maanantai 24. elokuuta 2026

SOTEn päätöksentekoon ja toimeenpanoon ryhtiä suljetun silmukan menetelmällä - osa 2

Tekoäly: kuva 1 suljetusta silmukasta
Kävin läpi edellisessä blogikirjoituksessani Elias Kunnaksen Mekanismirealismi-kirjan keskeiset käsitteet. (1).Esille nousi esille mekanismirealismin systeeminen perusajatus suljetusta silmukasta. Se mahdollistaa koko koneiston käynnin ja kokonaisuuden arvioinnin niiden optimointiin. ks. https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/08/mekanismi-realismi-miten-toimii.html

Vertasin omia sotepohdintoja Kunnaksen systeemilähtöiseen malliin. Löysin yhtäläisyyksiä, mutta myös erilaisia lähestymisiä. Suljettu silmukka on Kunnaksen ajattelussa ehdoton edellytys päätöksenteolle ja onnistuneelle toimeenpanolle. Systeemissä on aina hommat vietävä loppuun. Avoimeen silmukkaan ja näennäisperusteluihin nojaava kokonaisuus ontuu.Ei synny ryhdikästä aikaansaannosta eli pärjäämislisää arkeen. Päätös voi olla laiha kompromissi. Toisaalta moni sanoo, että parempi laiha kompromissi kuin lihava riita. Tuotin mekanismi realismin suljetusta silmukasta tekoälyllä kuvan 1 ohessa koko kirjan sisällön pohjalta.  

Mieleeni tulee neljä keskeistä ilmiötä sotemaailmassa, jossa päätöksenteko ei ole aina täysin kulkenut Kunnaksen suljetun silmukan mallilla, pikemminkin avosilmukalla. Olen itsekin omissa ehdotuksissani tyytynyt avoimen silmukan malliin monelta osin. Nyt yritän ryhdistäytyä.

1. Valtion ohjaus. Valtion rahanjako hyvinvointialueille on perustunut VM:n valtaan, koska siellä se tarjolla oleva raha makaa. Sivuun on jäänyt talouden ja toiminnan yhteensovittaminen. Se on ollut minun ehdotusteni ydintä. Miten käännetään yksisuuntainen päätöksenteko VM:stä kohden alueiden kanssa tapahtuvaa tavoitteista ja vuorovaikutteista sopimista, sopimusohjausta?  Sopimuksiakin voidaan tarkastella suljettuina silmukoina. Monien laskennallisten rahanjakoperusteiden pohjalta kyse on yksipuolisesta sopimuksesta. Käskyksikin tällaista voidaan kutsua. Olen aiheesta kirjoittanut blogissani keväällä 2026. (2).Ja kentältä on tullut kritiikkiä kohteista sekä rahanjaon oikeudenmukaisuudesta. Niitä on sitten ratkottu VM:n johdolla. Toimiviin ratkaisuihin voitaisiin hyödyntää Kunnaksen "mekanismivirasto (MeV)"eli viankorjausosasto-mallia: 

  • MeV on riippumaton virasto, joka auditoi valtion päätöksiä mekanismitasolla: toimivatko kannustimet, palautesilmukat ja kausaaliketjut kuten väitetään? Täyslaskentamallin avulla avataan päätöksenteon perusteet. Virasto olisi riippumaton elin eikä siis VM:n yksikkö tai hyvinvointialueiden yksikkö. Tällä hetkellä riippumattomia elimiä ovat oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastot, Kuluttajavirasto, lupa- ja valvontavirasto, talousneuvosto ja ehkä muitakin. Kun näitä organisaatioita on runsaasti, ei voida olettaa syntyvän yhtä riippumatonta virastoa. Periaatteessa virastohan voisi olla pieni yksikkö, joka hakee osaamisen ja perustiedot olemassa olevilta toimijoilta ( tiedot ja osaaminen Tilastokeskukselta, THL:ltä, yliopistoilta, korkeakouluilta jne).  

2.  Pärjäämisen hallinta. Suljetulla silmukalla pitää olla yhteinen tavoite, TELOS. Perustuslaki ja alueita koskeva muu lainsäädäntö antavat niiden pohdinnoille lähtökohdan. Kunnas nostaa esille kukoistuksen, elinvoimaisuuden, kyvykkyyden. Näiden hyvien periaatteiden rinnalle olen nostanut ihmisten (kansalaisten) ja organisaatioiden pärjäämisen. Niistä voidaan rakentaa iso pärjäämisen koneisto/systeemi, joka toimisi yhtäläisin perustein kaikilla hyvinvointialueilla suljetun silmukan avulla. Oheinen kuva 2 on kehitytty edelleen Kunnaksen kirjan lukemisen jälkeen. Edellisen version julkaisin, kun arvioin Duodecimin perusterveydenhuollon kehitysajatuksia kapeiksi.(3). Ystäväni Kauko Koivuniemi oli lukenut myös Kunnaksen teoksen ja nähnyt tuon interventiokuvani. Kuvan ongelmana oli systeemin suljetun silmukan puute. Kehitimmekin alla olevan kuvan 2 vuoropuhelulla. Kuvassa on onnistuneita silmukoita, jotka tuottavat arkeen pärjäämislisän. Mutta kuvassa on myös epäonistuneitä yrityksiä. Niihin tarvitaan korjaamiskierros (ehkä useampiakin). Oleellista mallissa ovat myös kaksi palautetta. 1-palaute lähettää viestin tai viestit eteenpäin korjaamistarpeista. 2-palaute lähettää viestin eteenpäin kaikille kasvattamalla virheistä oppimista. 


                                   Kuva 2: Pärjäämisen tarkastelu suljettujen silmukoiden avulla

Suljetut silmukat ovat tiukasti yhteydessä VM:n rahoitusmalliin. Rahoituksen ja toiminnan on kohdattava ainakin kohtuullisesti. Muuten tarjonta ei riitä vastaavaan kysyntään. Oppivaksi ajateltu järjestelmä vuotaa tunnistamisvaiheessa ja interventiovaiheessa. Koneistoksi hahmotetun sotejärjestelmän tarkoituksena (telos) on tuottaa ihmisten/kansalaisten arkeen pärjäämislisää. Sen avulla elämä haasteineen otetaan haltuun (coping), tullaan toimeen sen erilaisten ja vaihtuvien piirteiden kanssa ja mennään eteenpäin joko yksin, yhdessä asiantuntijoiden tai lähipiirin ihmisten kanssa. Soten teloksen pitää ilmetä palvelulupauksena, jonka pohjana on valtakunnallisesti sovittu palveluvalikoima. Siihen ei riitä pelkästään terveydenhuollon valikoima, vaan mukaan on mahduttava myös sosiaalihuollon ja pelastustoimen valikoima. Nyt koko valikoima on vasta kehittämisvaiheessa. Sosiaalihuollon lakien tehtävät olisivat hyvä pohja palvelulupaukselle: sosiaalihuoltolaki (sosiaalityö), vammaislaki (eri vammaisryhmien palvelut), lastensuojelulaki sekä terveydenhuollon puolelta mielenterveyslaki.  Valtion ohjauksen toteuttamista varten MeV-viraston sisällä olisi ihmisten pärjäämisen asiantuntijaryhmä, joka hyödyntäisi tietovarantoja ja tarjolla olevaa osaamista. (kuvassa 2 pallukkana vasemmassa ylänurkassa otsikolla "asiantuntija-arviointi"). 

3. Moniongelmaiset palveluiden suurkäyttäjät. Kaikki palvelutarpeet eivät ratkea pelkästään hyvinvointialueiden lakisääteisten palveluiden avulla. Merkittävä joukko palvelujen tarvitsijoita on moniongelmaisia ihmisiä. Palveluita heille tarjoavat neljä itsenäistä organisaatiokokonaisuutta: Kela - etuuspalvelut, kunnat- työllisyyspalvelut, hyvinvointialueet sotepe-palvelut ja sotejärjestöt - ennaltaehkäisyn palveluita. Nyt tieto ja osaaminen sekä palvelut ovat omissa siiloissaan. Laadukkaasti toteutettu osaoptimointi ei palvele pärjäämisen kokonaisuutta. Kokonaisvaikuttavuus kärsii. Organisaatioiden välille tulee rakentaa keskinäiseen luottamukseen perustuva päätöksenteon rakenne, mekanismi. Tähän soveltuu hyvin edellä kuvattu pärjäämisen intervention suljettu silmukka. Helpoin osa moniongelmaisten pärjäämishaasteista ratkeaa onnistumisen silmukoilla. Sotkuiset tai jopa pirulliset ongelmat vaativat ratketakseen korjaamiskierroksen tai useita sellaisia.(4). Tämä vaatii myös niihin sopivaa tiedonhallintaa ja sitä tukevaa lainsäädäntöuudistusta tiedon kulun varmistamiseksi. Olen ehdottanut, että rakennetaan maahan yhteinen tietovarasto (tietoallas), joka mahdollistaisi teknisesti eri organisaatioiden tietojen rinnakkaiskäytön. Yksi vaihtoehto tämän toteuttamiseen olisi keskittää ennakoivan  (proaktiivisen) palvelun ja tiedon hallinta Kelalle, joka runsas vuosi toteutti asiaan soveltuvan merkittävän investoinnin (n. 600 milj.e) asiakkuuspohjaisiin tietojärjestelmiin (CRM). Erillisen tutkimushankkeen avulla on kyetty löytämään ns. suurkäyttäjät eli liki 20 % asiakkaista käyttää 80 prosenttia palveluista. Tämänkin kokonaisuuden hallintaa ja ohjausta edesauttaisi valtion MeV-virasto tai osasto. Parhaimmillaan se edistäisi kaikkien osapuolten oppimista. 

4. Tietojärjestelmät. Myös suljetun silmukan periaatteella voitaisiin ottaa hallintaan alueiden ja valtion sotepea koskevat tietojärjestelmät. Niiden kirjo on edelleen suuri ja kukin alue rationalisoi omalta osaltaan tätä. Toisaalta on paljon tarpeita toimintojen ja niitä tukevien järjestelmien integroimiseen yli toimialojen ja alueiden. Tämä suljettu silmukka pitää ehdottomasti ulottua koskemaan myös Kelan palveluita (vrt kohta 3 moniongelmaiset....). Kyse on alustaratkaisujen integraatiosta, tietovarantojen integraatiosta ja yhteisistä pelisäännöistä tietojen hyödyntämisessä henkilötasolla ja organisaatiotasolla. Sitran tuoreessa tutkimuksessa löydettiin myös tältä kokonaisuudelta säästöpotentiaalia miljardin verran. Tähänkin haasteeseen voisi tarttua MeV-viraston alainen tietojärjestelmien arviointiryhmä. Niiden integraatiossa on ollut avoimia silmukoita jo ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen. Jonkinlaista ryhtiä valtionhallintoon toi Valtorin perustaminen. Osapuolten oppimisen näkökulmasta voi kysyä, riittääkö se?

Joku tietysti heittää minulle kritiikkiä, että Olli se vain perustaa uusia virastoja ja lisää byrokratiaa. Vastaan tähän toteamalla nykyisissä valtion virastoissa olevan runsaasti tähän toimintaan sopivia kyvykkyyksia ja resursseja. Olisikohan tässä niiden osalta mahdollista tehdä "kimppa" Sitran kanssa.  Sitran sivuilta on luettavissa: ”Näin on aina tehty”- Mutta miten teemme huomenna? Sitra on suuntaamassa 50 miljoonan euron erityispanostuksen valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden tuottavuusmurroksen vauhdittamiseen. Haluaako se tukea nyt vaadittavaa järjestelmäoppimista?

Esitän haasteen millaisin keinoin vuonna 2023 alulle pantu sotepe-järjestelmä ja siihen kytkeytyvät muut organisaatiot oppivat parhaiten.  Tässä olen rakentanut oppivan organisaation jatkuvan mallin, joka korvaa yksisuuntaisen ohjausmenetelmän hyvinvointialueiden suuntaan. Malli korvaa myös VM:n lakisääteisen arviointimenettelyn.(5) Suljetun silmukan menetelmä koskee kaikkia hyvinvointialueita ja myös osittain niihin liittyviä muita toimijoita (Kela, kunnat, Sotejärjestöt). Arviointi on jatkuvaa yhteisesti sovituin menettelytavoin silmukkamallin perusteella. Nykyinen VM:n arviointimenettely ei edistä jatkuvaa oppimista. 

Viitteet 

 (1) Elias Kunnas: Mekanismirealismi. Sivilisaation käyttöopas, Curiosity oy 2026; ks. myös Kunnaksen nettisivusto https://mekanismirealismi.fi/

 (2) Valtion rahoitus ja sen yhteydet sotepen tomintaan: Olli Nylander:  http://ollintuumailut.blogspot.com/2026/05/sote-rahoitus-puhuttaa-ongelma-ei-ole.html. 

 (3) Olli Nylander: Duodecimin visio perusterveydenhuollolle on kapea; https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/07/duodecimin-visio-perusterveydenhuolloll.html

 (4) Määritelmä  kevyestä (helposta), sotkuisesta ja pirullisesta ongelmasta liittyy kehittämääni ongelmanratkaisumalliin. Mallini on esitelty kirjassani Kohti ihmislähtöistä Sotea - ihminen pärjäämisen keskiössä (BOD2026), ss. 127-130; ongelmien luokittelun primaarilähde on: Raisio, H., Puustinen A., Vartiainen P.: The Concept of Wicked Problems: Improving the Understanding of Managing Problem Wickedness in Health and Health Care. teoksessa The Management of Wicked Problems in Health and Socialn Care, toim. Will Thomas, Anneli Hujanen, Sanna Laulainen, Robert MacMurray. Lontoo Rodledge, 2018

(5) VM: Arviointimenettely:   Hyvinvointialueen arviointimenettelystä säädetään hyvinvointialuelain 122–124 §:ssäLinkki toiselle sivustolle. Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn laissa säädettyjen hyvinvointialueen talouteen liittyvien edellytysten täyttyessä. Myös sosiaali- ja terveysministeriö voi tehdä aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä.;  https://vm.fi/arviointimenettely

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti