Soteasioita pitää nyt tuupata eteenpäin. Poliitikoilla on paine ja velvollisuus äänestäjiä kohtaan tuupata asioita eteenpäin. Soteen pitää saada enemmän vaikuttavuutta, tehokkuutta ja säästöjä. Hyvinvointia ja terveyttä pitää tuupata eteenpäin samoin kuin palvelujen tasavertaista saatavuutta. Tehokkaita ja toimivia IT-ratkaisuja pitää myös tuupata eteenpäin ja tietysti tähän liittyen sähköistä asiointia. Oheinen kuva norsuäidistä olkoon esikuvana. Tuuppaamiselle tai työntämiselle (ei tönimiselle) on teoreettista pohjaa kehitelty jo joitakin vuosia. Puhutaan tuuppauspolitiikasta (nudging), joka tuo uutta vaihtoehtoista näkökulmaa perinteiselle "keppi- tai porkkanalinjalle".
Tuuppauspolitiikka on uudenlainen tapa ohjata kansalaisia ja muitakin toimijoita toivottuun suuntaan. Käskyjen, normien ja informaatio-ohjauksen rinnalla tuuppauspolitiikka perustuu tieteellisen tutkimuksen hyödyntämiseen systemaattisesti yhteiskunnan muutosten aikaansaamisessa. "Tuuppauksen perustana on käyttäytymistaloustiede, joka tutkii, miten ihmiset tekevät päätöksiä, mitkä asiat valintoihin vaikuttavat ja millaisia virheitä päätöksentekoprosessissa on." (1) Erityisesti Briteissä on kehitetty tutkimuksellisin keinoin menettelytapoja, miten voidaan tuupata eteenpäin hyviä toimintatapoja (esimerkkejä on veronkannosta, työllisyyden edistämisestä jne.). Yllä siteeratussa artikkelissa todetaan, että käytöstämme ohjaa yleensä 1) helppous (vaikeasti hoidettava asia jätetään mieluummin tekemättä), 2) sosiaalisuus (muiden toiminnan matkiminen), 3) houkuttelevuus (helpot, palkitsevat, värikkäät asiat), 4) ajoitus (asialla pitää olla silloin kun ihminen on altis muutoksille). Brittiläinen puolijulkinen tutkimuslaitos BIT (Behavioural Insights Team) on kehittänyt tätä tuuppausmenetelmää (Nudge, viitteet 2, 3). Tuuppauksessa on ensin määriteltävä haluttu lopputulos, toiseksi ymmärrettävä asiayhteys, kolmanneksi on määriteltävä käyttäytymisen sisältö ja neljänneksi on toimintatapa testattava, opeteltava ja muokattava käyttökelpoiseksi tuuppaukseksi. (3).
Soteuudistuksessa poliitikkoja tuuppaa eteenpäin gallup-demokratia. Järjestämislain lausuntomenettely tuuppaa myös eteenpäin ellei sitten revi uudistusta palasiksi. Voidaan sanoa, että parlamentaarisen sovun vaaliminen tuuppaa uudistusta eteenpäin. Tämä nyt ei kuitenkaan perustu tuuppausteoriaan. Jos saataisiin aikaan nyt sopu järjestämislaista, voitaisiin erilaisten ohjaus-, normitus-, käskytyskeinojen rinnalle nostaa tuuppaaminen. Pohdiskelin tätä tuuppausteoriaa, miten sitä voitaisiin hyödyntää soteasioissa:
Kansalaisten tuuppaaminen. Niin meitä voitaisiin lakien, asetusten, verojen rinnalla tai jopa osittain sijasta tuupata eteenpäin oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Käyttäytymistaloustieteessä mallinnettaisiin systemaattisesti tavat, milloin olemme tuupattavissa helposti oikeaan suuntaan. Ärsyttävän valistuksen, syyllistämisen sijasta voitaisiin meitä kannustaa positiivisin menettelyin eteenpäin ja oikealla ajoituksella. Terveyden tai elämäntilanteen notkahdusta voitaisiin käyttää hyväksi tuuppauksessa. Tuuppausta voitaisiin edistää myös helpottamalla vaikkapa avun ja hoidon saantia. Helppo sähköinen asiointi on yksi keino. Vanhemmalle väelle voisi olla oma "tuuppausagentti", apuri (potilas/sosiaaliasiamies tms). Esim. Kelassa ollaan edetty sähköisessä asioinnissa ja jopa ryhdytty sinuttelemaan meitä asiakkaita. Yleisemmin sotepalveluissa helpotusta tulisi, kun ohjeet, apu olisi ymmärrettävää. Tässä voisi tehdä aina mallinnusta, testausta ennen kuin neuvot, ohjeet pistetään asiakkaalle/potilaalle.
Kuntien tuuppaaminen. Ennen soteuudistusta kuntia pitäisi tuupata helpoilla vertailutiedoilla tehostamaan toimintoja, tekemään vaikuttavaa palvelua kuntalaisille. Mm. THL tekee hyvää tutkimusta, tilastointia ja vertailua, jotka voitaisiin nykyistä systemaattisemmin tarjota helposti kunnille. Tutkimus- ja tilastotieto olisi osa tuuppauspolitiikkaa. Soteuudistuksen myötä kunnille jäisi oleellinen toiminto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tälläkin saralla on tehty paljon kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, tilastointia ja vertailutietoa, jota ei ole systemaattisesti tuupattu kunnille.
Palvelujen tuottajien tuuppaaminen. Suomessa ei ole luotu systemaattista palvelujen tuottajien palvelujen laatua kuvaavia vertailutietoja, indikaattoreita. Laatu siis vaihtelee niin yksityisillä kuin julkisillakin palvelujen tuottajilla. On myös todella vaikea verrata kansalaisena palveluita keskenään. On siis täysin teoreettista, että palvelujen tuottajia voitaisiin tuupata potilaiden/asiakkaiden valinnanvapauden avulla. Tuuppaamista auttaisi, jos nyt edes yksityinen ja julkinen palvelujen tuottaja olisi samalla viivalla. Nythän yksityistä valvotaan lupamenettelyin kun taas julkista ei. Erilaisia palveluluetteloita on paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti olemassa, mutta kattava, vertailukelpoinen tuuppauskanava puuttuu. THL:n palveluvaaka on eräs yritys tällaisesta tuuppauskanavasta. (5)
Tietojärjestelmien käytettävyyden tuuppaaminen. Tuuppaamisajattelu on sukua tietojärjestelmien helpolle käytettävyydelle. Sähköistä asiointia ja tietojärjestelmien käyttöä pitäisi suunnitella, kehittää ja muuttaa systemaattisesti käyttäjien palautteilla. Tuleva ja nykyinen käyttäjä ovat tuuppauksen avaintahoja. Onnistuneilla hankkeilla voidaan tuupata muita hankkeita eteenpäin. Tietojärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen voidaan myös tehdä ketterästi ja käyttäjälähtöisesti.
Tuuppaamisella on hyviä puolia, mutta myös vastustajansa ja varjopuolensa. Kovimmillaan kritiikissä vedotaan orwelilaiseen, isovelivalvoo-yhteiskuntaan. Aiheesta järjestettiin taannoin viime kesänä seminaari. Järjestäjätahona on suomalainen ajatushautomo. (4) Seminaariin oli kutsuttu alan keskeisiä vaikuttajia myös muista maista. Parhaimmillaan vältetään liikaa säätelyä (keino normien purkutalkoille), korostetaan avoimuutta. Pahimmillaan kokeilut voivat johtaa ojasta allikkoon.
Ja lopuksi: Sotetieto hyötykäyttöön tuuppauksen avulla.
Kommentti Tapio Järvenpäältä 2.11.2014 toisaalta somessa: Tapio Järvenpää Kiitti Olli, oli hyvä juttu. Erityisen mielenkiintoinen tuo BIT! Ihan kuin growth hacking käytäntöjä sovellettuna julkishallinnon tarpeisiin. http://en.wikipedia.org/wiki/Growth_hacking
Viitteet
(1) "Vaikuttava tuuppaus", Anni Kerkon toimittama artikkeli Kauppalehti Option numerossa 16/2014, ss. 40-42; artikkelissa haastatellaan suomalaista tutkija, Tiina Likkiä, joka toimii tutkijana brittiläisessä BIT:ssä (ks. viite 2,3).
(2) Nudge theory (or Nudge) is a concept in behavioral science, political theory and economics which argues that positive reinforcement and indirect suggestions to try to achieve non-forced compliance can influence the motives, incentives and decision making
of groups and individuals, at least as effectively – if not more
effectively - than direct instruction, legislation, or enforcement.Nudge Theory's most celebrated influences include the formation of a British Behavioural Insights Team, often called the ‘Nudge Unit’, in the British Cabinet Office, headed up by Dr David Halpern[1] and US President Barack Obama's appointment of Cass R. Sunstein as administrator of the Office of Information and Regulatory Affairs. [2][3][4] The "Nudge" idea has been criticised. Dr Tammy Boyce, from public health foundation The King's Fund, has said: We need to move away from short-term, politically motivated initiatives such as the 'nudging people' idea, which are not based on any good evidence and don't help people make long-term behaviour changes.[5]
http://en.wikipedia.org/wiki/Nudge_theory
 |
| BIT.n avainhenkilöt Lontoon avainpaikalla (10-paikka) |
"Uudelleen muotoiltu maksumuistutuskirje lisäsi verojen maksua 15 prosentilla. Personoidut tekstiviestimuistutukset lisäsivät sakkojen maksamista 33 prosentilla. Useiden toimien yhdistelmä sai 300 000 jäsenen virkamieskunnan pienentämään hiilijalanjälkeään pysyvästi 10 prosenttia.
Yllä mainittujen toimien takana oli käyttäytymistieteitä soveltava Behavioral Insights Team, vuonna 2010 Ison-Britannian pääministerin alaisuuteen perustettu yksikkö. Soveltaen tutkimustietoa ihmisten käyttäytymisestä yksikkö on luonut toimenpiteitä, joiden arvioidaan tuottavan säästöjä yli 300 miljoonaa puntaa vuodessa seuraavien 5 vuoden aikana."
We coined the term ‘behavioural insights’ in 2010 to help bring together ideas from a range of inter-related academic disciplines (behavioural economics, psychology, and social anthropology). These fields seek to understand how individuals take decisions in practice and how they are likely to respond to options. Their insights enable us to design policies or interventions that can encourage, support and enable people to make better choices for themselves and society. ....
This four-part methodology enables us to identify what works and what can be scaled up, as well as what is less likely to be effective.
- Define your outcome
- Understand the context
- Build your behavioural insights
- Test, learn, adapt http://www.behaviouralinsights.co.uk/about-us#what-we-do
Tuupauskongressissa oli mukana myös tanskalaisia, jotka ovat kehitelleet tuuppauspolitiikkaa brittien tapaan (inudgeyou). Ohessa on tanskalaisten englanninkieliseltä sivustolta otteita:
Informational cascades, pluralistic ignorance, and group polarization
– these are all well known phenomena to social psychologists arising
from the combination of psychological biases and heuristics in social
information processing.In my new book InfoStorms, written together with Vincent F. Hendricks (Prof. of formal philosophy, University of Copenhagen), we explore how modern information technologies may amplify and magnify these phenomena making us more vulnerable to err than ever, and on a much larger scale.
Basically, it’s a book about how hardwired socio-technological ‘rules of thumb’ crafted out of necessity to deal with information overload sometimes bias our individual and social decision-making to the extend where the individual as well as societal impact may become dangerous.
http://inudgeyou.com/
(5) THL:n palveluvaakaa on kehitetty jo vuosia. Palveluvaaka oli aikoinaan peruspalveluministeri Risikon idea.Palveluvaakaa ollaan parhaillaan uusimassa. http://www.palveluvaaka.fi/web/guest/
Wellbookers on vastaava yksityinen yritys saada aikaan vertailukelpoinen kanava kansalaisille palveluiden piiriin. https://www.wellbookers.eu/
Arkivaikuttavuus: Lääkäri Jorma Komulainen haastaa ajankohtaisella kolumnillaan arkivaikuttavuuden kehittämistä, jossa voitaisiin käyttää hyväksi Kanta-järjestelmää.
https://www.linkedin.com/groups/Arkivaikuttavuus-tietoa-KanTa-sta-6526167.S.5933905794402627586?view=&item=5933905794402627586&type=member&gid=6526167&trk=eml-b2_anet_digest-hero-1-hero-disc-disc-0&midToken=AQEAFwdzZlXTEg&fromEmail=fromEmail&ut=0ArCenZhISQ6s1
"Terveydenhuollon interventioiden (siis esimerkiksi lääkehoitojen, kirurgisten hoitojen ja kuntoutuksen) tehoa tutkitaan satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Ne tehdään optimiolosuhteissa valikoiduille potilasryhmille, ja antavat usein ylioptimistisen kuvan intervention tehosta käytännön arven terveydenhuollossa. Ainakin periaatteessa KanTa mahdollistaa tämän ns. arkivaikuttavuuden tutkimisen, joka lähes reaaliaikaisena itse asiassa olisi terveydenhuollon toimien vaikuttavuuden ja siis laadun seurantaa. Jotta tätä voidaan toteuttaa, pitäisi ensinnäkin KanTan sisältämien tietojen olla korkealaatuisia (oikeita ja riittävän kattavia). Toiseksi lainsäädännön pitäisi mahdollistaa se, että KanTasta voidaan seurata, mitä määritellylle potilasjoukolle (esimerkiksi henkilöt joille X-sairaalassa on laitettu lonkkaproteesi tai jopa henkilöt, joiden reumaa tri Y on hoitanut) ajan kuluessa sairastavuuden, toimintakyvyn ja elämänlaadun osalta erilaisilla mittareilla mitaten tapahtuu."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti