu; http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/jarjestamislakiehdotus-orpon-ryhman.html
- uudistuksen etenemisellä vielä paljon sekavia piirteitä kuten hallintorakenne ja vastuukuntamalli
Kaksi blogikirjoitusta 2013, joissa esitän tuota kuntayhtymämallia ratkaisuksi:
Ollin blogikirjoitus 22.12.2013: Ollin toiveita ja ennusteita (Orpon työryhmä). Vaikea on tämänkään aineiston lukemisen jälkeen muuttaa omia aikaisempia pohdintoja: vastuukuntamallia ei tarvita, vaan kuntayhtymämallin pohjalta pitäisi edetä; perustason vastuuta ei pitäisi rakentaa lakiin ja hallintomalliin. Rahoitusratkaisu pitäisi läpivalaista ja ennakoida myös monikanavaisesta rahoituksesta luopuminen. Valtakunnalliseen suunnitteluun pitäisi ottaa mukaan sopimusohjaus.
Ollin blogikirjoitus 3.2.2013: Korjataan ennen vanhaa. Sairaanhoitopiirien lakkauttamista on todella pohdittava monelta kannalta. Jos monikanavaista rahoitusjärjelmää ei saada mitenkään uudistettua, on pohdittava tätä sairaanhoitopiiriasiaa erityisen harkiten. Jos kuntien koko säilyy erikoissairaanhoidon kannalta pieninä, ei ole edellytyksiä sairaanhoitopiirien lakkauttamiseen. Kannattaisi pikemminkin miettiä, miten sairaanhoitopiirit ja muut ylikunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin yhdistää. Kannattaisi vielä tutkailla, mitä hyvää Kainuun hallintokokeilussa on ollut. Väestövastuuperiaatteen mukaisesti kannattaisi vielä tutkailla, mitä kannattaa keskittää sairaanhoitopiirityyppiseen organisaatioon. Ja mitä toimintoja voisi jäädä kuntien vastuulle. Tässäkin on sitten alueellisia eroja. Mitä suurempi kunta on kyseessä, sitä kattavammin se voi ottaa vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista. Kannattaisi selvittää, mitä etuja syntyisi, jos pääosa terveyskeskuspalveluista hallinnollisesti liitettäisiin sairaanhoitopiirihallintoon.
Blogikirjoituslista 2012 - 2015, joissa soteuudistus keskiössä:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/kansalaisten-nakemykset-sotemuutoksista.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/12/soteuudistus-tietoinen-projekti-vai_28.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/12/soten-kuntalaskelmat-jatkuvatko.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/10/osaoptimointi-sote-uudistuksen-uhka.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/10/sote-uudistus-valta-ja-vastuu-puhuttavat.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/sote-uudistuksessa-saastamisen-ja.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sotejarjestamislakiesitys-hyva-pohja.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/soteratkaisu-epaonnistui-ei-vaan-sote.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/soteuudistus-ei-olekaan-aivan-helppo.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/05/uusilla-sote-alueilla-tulossa-it.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/04/soteuudistuksessa-paljon-ratkaistavaa.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/sote-uudistuksessa-hallituksen-ja.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/pirullisen-sotesotkun-uusi-poliittinen.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/pirulliset-ongelmat-sotessa-ei-helppoja.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/sote-sotku-vuoden-2013-ykkosjuttu.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/jarjestamislakiehdotus-orpon-ryhman.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/sote-poliittista-pohinaa-ollaanko.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/sote-uudistus-ristipaineissa-rakenteita.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/sote-uudistuksen-uudet-kaanteet-tarina.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/05/soteratkaisu-monien-intressiryhmien.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/05/orpo-sote-ei-uusia-avauksia-vaan-uusi.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/04/sote-tuleeko-tasta-mitaan-voittajat-ja.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/sote-ja-kuinkas-tassa-kavikaan.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/02/sairaanhoitopiirien-lakkauttaminen-ei.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/01/sote-karikot-ja-kysymyksia.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/11/sote-selvitysmiehet-kuskin-paikalle.html
 |
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on pöydällä kolme erilaista mallia uudistukseksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat alueet olisivat itsehallintoalueita, joilla olisi veronkanto-oikeus ja alueen päättäjät valittaisiin suorilla vaaleilla. Toisessa mallissa eli kuntayhtymämallissa kuntayhtymät tuottaisivat terveys-, perhe-, sosiaali- sekä vanhustenpalveluja, ja kuntayhtymät tekisivät kuntien kanssa palvelusopimuksia, jotka perustuisivat väestön palvelutarpeeseen.
Kolmannessa mallissa valtio ottaisi kontolleen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen.
Alanko-Kahiluoto kertoo, että valiokunnassa on tänään keskitytty lähinnä kuntayhtymämalliin.
– Itsehallintoalueiden järjestäminen vaatisi vaalit ja verotusjärjestelmän luomisen, jolloin uudistus menisi ensi vaalikaudelle. Eikä sitä voida lähteä edes käsittelemään, koska puoluejohtajat ovat linjanneet, että uudistus pitää tehdä tällä vaalikaudella. Myös valtiomalli on mahdoton aikataulujen takia, Alanko-Kahiluoto linjaa, miksi kuntayhtymämalli on nousemassa varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi.
Alanko-Kahiluoto miettii, kuinka uudituksen vaikutusten kokonaisvaltainen arviointi ehditään tehdä näin lyhyessä ajassa.
– Toivon, että malli olisi järkevä eikä niin, että se tehdään viikossa. Sinänsä vaikea ymmärtää, hän ihmettelee puoluejohtajien kiirettä saada uudistus sorvattua valmiiksi nopeassa aikataulussa.
- Montako noita alueita on? Yleinen mielipide on, että 19 on liikaa, jos on kyse tuottamisen lisäksi myös järjestämisestä, siis siitä päättämisestä, mitä missäkin tuotetaan. En tiedä, voiko tämän jättää laissa auki, mutta olisi parempi, että voisi. Tällä aikataululla ei voi päätyä kuin 19 alueeseen. Voihan lakiin kirjoittaa ”korkeintaan 19”. Lopputulos on tosiasiassa, että sairaan hoitopiiri ottaa vastattavakseen myös terveyskeskuksista ja sosiaalitoimesta. Ymmärtääkseni noita 19 aluetta ei ole sote-laissa määrätty.
- Hallinto. Olen voimakkaasti sillä kannalla, että pitäisi mennä suoriin vaaleihin. Muuten tulee kaikenlaisia kaksoisenemmistöjä, jotka voivat johtaa päätöksenteon halvaantumiseen. Tähän asti on kuviteltu, että Keskusta kannattaa suoria vaaleja ja muut kuntayhtymämallia, mutta asia on ehkä juuri päinvastoin. Tällä aikavälillä varmaankin päädytään kuntayhtymämalliin, jolloin siihen tulee se hauska yksityiskohta, että budjetin takana on oltava enemmistö äänistä ja vähintään kaksi kuntaa. Maakunnan pääkaupungin (enemmistö äänistä yksinään) on liittouduttava pienimmän maalaiskunnan kanssa, jolle voi luvata melkein mitä hyvänsä. Tilanteeseen, jossa koko muu maakunta liittoutuu keskuskaupunkia vastaan, ei ole mitään ratkaisua. Toimii kuin Yhdysvaltain hallinto.
- Rahoitus. Oma verotusoikeus olisi paras. Jos se ei ole poliittisesti mahdollinen, pitäisi tehdä niin, että kuntien nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet maksetaan suoraan sote-piirille. Kunnan maksuosuuden kannalta oikeudenmukaisinta on tehdä kuten Kainuussa. Maksu on suhteessa kunnan verotuloihin mukaan luettuna verotulojen tasaus. (Kainuussa se oli suhteessa verotuloihin ja valtionosuuksiin, mutta jälkimmäiset menisivät siis suoraan sote-piirille) Tällöin Kauniainen tukee Karkkilaa, mutta onko siinä eroa siihen, että Kulosaari tukee Kontulaa? Terveyden edistämisestä palkitseminen pitää järjestää erikseen.
- Erikoissairaanhoidon työnjako. Tähän ne viisi miljoonapiiriä oli alun perin tarkoitettu. Nyt uhkaa tilanne, jossa työnjaosta ei päätä kukaan, jolloin seurauksena on kallis kilpavarustelu. Tekonivelkirurgiaa tehdään jo melkein 60 sairaalassa, missä on ainakin 80 % liikaa. Ohjausvalta pitäisi antaa ministeriölle, jolla on jo nyt oikeus päättää esimerkiksi sydämensiirroista. Mitä tähän sanoo perustuslaki, sitä ei perustusvaliokunta tietenkään sano etukäteen.
http://www.soininvaara.fi/2015/02/20/nain-ratkaisisin-sote-solmun/
(5) YLEn kokoama taulukko hallituskauden sote-päätöksistä.
http://yle.fi/uutiset/hallituksen_sote-soppa__katso_miten_tahan_on_tultu/7815060
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti