Kansalaisten näkemykset sotemuutoksista, päivitys 19.3.2015

Kaks-kansalaiskysely 2014, viite 1

Kansalaisten näkemyksiä on tutkittu kyselytutkimuksin - muutostoiveet ennakoitua vähäisempiä. Kunnallisalan kehittämisäätiön tilaamassa tutkimuksessa niukka enemmistö haluaa asiakkaiden valinnanvapautta lisättävän. Sen sijaan suuri osa luottaa julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
eikä siis halua oleellista yksityisten palvelujen lisäämistä. Poliittisesti valinnanvapauden lisäämiselle ovat myötämielisempiä kokoomus-kepu-perussuomalaiset -sympatisoijat verrattuna vasemmistopuoluesiin. Poliittisesti tulos on odotettu. Sen sijaa yllättävää on, että kuitenkin nykyinen suhde julkisen ja yksityisen välillä on valtavirtaus - samoin kuin valinnanvapauden riittävyys. Näyttäisi myös siltä, että eläkeläiset jossain määrin muita ryhmiä enemmän ovat nykyisen järjestämistavan kannalla. (1) Toinen ajankohtainen tutkimus puolestaan osoittaa, että suurin osa kansalaisista ei usko soteuudistuksen tuovan merkittäviä parannuksia peruspalveluihin. (2)

Kansa tietää vai tietääkö? Kansan "pulssilla" oleminen on haastava seikka herkässä uudistustilanteessa. Kyselyillä on mahdollista johdattaa kansalaisia. Näin johdattelevien kysymysten pohjalta valinnanvapaus ja yksityisten palvelujen laajentaminen eivät ole ykkösprioriteettia. Suuri osa kansalaisista tarvitsee vain satunnaisesti sote-palveluita. Näiden kansalaisryhmien osalta on kyse paljolti mielikuvista. Eläkeläiset ovat puolestaan kansalaisryhmä, jolla on jo kokemusta saamistaan palveluista ja pystyvät näin toisella tapaa vastaamaan kysymyksiin. Jos ammattilaisille valinnanvapaus ja yksityiset palvelut ovat ristiriitainen haaste, sitä nuo kaksi sanaa ovat aivan varmasti tavallisille kansalaisille. Valinnanvapaushan on nyt ja tulevaisuudessakin rajallinen mahdollisuus. Vain osa palveluista voitaisiin tuottaa nyt ja jatkossakin vapaan valinnan kriteerein (hinta, laatu, saatavuus). Yksityiset palvelut ovat nyt suurelta osin vain rajallisesti yksityisiä. Suuressa osassa yksityisiä palveluita palvelujen maksajia on muitakin kuin asiakas itse. (3)  Soteuudistuksessa puolestaan tulee esille hyvin poliitikkojen ristiriitaiset tavoitteet ja valmistelukuviot. Kansalaisen on vaikea pysyä mukana siinä, ollaanko tekemässä jotain nykyistä järjestelmää parempaa uudistusta. Tässäkin tapauksessa uudistuksen viesti ja ammattilaisten ristiriitaiset arviot ovat haaste.


Päivitys 11.2.2015: Eräs lukijani kiinnitti huomiota kyselyiden luotettavuuteen. Raporteissa kerrotaan niukasti tutkimusasetelmasta. Myös kysymyksenasettelu johdattaa helposti haluttuun suuntaan.Lukijani totesi, että kyselyillä ei ole hänen mielestään tieteellistä arvoa.

Päivitys 19.3.2015: Lääkäriliitto selvitti väestön näkemyksiä terveyspalveluista marraskuussa 2014: "Väestön kokemus terveyspalveluista ei ole parantunut"
 http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/vaeston-kokemus-terveyspalveluista-ei-ole-parantunut/#.VQpTHuEb08n

Viitteet

(1) Kaks-tutkimus: Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelujen tuottajien asemasta 2014: Ote lehdistötiedotteesta: "Niukka enemmistö (52 %) suomalaisista kannattaa sitä, että tulevaisuudessa yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille taattaisiin samanlainen kilpailuasetelma kuin julkisille palvelutuottajille. Kolmannes (33 %) väestöstä torjuu ajatuksen yksityisten palvelutuottajien aseman parantamisesta osana sote-ratkaisua."
http://www.kaks.fi/node/7671
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Valinnanvapaus.pdf


(2) Aula Research oy:n kysely 19.1.2015: "Kansalaiset eivät usko sote-uudistukseen"                     http://www.lpy.fi/lpy_tiedotte/lpy_tiedote?id=4497964bdd2fde96c783776e18e0cdaf
"Kansalaisista 61 prosenttia ei usko siihen, että valmisteilla olevalla sote-palvelurakenneuudistuksella voidaan parantaa kotikunnan terveyspalveluja. Vain 14 prosenttia pitää melko tai erittäin todennäköisenä sitä, että sote-uudistuksella pystytään parantamaan kotikunnan terveyspalveluja.
Tulos käy ilmi Aula Researchin loka-marraskuussa toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä terveydenhuollon nykytilasta, kehittämistarpeista ja sote-uudistuksen toteuttamisesta.

- Sote-uudistukselle on asetettu suuria toiveita. Terveyspalveluiden saatavuus erityisesti perusterveydenhuollossa on erittäin huono. Peräti 80 % suomalaisista asuu kunnissa, joissa ei pääse lääkäriin kahden viikon kuluessa ajan varaamisesta, kertoo Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi.
- Kansalaiset eivät usko sote-palvelurakenneuudistuksen pystyvän vaikuttamaan sille asetettujen keskeisten tavoitteiden, kuten palvelujen saatavuuden parantamiseen. Ymmärrän huolen, sillä uudistuksessa muutetaan lähinnä hallinnon rakenteita, eikä uudisteta palvelutuotantoa ja tuotantotapoja, Järvi kommentoi teetetyn tutkimuksen tuloksia. 
Tutkimuksen mukaan kansalaiset seuraavat varsin aktiivisesti sote-uudistukseen liittyvää uutisointia. Aktiivisesti uudistusta ilmoittaa seuraavansa joka viides ja jonkin verran kaksi kolmesta.  Tutkimukseen vastanneista viidennes ei seuraa sote-uudistukseen liittyvää uutisointia. 
- Peräti 74 prosenttia vastanneista kansalaisista on huolestuneita alueensa terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Tulos ei ole mikään yllätys, koska myös asiantuntijat ja kuntapäättäjät ovat samalla tavalla huolestuneita ja eivätkä usko nykyisen sote-uudistuksen tilannetta parantavan, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. 
- Tutkimuksen tulos viestii siitä, että sote-uudistuksen nykyinen valmistelu ei herätä luottamusta kansalaisten keskuudessa, arvioi tutkimuksen tuloksia Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Leinonen.  
Tutkimuksen toteutti Aula Research Terveyspalvelualan Liiton, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi yli 2000 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista."

(3) Valinnanvapaudesta olen viimeksi kirjoittanut blogissani marraskuussa 2014: Kirjoitin aiheesta liittyen ajankohtaiseen tutkimukseen mm. seuraavaa: Läpinäkyvä hinta ja laatu. NHG:n raportissa hahmotellaan läpinäkyvän laadun alueet: 1. kliininen päätöksenteko; design eli toiminnallisuus ja palvelutaso, 2. prosessin laatu ja potilasturvallisuus: toteutuksen virheettömyys, 3. potilaan kokemus: toteutuksen tyyli. Tästä raportin läpinäkyvyydestä puuttuu siis hinta sekä vaikuttavuus. Vaikuttavuutta voisi olla vaikkapa pärjääminen elämässä tai terveyshyöty. Vaikuttavuutta voisi olla myös osahyöty palveluketjussa. Niin nythän on mahdotonta kilpailla hinnalla ja laadulla. Kuitenkin valinnanmahdollisuuksien intohimoiset puolustajat näkevät soteuudistuksessa vaarana juuri entisestään valinnanmahdollisuuksien rajoittamisen. Hintaa ja laatua pitää voida läpinäkyvästi myös ennakolta verrata. Tällaisia vertailutietoja ei ole olemassa. Hoito-organisaation on voitava myös kehittää laatuaan ja harjoittaa omavalvontaa. Sekin on hankalaa riittävän tietopohjan puuttuessa. Ja lopuksi valvontaviranomaisten on myös voitava tarvittaessa puuttua perustellusti ja validiin tietopohjaan perustuen hoitoon. Tietotyötä tarvitaan rutkasti riippumatta sote-uudistuksen tuloksesta.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html