Sitra soten tietojohtamisen kimpussa, päivitys 12.10.2014

Sitra 2014: Tietojohtamisen mallin prosessi, s.24

"Tällä vuosituhannella strateginen johtaminen on yhteistyön ja verkostojen johtamista sekä niihin osallistumista. Osaoptimoitujen hölmöyksien estäminen on johdon  kyvyistä kiinni. Strategisia möhläyksiä ei korjata parantamalla tekemistä suorittavalla tasolla." (Perusinsinööri kolumunissaan 3.10.2014 Tekniikka&Talous-lehdessä). Perusinsinöörin ottein on Sitra tarttunut sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamiseen. Yhdessä mm. Eksote-sairaanhoitopiirin kanssa on rakennettu käsikirja, joka olisi samalla yleinen apuneuvo tulevien sote-piirien tietojohtamisessa. (1) "Mallin keskeisiksi nökökulmiksi valittiin kysynnän ennustaminen, tulevaisuuden palvelujen suunnitteleminen sekä alueen terveyden ja hyvinvoinnin kehityksen seuraaminen ja ennakoiminen." (s.6).

Sitra 2014: Asiakasanalyysi, hyvinvointi-indikaattorit, s. 15

Ennalta ehkäisy, operatiivinen toiminta, vaikuttavuus. Sitran mallissa ennalta ehkäisyn osiossa arvoidaan tulevaisuuden palvelujen kysyntää, alueellista palveluvalikoimaa, palvelurakenteen ja palveluverkoston pitkän aikavälin kustannusvaikutuksia sekä ennalta ehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksia. Operatiivisessa toiminnassa seurataan toiminnan tehokkuutta ja laatua asiakasryhmittäin. Vaikuttavuus-osiossa pureudutaan kohteisiin, jossa saadaan pienimmällä panostuksella suurimmat vaikutukset. Lisäksi tässä osiossa arvioidaan, miten ihmisten hyvinvointi on kehittynyt. "Asiakasanalyysin mallin avulla voidaan  tarkastella asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen  käyttöä ja kustannuksia sekä muodostaa uusia seurattavia ja ennustettavia asiakasryhmiä. (s. 19).... Merkittävä toimintamallin avulla saatu tieto oli, että 14% asiakkaista aiheuttaa 80% kustannuksista, mutta vastaa vain 10% Eksoten alueen asukkaista." (s. 21).

Ollin tietojohtamisen malli

Sitran malli ja Ollin malli lähellä toisiaan. Rakensin oman tietojohtamisen mallini keväällä 2014 tietämättä, että samaan aikaan Sitralla oli meneillään hanke asiassa. Julkaisin sen Tietoasiantuntijat-lehdessä ja aiheesta blogikirjoituksen. Tässä tiivistettynä oman mallini ydin:  Markkinatieto on ennakointia, riskien arviointia, syrjäytymisen, pahoinvoinnin ja sairauksien ennakointia. Prosessitieto on potentiaalisesta asiakaskunnasta palvelun piiriin valitsemista, palvelun tuottamista ja onnellisen lopputuloksen tavoittelua. Prosessitiedolla mitataan organisaation suorituskykyä. Tuotos/vaikuttavuustieto on puolestaan kahdenlaista: joko yksilöllistä (miten asiakas pärjää jatkossa) tai väestötasolla tapahtuvaa (miten yleisiä vaikutuksia on palvelujen tarpeeseen jatkossa). Kaikilla tiedon osa-alueilla näin artikkelissani haasteita ja niitä on edelleen. Markkinatiedossa on haasteena löytää relevantti palvelujen tarve palvelujen kysynnän virrasta. Prosessitiedossa on haasteena saada aikaan kattava prosessitietokokonaisuus, joka palvelee kaikkia johtamisen tasoja. Toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä ja aineksia olemassa, mutta yhteentoimivuus eri järjestelmien kesken puuttuu. Tuotos/vaikuttavuustieto on ikiaikainen haave, josta on olemassa tutkimushankkeiden avulla rakennettuja vaikuttavuuden osia. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sote-uudistukseen-tarvitaan-tiedon.html

Sitrankin mallia pitää kehittää. Sitran mallista puuttuu Ollin mallin prosessiajattelu, jossa sekä prosessitietoa että vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää markkinatiedossa. Toinen kehittämisen haaste on saada Sitran malli toimimaan muuhunkin kuin vain sote-alueen strategiseen suunnitteluun. Tiedonhallintamallin pitää palvella valtion sote-ohjausta (STM:n tuleva ohjausyksikkö). Samoin sote-alueella tiedon pitää mahdollisimman pitkälle perustua toiminnanohjausjärjestelmän tietoihin (mukaan lukien Kanta- Kansa-tietovaraston tiedot). (2) Kolmas kehittämisen kohde ovat indikaattorit ja niiden vaikuttavuus. Monet indikaattorit (varsinkin hyvinvointi-indikaattorit) ovat kaukana reaalimaailman vaikutusmahdollisuuksista. Haasteena on löytää indikaattorit, joihin voidaan vaikuttaa sote-alueen päätöksin. Ja vielä jäi askarruttamaan kysyntä-tarjonta-malli. Oleellista sosiaali- ja terveydenhuollossa on malllin kolmas osio: tarve. Palvelujen tarjonta luo kysyntää. Siksi myös palvelut koko maassa ovat pitkässä kehityskaaressa muotoutuneet erilaisiksi. Kuitenkaan sairastavuus, hoivan , palvelun tarve ei ole samalla tapaa erilainen eri osissa maata. Kun joudutaan säästämään, joudutaan samalla tasaamaan palvelujen tarjontaa vastaamaan "todellista kysyntää". On myös niin, että voi olla ylihoitamista ja alihoitamista. (3)

Hyvät kehittämisen periaatteet löytyvät tuoreesta STM:n strategia-asiakirjasta "Sote hyötykäyttöön". (4) Nyt ollaan rakentamassa sen pohjalta toimenpideohjelmaa. Samalla rakennetaan STM:n ohjausyksikön toimintamallia. Tietojohtaminen on keskiössä. (5)

Viitteet

(1)  Sitra: Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja, Sitra 2014 (Käsikirjan kirjoittajat: Katja Klemola, Jussi Uusiollikainen, Tero Askola; eräänä kommentoijana mainitaan Pentti Itkonen Etelä-Karjalan sotepiiristä): http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja.pdf

(2) Toiminnanohjausjärjestelmää pohdin ideoimalla sote-erpiä: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html

(3) Ollin blogikirjoituksissa lisäpohdintaa aiheesta,  esim.:

- Ollin tietojohtamisen malli:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sote-uudistukseen-tarvitaan-tiedon.html; ks. myös artikkeli: Olli Nylander: "Uusi tiedolla johtamisen malli pitää testata ja tietysti big data", Tietoasiantuntija-lehti 3.2014, ss. 30-31
- Terveyserot ja palvelut. Tästä tein arvion blogissani taannoin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/terveyserot-pirullinen-poliittinen.html

- Tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhdetta pohdin taannoin arviodessani kirjaa "Tiedolla johtaminen toimialan murroksessa". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/vaikea-tie-toimialan-murroksessa.html
- tuottavuutta ja tehokkuutta pohdiskelin taannoin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html

(4) STM:n strategia "Sote hyötykäyttöön":  https://www.innokyla.fi/documents/463738/8845a377-1928-4bdf-8138-08901ab8952b

Ilkka Kunnamon malli 2014

(5) Päivitys 12.10.2014: LinkedInin ryhmässä sote hyötykäyttöön käytiin keskustelua blokirjoituksessani esitetystä aiheestani. Sinänsä uusia näkökulmia ei tuotu esille. Tässä kirjoituksessani en viitannut Kanta-Kansa-tietovarantojen mahdollisuuksiin hyödyntää tietojohtamisessa. Mahdollisuuksia on, kunhan tieto on muokattu tietojohtamisen kannalta sopivaan muotoon. Itä-Suomen yliopistossa pidettiin aiheeseen liittyvä seminaari, jonka aineisto on saatavissa osoitteessa:  http://www.uef.fi/fi/stj/odotettavissa-koko-maassa-seminaari 
Seminaarin alustuksista voisi nostaa esille Ilkka Kunnamon alustuksen, jossa pohditaan esimerkkien (myös kansainvälisten sellaisten) valossa tiedolla johtamista erityisesti perusterveydenhuollon kentässä. ks. http://www.uef.fi/documents/1084483/2544388/Kunnamo+091014.pdf/5dc34af4-5c50-4d62-874d-4f9f01cb2c61