Kapalla tarkoitetaan kansallista palveluarkkitehtuuria ja rokkaamisella tässä tapauksessa rohkeata etunojaa, jolla luodaan uutta tehokkuutta, vaikuttavuutta ja liiketoiminnan mahdollisuuksia tietovarantojen hyödyntämiseen. (1) Olin perjantaina 14.11.2014 seminaarissa, jossa käytiin läpi kokonaisuus ja haettiin jatkokehittämisen ajatuksia. Ks. myös viitteessä 1 päivitys 20.11.2014: "Virkamies Slushissa". 
Varsinainen palveluväylä on demovaiheessa ja ensimmäisten käyttöönottojen vaiheessa. Uusi ohjelmistoversio 6.0 perustuu Viron X-road-kehitystyöhön. Palvelunäkymä on puolestaan sananmukaisesti asiakkaan, kansalaisen, yrityksen asiointinäkymä, jota kehitetään palveluväylän julkiseksi käyttöliittymäksi. KAPA-kokonaisuuteen liittyy vielä tunnistamisen kehittäminen. Taustalla on jo pitkä kehittämishistoria henkilökortti-ideoineen ja niiden alasajoineen. Nyt lähdetään liikkeelle yhden tunnistusvälineen sijasta monipuolisesta tunnistamisen mahdollisuudesta. Aiheeseen liittyvät myös kannanotot sähköiseen allekirjoitukseen sekä siihen, miten nykyisten tunnistusmenetelmien kanssa tehdään. Ei taida tämä olla vielä oikein hanskassa. (2) Rooli- ja valtuuspalvelu on osa tunnistuskokonaisuutta. Haasteena on rakentaa kelvollinen sähköinen identiteetti. Samalla pitää ratkaista, miten paperimaailman valtakirjamenettely sähköistetään. Haasteena on siis tunnistaa henkilö ja hänen valtuutensa niin yksityisenä henkilönä toisen henkilön puolesta toimiessaan tai yrityksen puolesta toimiessaan.Tarkoitus on myös uusia hankalaksi ja vanhanaikaiseksi todettu Katso- tunnistepalvelu (verottajan ylläpitämä). Haasteita on . Seminaarissa tuli esiin seuraavia haasteita ja mahdollisuuksia:
- palveluarkkitehtuuri: tehtävää on vielä olemassa olevien verkkojen, tiedonvälitysratkaisujen ja tämän palveluväylän yhteensovittamisessa; sotepuolen väylät taitavat olla melkoisen pitkälle vietyjä omia ratkaisuja; tiedoille pitää löytää myös selkeät omistajat; periaatteessa palveluväyläkonseptiin kannattaa liittää oman järjestelmän elinkaaren kautta (kansallinen tie pitkä, haasteena meneillään olevat uudistukset); kokonaisuuden hallinta on myös haaste (heijastuksia muutoksilla aina moneen paikkaan)
- palvelunäkymä: semanttinen yhteensopivuus; tietojen jakaminen kolmansille osapuolille; tietojen vanhenemisen haaste; asiakkaan rooli
- palveluväylä: käyttäjäroolien määrittely; tietoturva (käyttövaltuudet, tuunistaminen); tiedon laatu
- asiakkuuden hallinta, asiakasnäkökulman esiin nostaminen.
- tietovarantojen rooli: käytettävyys, metatiedot.
- Eduskunnan tarkastusvaliokuntakin on omalta osaltaan kiinnostunut KAPA-kokonaisuudesta ja sen rahoituksesta. (3)
Pitkän tien alku. Jotenkin näyttäisi siltä, että lyhyemmällä aikavälillä voitaisiin saada muutoksia aikaan perusrekisterien osalta (kuten VTJ ja YTJ). Tämäkin olisi mahdollista lähinnä valtion ja kuntien muissa toiminnoissa kuin sotetoiminnoissa. Palvelunäkymää voitaisiin kehittää kattavana sähköisen asioinnin alustana. Tässä voisi ehkä myös sotella olla mahdollisuutensa. Tuohon porttaaliin voitaisiin tuoda kaikki nykyiset sähköisen asioinnin palvelut, kunhan tuo tunnistamisasia saataisiin kattavaan, yhtenäiseen ja käyttökelpoiseen kuosiin. Paljon on myös lainsäädännöllisiä haasteita, koska sähköinen asiointi ja yhteentoimivuus edellyttävät kaikkien relevanttien lakien läpikäyntiä. Vanha siilomainen paperiseen toimintamalliin perustuva toimintatapa pitää saada uusittua niin virastoissa kuin palveluista vastaavissa toimintayksiköissä. Asiakkaan näkökulma on nostettava kehittämisen ytimeen. Niin seminaarin yhteenvedossa Kristiina Luukkonen totesi Pekka Ala-Pietilään ("Kitkaton Suomi": http://www.tem.fi/files/35440/TEMjul_4_2013_web.pdf) vedoten: "riittävästi rohkeutta ja rock:n rollia".
Asiakasnäkökulma. Kannattaa nostaa esille vielä tämä vuoden 2012 alkupuolella tekemäni blogikirjoitus asiakasnäkökulmasta ajankohtaisseminaarin pohjalta. Näyttäisi olevan vielä KAPA-kokonaisuudessakin relevantti kehikko (ks. Kuva yllä): http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/04/asiakkaan-tarpeet-julkict-strategian.html Tiivistin asian näin: Asiakkaat ovat erilaisia. Erilaisille asiakkaille on järjestettävä
sopivat palvelukanavat. Palveluhenkisyys tulee ottaa avaintavoitteeksi.
Näin myös tuottavuus ja vaikuttavuus kasvavat. Jokainen palvelu on
läpivalaistava ja selvitettävä, onko sillä jokin peruste asiakkaan
tarpeiden kannalta. Asiakkaat pitää ryhmitellä riippuen siitä,
millaisesta palvelusta on kyse. Asiakkaiden ryhmittelyssä pitää ottaa
huomioon toisaalta tasapuolinen kohtelu. Eräs tapa on ryhmitellä
asiakkaat yksilöllisen palvelutarpeen mukaan. Janan toisessa päässä ovat
yksilöllistä asiantuntija-apua vaativat asiakkaat.Välimaastossa ovat
asiakkaat, jotka pääsääntöisesti voivat hyödyntää erilaisia sähköisiä
palveluja, mutta tarvitsevat avukseen neuvontaa, tukea ja apua
ammattilaisilta tai hyviä ohjeistuksia. Toisessa päässä ovat asiakkaat,
jotka tulevat toimeen itsenäisesti ja hyödyntävät palvelut
omatoimisesti. Jokaiseen palvelutapahtumaan liittyy varsinainen palvelu
ja siihen kytkeytyvä kommunikaatio. Kun palvelu tuottaa tuloksen ja
kommunikaatiokin on ollut onnistunutta, tuloksellisuus ja vaikuttavuus
toteutuu. Kommunikaatiossa on myös oleellista, että asiakas tietää, mitä
palvelussa tapahtuu ja miten palveluprosessi etenee (mukaan lukien
ennustetettava toteutumisaika). Kommentti toisaalla somessa (FB): Tuula Räikkönen "Sikäli kuin kysymys on asiakkaitten henkilökohtaisista tiedoista, niiden hallitsijan ja omistajan tulisi olla asiakas itse. Muilla voi olla vain säilytysoikeus, jos asiakas sellaisen myöntää, eikö vain. Lähtökohtahan on se, että palvelut järjestetään ihmisten tarpeita varten. Jos järjestelmät alkavat elää omaa elämäänsä ja unohtavat olevansa olemassa vain siksi, että jokainen yksittäinen kansalainen saisi tarvitsemansa, järjestelmät luulevat myös asiakkaiden henkilökohtaisten tietojen olevan järjestelmien omaisuutta. Niin ei voi olla."
Päivitys 21.12.2014: Kapa:sta soten näkökulmasta, ks. http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=174479
Viitteet
(1) https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20130516Kansal/name.jsp
Tuore Valtion ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen nostaa marraskuun 2014 TIVI-tietokonelehden haastattelussa palveluarkkitehtuurin ICT-toteutuksien kärkeen. Karjalaisen mielestä tämän tavoitteen hankkeistaminen johtaa realistiseen toteutukseen, onnistumisiin.http://summa.talentum.fi/article/tv/11-2014/108687
Päivitys 20.11.2014: Janne Viskarin blogikirjoitus "Virkamies Slushissa", ote kirjoituksesta: "Jalkauduimme Messukeskukseen pariksi erittäin mielenkiintoiseksi päiväksi Slushiin jututtamaan aloittelevia yrityksiä ja nuuskimaan liiketoimintaideoita. Suurin osa ei ehkä lähtökohtaisesti pitänyt virkamiestä kaikkein mielenkiintoisimpana keskustelukumppanina, mutta lopputulemana sitäkin suurempi osa alkoi ymmärtää mitä kansallinen palveluarkkitehtuuri voi onnistuessaan parhaimmillaan tarkoittaa. Me emme ole tekemässä uutta infrastruktuuria julkishallinnon palveluille. Kansalliseksi palveluarkkitehtuuri muuttuu vasta, kun mukana on myös yksityinen sektori ja muutos koskettaa koko yhteiskuntaa. " https://confluence.csc.fi/pages/viewrecentblogposts.action?key=Palveluvayla
(2) http://www.fkl.fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Laki_vaarantaa_sahkoista_asiointia.aspx
Finanssialan keskusliitto on huolissaan Tupas-tunnisteen tulevaisuudesta:
Nykyisin pankkien Tupas-tunnistamisjärjestelmän kautta kirjaudutaan
muiden palveluntarjoajien kuin verkkopankkien palveluihin noin 50
miljoonaa kertaa vuodessa. Tupas-tunnisteita on 6,1 miljoonaa ja pankkien tunnistus- ja/tai verkkomaksua käyttäviä palveluntarjoajia tuhansia. Tupas-tunnistautuminen on laajasti julkisen sektorin ja yksityisten
palveluntarjoajien käytössä. Tupas on turvallinen ja vahva sähköinen
tunnistamistapa.”Toteutuessaan lakiesitys pakottaisi toimijat yhteiseen
luottamusverkostoon, jossa hinnat olisi säädelty. Tässä muodossaan
esitys ei luo nykyisille eikä uusille tunnistusvälineiden tarjoajille
kannustimia osallistua luottamusverkostoon”, johtava asiantuntija Pekka Laaksonen Finanssialan Keskusliitosta (FK) kertoo.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/trvm_7_2014_p.shtml Kansallisen palveluväylän ja viitearkkitehtuurin toteutukseen hallitus on tehnyt 120 milj. euron kehysvarauksen, josta vuoden 2014 talousarvioesitykseen ehdotettiin 13 milj. euroa ja vuodelle 2015 on ehdotettu 32 milj. euroa (TrVL 7/2013 vp - MINS 2/2013). Palveluväylän ja kehysvarauksen osalta valiokunta pyysi asiantuntijakuulemista varten tarkempia tietoja hankkeen kustannusarviosta ja aikataulusta. Valiokunnan pyynnöstä on valtiovarainministeriössä laadittu 26.9.2014 hankkeen alustava kustannusarvio vuosille 2014-2017:
| HANKE | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | ||||
| Palveluväylä | 5,0 | 16,0 | 14,0 | 14,0 |
| Näkymät | 2,5 | 6,0 | 6,5 | 5,0 |
| Tunnistaminen | 1,5 | 4,0 | 4,0 | 6,0 |
| RoVa | 2,5 | 3,0 | 3,0 | 3,0 |
| Tukipalvelut | 1,5 | 3,0 | 12,0 | 7,5 |
| Yhteensä | 13,0 | 32,0 | 39,5 | 35,5 |
| Yhteensä ohjelma-aika | 120,0 | |||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti