 |
| HS: 25.10.2014: "Kuntien asema vaatii täsmennystä": http://www.hs.fi/kotimaa/a1414126929647 |
Poliitikoilla on nyt tekijän paikka. Poliittinen sopu voidaan nyt tärvätä uusien avainpoliitikkojen pelillä, jossa optimointi näyttäisi olevan enemmän oman roolin nostamisessa kuin itse asiassa. Siirtämällä uudistus seuraavalle eduskunnalle varmistetaan vaalien läheisyyttä ja siihen liittyviä pelkotiloja menettää asemia. Kansalaisena on nyt todettava, että käykää tunnollisesti läpi lausunnot ja tehkää tarvittavat "viilaukset ja hionnat" järjestämislakiin kunnioittamalla jo saavutettua sopua. Muuten soten rakenneuudistukset häipyvät horisonttiin. (2)
Yksityisten palvelujen rooli. Suurinta ääntä uhasta yksityisille palveluille ovat pitäneet eräät poliitikot (lähinnä kokoomuslaiset) sekä jotkut vaikutusvaltaiset tai vaikutusvaltaa haluavat lääkärit. (3). Mielenkiintoista on, että Lääkäriliitto on maltillisempi kuin osa lääkäriliiton vaikuttajalääkäreistä. (4). Uhkaa yksityisten palvelujen asemien menetyksestä loihtii ennen muuta EVA ja sen vaikuttajahahmot. Suuri osa sote-vaikuttajista (en ole prosentteja laskenut) suhtautuu maltillisesti tähän yksityisten palvelujen rooliin uudistuksen osana. Oleellista on nyt ratkaista, miten normitetaan yksityisten palvelujen käyttöä osana sote-alueiden palveluja. Normitukseen on täydet mahdollisuudet tiukalla lainsäädännöllä (järjestämislakiin ehdot ja mahdollisuudet) tai puitesäädöksin. Järjestämissopimukseen sekä sote-alueen ja tuottajaorganisaatioiden sopimuksiin voidaan rakentaa yksityisten palvelujen käytön mahdollisuudet ja ehdot. On myös mahdollista säätää se, mikä on sote-kuntayhtymän ja tuottajaorganisaatioiden suhde tässä yksityisten palvelujen hankinnassa. Esimerkiksi voitaisiin normeerata, että sote-alue päättää ydintoimintoihin liittyvistä yksityisistä palveluista aina. Tai päättää silloin, kun yksityisiä palveluita voidaan käyttää yli tuottajaorganisaatioiden toimialuerajojen. Taustalla pitäisi olla kokonaisoptimointi.
Kuntien erot palvelujen käytössä. Erilaisten tarve- käyttölaskelmien mukaan kunnilla on suuria eroja sote-kustannuksissa. Alueellisten erojen tasoittaminen on yksi uudistuksen avaintavoitteista. Luotaessa tarvepohjaisia resurssien jakoperiaatteita, saadaan aina aikaan eroja suhteessa nykytilaan. Tämäkin optimointiongelma voidaan ratkaista rakentamalla kannustava ohjausjärjestelmä. Tähän asti kaikki valtionosuusuudistukset ovat tyrehtyneet juuri laskelmissa häviävien kuntien voimakkaaseen vastustukseen. Ehdotankin, että otetaan käyttöön kaikessa resurssijaossa (mukaan lukien monikanavaisesta rahoituksesta luopumisessa) väestön tarvepohjainen laskentatapa. Pohjaksi voidaan ottaa vaikkapa VM:n selvitysmiehen yhdessä asiantuntijoiden kanssa rakentama malli. Suuret sote-alueet mahdollistavat kuntakohtaisten erojen vähittäisen tasaamisen, kun kannusteet tasaamiseen luodaan. Järjestämissopimus sekä sote-alueen sopimukset tuottajavastuullisten kanssa takaavat jatkossa hallitun muutoksen. (5)
Vanhusten palvelujen osaoptimointia olen aikaisemmin käsitellyt. Tunnettua osaoptimointia on muuttaa vanhaínkotien nimiä palveluasumiseksi. Näin kuntien taloudellista vastuuta on voitu vähentää. Toinen uhka vanhuspalvelulaissa on koko palveluinfrastruktuuri. On läydettävä alueellisesti ja paikallisesti tasapaino eri hoitomuotojen sekä vanhusten hoitotarpeiden välillä. Kolmas osaoptimoinnin ongelma on yksityisten palveluiden kilpailutus. Pahimmillaan rakennetaan palveluita, joita ei sitten käytetä. Tämäkin ongelma on ratkaistavissa järjestämislain normeerauksin.
Vuorovaikutus takaa kokonaisoptimoinnin. HS:n 25.10.2014 julkaisema uutinen "Kuntien asema vaatii täsmennystä" sisältää oheisen kuvan, jossa nuolet menevät yhteen suuntaan. (6). Tällainen kuvaus on mielestäni autoritaarinen (käskevä) kokonaisoptimoinnin malli. Nyt on luotava vuorovaikutteinen malli, jossa nuolet menevät molempiin suuntiin. Vuorovaikutuksen mahdollistaa välineenä järjestämissopimus sekä sote-alueella järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset. Systemaattinen tiedolla johtamisen välineistö on apuväline vuorovaikutuksessa ja tulosten aikaan saannissa.(7)
Viitteet
(1) Optimoinnin ongelmaa pohdin blogissani 2013: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/soteuudistukselle-korjaussarja.html Kokonaisoptimointi on sukulainen käsitteelle kokonaistuottavuus. Sitä pohdin taannoin blogikirjoituksessani:http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html
(2) Sote-lausunnot on annettu. Alustava arvio on tehty STM:ssä. Marraskuussa 2014 tulee yhteenveto lausunnoista: "Lakiluonnoksen tiettyjä kohtia on kuitenkin vielä hiottava, katsotaan sosiaali- ja terveysministeriön saamissa lausunnoissa. " http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1894325#fi
Kuntien lausunnoissa on mitä ilmeisimmin kyse myös osaoptimoinnista samoin kuin nopeista ja pitkistä ulkoistussopimuksista (tyyliin Parkano). Tällaista optimointiongelmaa on pohtinut prof. Jari Stenvall Hoiva&Terveys-lehdessä 8.14. Tätä pohdiskelin aikaisemmassa blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/10/sote-uudistus-valta-ja-vastuu-puhuttavat.html
(3) Valtakunnan poliitikkojen nokittelu ja yksityisten palvelujen rooli:
http://yle.fi/uutiset/kokoomuksessa_on_haluja_lykata_sote-uudistus_suosiolla_seuraavalle_hallitukselle/7548488
http://www.hs.fi/kotimaa/a1414046595143
http://yle.fi/uutiset/soinilla_yksinkertainen_ratkaisu_sote-ongelmiin_kumotaan_perustuslaki/7550054?ref=leiki-uup
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/AL%20Stubb%20sote-27182
(4) Lääkäriliitto linjaa tuoreessa Lääkärilehden (17.10.2014) pääkirjoituksessa maltillisesti: "Järjestämisosaamisen vahvistaminen ja keskittäminen viidelle alueelliselle toimijalle vastaa Lääkäriliiton tavoitteita...,Järjestämislain tulee mahdollistaa ja kannustaa muodostettavia sosiaali- ja terveysalueita järjestämään erityisesti perustason tutoantoa siten, että hyödynnetään mahdollisimman laajasti kaikkiea olemassa olevaa tuotantoa, mukaan lukien yksityiset terveypalvelujen tuottajat."
(5) Rahoitusmalli ja kuntien asema:
http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/soten-rahoitusmalli-kaatui/
http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/palvelujen-saatavuus-ja-vertailtavuus-sote-uudistuksen
(6) HS-uutinen 25.10.2014: "Kuntien asema vaatii täsmennystä": http://www.hs.fi/kotimaa/a1414126929647
(7) Ollin aikaisemmissa blogikirjoituksissa on pohdittu tätä tietojohtamisen roolia: ks. esim. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/10/sitra-soten-tietojohtamisen-kimpussa.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sote-uudistukseen-tarvitaan-tiedon.html
Olet Olli mielestäni oikeassa, taas. Poliittisten irtopisteiden keruu voi nyt romuttaa koko uudistuksen, joka on yhteiskunnan ja potilaan/asiakkaan kannalta merkittävä. Suurin ongelma, jota sote-uudistuksella yritetään ratkaista on se, että osa sosiaalitoimesta, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito pitää yhdistää alueellisesti. Näin potilaan hoitotarve ja hoitopolku voidaan määritellä ilman, että eri organisaatiot osaoptimoivat omia kustannuksiaan. Yhdistäminen takaa menojen järkevän suunnittelun ja jopa satsaukset ennaltaehkäisevään hoitotyöhön.
VastaaPoistaSote-uudistus on ennen kaikkea julkisen puolen organisaatiouudistus, jolla toimintaa parannetaan asiakkaan ja veronmaksajan näkökulmasta. Mutta jos ykköstavoite asetetaankin johonkin muuhun asiaan, kuten yksityisiin yrityksiin, katoaa uudistukselta focus. Toinen harhapolku on asettaa sotelle niin monta ykköstavoitetta, ettei enää tiedetä, mitä ollaan ratkaisemassa. Ja veronmaksaja maksaa koko ajan, ja kaiken.
T: Erkki Saarinen