HS:n uutinen 21.1.2015: http://www.hs.fi/politiikka/a1421727402890 : "Aalto-yliopiston tutkijat joutuivat korjaamaan aiempaa laskelmaansa sosiaali- ja terveydenhuollon säästömahdollisuuksista. Tutkijat julkistivat tiistaina uuden arvion, jonka mukaan kustannuksia voidaan vähentää 1–2 miljardia euroa tuotantorakenteita muuttamalla ja vähentämättä palveluiden tasoa oleellisesti.
Viikko sitten julkaistussa tutkimuksessaan he esittivät, että kustannuksia voisi leikata jopa 1,8–2,6 miljardia euroa. Aiempi laskelma perustui kokonaiskustannuksiin, joiden vertailu on kuitenkin vaikeaa kuntien yhteistoiminta-alueiden vuoksi. Professori Malmin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksista on vaikea löytää selkeää kokonaiskuvaa puutteellisen tilastoinnin vuoksi. Kustannukset syntyvät pääasiassa henkilöstön palkoista ja kiinteistöistä. Palvelujen tuottavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. "Säästömahdollisuus syntyy siitä, että tuotantorakenteessa on eroja, jotka eivät selity väestön sairastavuudella tai palvelutarpeella", Malmi sanoo.
Esimerkiksi aluesairaalaverkosto on paikoin hyvin tiheä eikä vastaa todellista hoidon tarvetta."
http://www.kaks.fi/node/7657
Aaltoyliopiston tutkijoiden laskelmiin on syytä tehdä muutamia reumamerkintöjä, jotta miljardisäästöt saataisiin johonkin puuhun:
1. Tilastoaineisto
Kustannustiedot ovat olleet vuosikymmeniä kuntatason tietoina oikeellisuushaaste. Kukin kunta toimii autonomisesti ja näin myös kustannusten osalta on suuria vertailuongelmia.
2. Kokonaiskustannukset vs. kuntien kustannukset
Sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat eri asia kuin kuntien kustannukset. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä vaikuttaa tähän oleellisesti. THL on selvittänyt monikanavaisuuden nykytilanteen varsin tarkkaan. Tätä lähdettä eivät Aalto-yliopiston tutkijat ole käyttäneet. (2, 3)
3. Aalto-tutkijat eivät ole tarkastelleet kokonaisuutta kysynnän, tarpeen ja tarjonnan näkökulmasta. (Oheinen kuva on lainattu Mikko Nenosen artikkelista, viite 2) Tarvetta voidaan aikaansaada uudella teknologialla, jolloin sairauden, hoidon ja hoivan tarpeen määritystä voidaan venyttää paljon. Voidaan jopa muuttaa normaalia elämää, kasvamista ja vanhemista sairaudeksi. Kysyntä puolestaan vastaa tarjontaan. Näin tarjonnan lisääminen ja myös vaihtoehtojen lisääminen lisää kysyntää erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa taloudelliset mahdollisuudet ovat olemassa.
4. Tilastovertailut huippuihin, keskiarvoihin, parhaisiin
Teoriassa voidaan tasata resursseja ottamalla lähtökohdaksi jokin ihannetaso. Kuitenkin kuntakohtainen palvelujärjestelmä perustuu omiin vuosikymmenien aikana syntyneisiin järjestelyihin. Kunnan sisällä voi olla niin, että osa on ihanteellisesti järjestettyä palvelua, osa ei. Vuosien saatossa voidaan saada aikaan muutoksia. Esim. HUS-piiri oli aikoinaan erikoissairaanhoidon bm-vertailussa todettu varsin tehottomaksi. Määrätietoinen työ on nostanut piirin kuitenkin tehokkaimpien joukkoon. (4)
5. Soterakenteita pitäisi tarkastella palvelukokonaisuuksina. Pelkkä kustannusvertailu ei riitä. Itsehoito - lähipalvelut - keskitetyt palvelut on yksinkertaistava tapa puuttua rakenteisiin ja kustannuksiin. Pitäisi todella (Aalto-tutkijoiden tapaan) katsoa, mikä rooli aluesairaalaverkolla maan terveydenhuollossa on. Pitäisi läpivalaista, miten vanhusten palvelut voitaisiin järjestää kattavasti koko palvelulinjalla omaishoito - kotihoito- palveluasuminen-laitoshoito. Monikanavaisuudesta luopuminen auttaa osaan palveluita, mutta ei kaikkeen.
6. Soteuudistus ja sotealueiden rooli rakenteiden muuttamisessa on oleellinen tekijä. Epäilen, onko järkeä betonoida lakiin tuotantovastuulliset palvelujen tuottajat. Lievempi ja hallittu ratkaisu olisi tarpeen. Tietoperusta pitää rakentaa. Siinä on paljon tehtävää. Jos tietoperusta ontuu, ontuu kokonaisuuden hallinta.
Olen aikaisemmin blogikirjoituksissani käsitellyt kuntalaskelma-asiaa: ks. viite 3.
Päivitys 2.2.2015: FB:n puolella Jouni Laurila kommentoi blogikirjoitusta seuraavasti:
| DrJouni Laurila | 2. helmikuuta 2015 6:29 |
Hyvää
kritiikkiä. Itse kritisoisin tuota Aallon laskelmaa myös sillä ettei
kustannuksia lasketa suhteessa tuloksiin, kustannus/vaikuttavuus
suhteella. Tuo THL on lähempänä kuten esitit. Miksi ei käytetä vaikka
hyvin yksinkertaisia suhteita vaika se että paljonko maksaa terve
elinvuosi tai yleensä elinvuosi missäkin kunnassa. Monikanavaisuudesta
johtuen kustannusten kerääminen on varmasti haastavaa. Kertoisi
kuitenkin paremmin sen mitä saadaa aikaan ja esim terve elinvuosi
vaikuttaa työurien pituuteet ja näin myös verokertymään
(1) Tutkimusprofessori Henna-Mari Mikkola: Neljän kanavan dilemma (kolumni Mediuutisissa 30.1.2015):
Ote kolumnista:
"Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisussa Aalto-yliopisto arvioi, että sote-uudistuksella voidaan säästää kaksi miljardia euroa. Laskelmissa ei taidettu ottaa huomioon sitä tosiasiaa, että tutkimuksen nimeämissä tehokkaissa kunnissa työterveyshuolto, YTHS ja kansalaisten itse pääosin rahoittamat yksityiset palvelut korvaavat kunnallisia palveluita"
http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/kolumnit/neljan+kanavan+dilemma/a1046239?utm_content=buffer897bd&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
(2) Mikko Nenonen: "Laajempi " soteuudistus - viitekehys sekä rakenteen että myös toiminnan kehittämiselle. Yllä on esitetty kuvio. Tässä on kuvion selitysteksti.
(3) Kuntalaskelmat Ollin blogikirjoituksissa:
- STM:n kuntalaskelma ja siitä käytyä keskustelua:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/12/soten-kuntalaskelmat-jatkuvatko.html
- monikanavainen rahoitus ja THL:n selvitys nykyisistä rahavirroista: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/soten-monikanavainen-rahoitus.html
(4) Sairaaloiden tuottavuuseroista on julkaista ajankohtainen raportti THL:ssä: http://www.thl.fi/fi/-/sairaaloiden-tuottavuudella-on-saatu-erikoissairaanhoidon-saastoja-pohjois-karjalassa?redirect=http%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti