 |
| HS pääkirjoitus 11.10.2014, viite 1 |
"Sote-uudistus uhkaa yliopistosairaaloiden asemaa"
" Pirkanmaan shp: Kuntien omistamat yhtiöt unohtuivat sote-järjestämislaista"
"Kela puolustaa yksityisiä palveluita" (HS:pääkirjoitus 11.102014, viite 1)
"Valinnanvapauden lisääminen edellyttää kansallisia ratkaisuja"
"Sote-uudistuksesta ei välttämättä lainkaan säästöjä"
"Sote-alueille toivotaan vahvaa roolia" (Sll-verkkolehden uutinen 15.10.2014, viite 5)
"Laki on vain tyhjä kuori" ( ote HS-pääkirjoituksesta 16.10.2014, viite 7 )
"Jos menot olisivat jakautuneet vuonna 2012 suhteessa tarpeeseen, olisi Pohjois-Suomen sote-alueen voimavarojen täytynyt olla noin 47 miljoonaa euroa (60 euroa/asukas) suuremmat. Väli-Suomessa lisäyksen olisi pitänyt olla 44 miljoonaa euroa (40 euroa/asukas) ja Itä-Suomessa 26 miljoonaa euroa (30 euroa/asukas). Vastaavasti Länsi-Suomen sote-alue olisi joutunut vähentämään kuluja 87 miljoonalla eurolla (100 euroa/asukas) ja Etelä-Suomen sote-alue 80 miljoonalla eurolla (40 euroa/asukas). Laskelmissa ei ole otettu huomioon olosuhdetekijöitä, kuten kaksikielisyyttä ja pitkiä etäisyyksiä." (2)
Yllä oleva sitaatti on THL:n julkaisemasta raportista, jossa kuntakohtaisia menoja on korjattu tarvekertoimella. Menorakenteet ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana. Sote-uudistuksessa pitäisi voida vaikuttaa palvelujen eriarvoiseen tarjontaan eri aluille, turvata riittävät palvelut ja vielä säästää rutkasti. Lausuntokierroksella oleva järjestämislakiehdotus tarjoaa mahdollisuuksia tähän, mutta avaa samalla valta-ja vastuupelin. Jatkossa ollaan tilanteessa, saadaanko aikaan päätöksiä. AAA-kerhosta lemppaaminen on eräs mittari myös ylimmän poliittisen johdon kyvyille tehdä päätöksiä.
Valta ja vastuu valtion tasolla. Kaksi asiaa puhuttaa: poliittinen valta, markkinoiden valta. Poliittisen vallan haasteena on nyt pitää näpeissä "ohut" yhteisymmärrys sote-uudistuksesta. Painostusryhmät pyrkivät vaikuttamaan uudistuksen murenemiseen: EVA-laiset haastavat vetoamalla markkinoiden voimaan ja kritisoimalla sote-uudistuksen monopoliistista ajattelua.(4) Kelan johtokin on tullut mukaan aktiiviseen keskusteluun. (1) Taustalla Kelallakin vaanii oman aseman säilyttäminen mahdollisesti muuttuvassa rahoitusmallissa kohti yksikanavaisuutta. Asiantuntijoiden rivistöä revitään myös auki. "Pidän suorastaan surullisena sitä, että osa poliitikoista haluiaa edelleen vaientaa asiantuntijoiden äänen ja estää tietoon perustuvan päätöksenteon." Näin totesi kokoomuslainen lääkäri HS:n mielipidesivulla 11.10.2014. Niin tässä on huoli yksityisen terveydenhuollon asemasta sote-uudistuksen jälkeen. Asiantuntijuutta on monenlaista ja monesta näkökulmasta. Asiantuntijatieto ei ole monoliittista faktaa. Oma käsitykseni on edelleen, että sote-uudistus mahdollistaa myös yksityisten palvelujen tuomisen mukaan palvelutuotantoon. Vapaa markkinatalous sote-palveluissa johtaa ennen muuta päällekkäisyyksiin, osaoptimointiin ja kustannusten kasvuun sekä asiakkaiden/potilaiden eriarvoisen aseman kasvuun.
Valta ja vastuu alueellisella tasolla. Alueellisesti keskeisiä kysymyksiä ovat sote-alueiden päätäntävalta suhteessa valtioon ja tuottajaorganisaatioihin. Toinen keskeinen kysymys on, mikä kunta tai kuntayhtymä saa tuottajavastuullisen roolin. Ääripään ehdotuksena on luonnollisesti se, että kaikilla kunnilla ja yksityisillä palvelujen tuottajilla olisi tuottamisvastuullisen roolin. Aluepolitiikkaa on kahdenlaista. Toinen koskee alueiden rajoja: sote-aluerajat, maakuntarajat, aluehallintovirastojen rajat, kuntayhtymien rajat, kuntien rajat. Nythän valittu ratkaisumalli ei osu yhteen kaikkien olemassa olevien rajojen kanssa. Esim. sote-alueet ja aluehallintovirastojen alueet eivät ole yhteen sopivia. Niin se toinen aluepolitiikan kysymys on rahoitusratkaisu. Ääripäässä on ehdotettu, että sote-alueet olisivat verottajia. Tähän liittyy myös aluedemokratian mahdollisuus Ruotsin maakäräjien tyyliin. Oma käsitykseni on, että kaikki aluerajat ovat aina joltain kannalta kiistanalaisia. Mennään nyt tällä sotealuerajaamisella eteenpäin. Verottaminen liittyy oleellisesti rahoitusratkaisuun sekä alueelliseen demokratiaan. Poliitikoilla on tästä kovin erilaisia käsityksiä. Asiantuntijoilla on ainoastaan mahdollista tehdä erilaisia rahoitusratkaisumalleja. En lähtisi verotuspohjaista aluedemokratiaa nyt tähän sote-uudistukseen kytkemään. Verottaminen ei voi olla pelkästään sote-palveluja koskevaa - menee monimutkaiseksi.
Tuottajien valta ja vastuu. Kansliapäällikkö Sillanaukee on Kauppalehden haastattelussa kertonut, että tuottajaorganisaatioita tulisi olla rajallinen määrä - noin 20. Tämä on tuttu luku sote-uudistuksen aikaisemmista vaiheista, kun pohdittiin kuntien määrää tai sote-alueiden määrää. Luku viittaa sairaanhoitopiirien lukumäärään. (ks. myös viite 5: THL:n lausunto: 4-5 tuottamisvastuullista per sote-alue eli 20-25 tuottajaorganisaatiota). Tästä tulee vielä suuri kädenvääntö. Miksi? No kaikki nykyiset kunnat ja kuntayhtymät tietysti haluavat tuotantovastuullisen toimijan roolin. Tällä turvataan kyseisen organisaation tulevaisuus. Niin pitäisi kuitenkin miettiä, mitä tehdään pienille sairaanhoitopiireille tai aluesairaaloille. Ankara tuotantovastuun rajaaminen on rakennepoliittinen päätös, joka mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin. Erikoissairaanhoitoa voidaan tehostaa paljonkin keskittämällä toimintoja. Päivystys on eräs avainsana. Mutta toinen osa potilaista päätyy hoitoon ei-päivysreittiä. Kaikessa ei siis matkalla ole oleellista merkitystä, vaan pikemminkin odotusajalla. Mielenkiintoista on myös se, missä kulkee tuotantovastuullisen kunnan raja. On todettu monessa yhteydessä, että suuret kunnat eivät välttämättä ole tehokkaimpia, mutta ei myöskään pienet. Kuntakartta saa uuden ulottuvuuden - tuottamisvastuukunta. Suuret kunnat ovat vahvoilla, mutta missä kulkee väestämäärän raja? Haasteena on myös se, mitkä oikeudet tuottajille annetaan yksityisten palvelujen hankintaan osaksi tuotantoa. Ääripäänä on tällä hetkellä koko tuotannon yksityistäminen (vaikkapa Parkano, viite 3, 4). Toinen ääripää on tehdä kaikki omana toimintana, mutta nyt ja jatkossa sekamallit tulevat olemaan realiteetti. Sekamallin pelisäännöt on luotava. Muuten tuotannon hallinta sote-aluetasolla ja valtakunnallisella tasolla on tosi vaikeaa. (ks. myös YLEn Tiina Merikannon tilannearvio 15.10.2014, viite 6).
Hoitoyhteisön valta ja vastuu on avainkysymys asiakkaan/potilaan kannalta. Hoitoyhteisö tekee käytännön päätökset palveluista. Kuka saa ja millä perusteilla palveluja, on ratkaistava uudessa sote-organisaatiossa. Jo nyt on kriittisesti pohdittu palvelujen ulkoistuksesta seuraavia vastuukysymyksiä. Samoin on jatkuvasti ollut esillä kansalaisten eriarvoiset mahdollisuudet saada julkisesti rahoitettuja palveluja. Rahoitusuudistuksessa tämä ongelma oletettavasti ratkaistaan.
Kansalaisen, asiakkaan, potilaan valta ja vastuu eivät ole sote-järjestämislain ydintä. Järjestämislaissa säädetään ennen muuta palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta, rahoituksesta, korvauksista sekä valtion roolista ohjaajana ja valvojana. Kansalainen näkyy lakiehdotuksessa vain yleisten tavoitteiden osalta: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämistavoitteissa, yleisissä oikeuksissa laadukkaaseen sote-palveluun, hoitoon pääsyyn sekä riittävien palvelujen turvaamiseen koko maassa. Niin ja kansalaisten perusoikeudet ovat kaiken lähtökohta.
Viitteet
(1) HS-pääkirjoitus 11.10.2014: "Kela puolustaa yksityisiä palveluita": http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1412914840442
(2) http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/talous/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje/2014/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tarpeet-huomioiva-menokatto-toisi-lisaa-euroja-pohjois-vali-ja-ita-suomeen
(3) "Kuntien irtiotot sotkevat yhteistä tavoitettamme", kansanedustaja Hanna Tainio YLEn haastattelussa koskien Parkanon tapausta: http://yle.fi/uutiset/sdpn_tainio_kuntien_irtiotot_sotkevat_yhteista_sote-tavoitettamme/7525180?origin=rss
(4) EVAn Apunen tarrasi Parkano-tapaukseen HS:n vieraskynässä 15.10.2014:
"Haataisen mukaan pitkät ulkoistamissopimukset "voivat johtaa rahan tuhlaamiseen". Kun nyt katson Parkanon suoraa neljän miljoonan säästöä, en tiedä, miten Haataisen sanakirja määrittelee tuhlaamisen. Sote-uudistuksen lähtökohta on suitsia kuntien laukkaavia kuluja ja parantaa tuottavuutta. Parkanon sote-kustannukset nousevat pökerryttävät kuusi prosenttia vuodessa. Ja nyt korjataan asia niin, että kunnalle lyödään kahden miljoonan lisälasku ja kielto karsia kuluja omatoimisesti, siis ulkoistamalla. Jotta Haataisen toivoma "tarkoituksenmukainen palvelurakenne" toteutuisi, jokaisen parkanolaisen olisi maksettava vuosittain 600 euroa lisää. Arvelen, että parkanolaisten sanakirjassa "tarkoituksenmukainen" ei tarkoita raharänniä, joka juoksuttaisi joka vuosi neljä miljoonaa euroa muiden taskuun." http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1413170163166
Päivitys 16.10.2014: Odotin, että joku vastaa Apusen haastavaan kolumniin. Vastauksen antoi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen HS:n vastineessa 16.10.2014: ...Tavoitteena on, että vaativille palveluille saadaan tukeva pohja ja yhteistyöllä löydetään tehokkaita perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon integroituja palvelukokonaisuuksia ja hoitoketjuja sekä säästetään hallinnon kuluista. Jos jokainen kunta tekisi tuotantosopimuksen vain omalle alueelleen, nämä hyödyt kadotettaisiin. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1413347754861
(5) Päivitys 15.10.2014: Suomen Lääkärilehden verkkouutinen 15.10.2014: Sote-alueille toivotaan vahvaa roolia.
Sote-lakiluonnos ei määrittele riittävän yksiselitteisesti, mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu ja erityisesti tuottajavastuu merkitsevät. Lakiehdotus ei myöskään tarjoa sote-alueille riittävästi voimaa ohjata palvelutuotantoa. Näitä asioita nostavat esiin lausunnoissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lääkäriliitto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Myös rahoituskuviota toivottiin selkeämmäksi. Lääkäriliitto ja HUS varoittavat siitä, että lakiluonnoksessa järjestämisvastuu sisältää mahdollisuuden tuottaa palveluita ja toisaalta tuottamisvastuulla on järjestämisvastuun piirteitä.http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=15174/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss
(6) YLEn Tiina Merikanto pohtii samoja perusasioita ja empii, saadanko uudistusta aikaan nykyhallituksen aikana: http://yle.fi/uutiset/sote_kriisissa__miten_ihmeessa_kirjoitan_nain_taas/7528575?fb_action_ids=655316707919883%2C10203566566419522&fb_action_types=og.recommends
(7) Päivitys 16.10.2014 / HS-pääkirjoitus 16.10.2014: "Useat asiantuntijat kuvaavat lausuntokierroksella ollutta sote-lakiluonnosta välttämättömäksi askeleeksi, mutta sellaisenaan laki on vain tyhjä kuori, jonka tarkka sisältö on vielä auki." http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1413347771476
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti