 |
| Ote osassa 3 julkaistusta kuvasta pärjäämisen käsiteverkosto / keskiössä pärjäämistaito |
Pohtiessaan vastaanottotoiminnan elintapojen ohjauksessa synnyttämiä jälkiä, toteaa lääkäri:” Jos lääkärivastaanoton seurauksia ovat häpeä ja syyllisyys, on jotakin mennyt pieleen” (P. Metsäniemi, Yle-uutiset 30.12.2021). Terveyssaarnojen aika on ohi, hän jatkaa. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä me rakastamme sääntöjä, mittaamista ja numeroita, koska ne lisäävät hallinnan tunnetta: käsityksemme terveydestä kapeutuu ja kaavamaistuu. Tutkimusnäyttö osoittaa esimerkiksi, että laihduttaminen voi lisätä lihomisen riskiä. (1) Paneutuessamme valitsemamme aihepiirin sisältämiin haasteisiin tiedostamme, että kosketamme samalla toimialan yleisesti hyväksyttyä ajattelumallia, paradigmaa, ja sen taustalla olevaa organisaatiokulttuuria. Rohkenemme kuitenkin ajatella, ettei ”yrittänyttä laiteta”.
Taitojen nostaminen keskeiseksi osaksi pärjäämistä ja niiden käyttö palvelujen synnyttämien välittömien jälkien, vaikutusten, seurannassa on mielestämme sote-palveluissa uusi innovaatio. Meille eivät riitä jo perinteeksi muodostuneet hymynaamat ovensuissa (kertovat fiiliksistä), eivät liioin erilaiset suositteluindeksit (NPS) tilanteessa, missä parempi pärjääminen voi näkyä myös palvelujen käytössä. Koetamme kurottaa korkeammalle – kohti uudenlaista ”ryhmäkorkeushyppyä” (vertaisryhmä, vertaistuki). Yllä olevassa otteessa pärjäämisen käsiteverkostosta nostamme keskiöön pärjäämistaidon. Punaisen viivan oikealla puolella olevat laatikot edustavat aktiivisia toiminnallisia muutoksia, joissa myös ulkoinen apu voi olla tarpeen eli inteventio. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/05/me-parjaamme-osa-3-joskus-sietokyvyn.html)
Pärjääminen on taitolaji. Sen tarkastelemisen pitää olla riittävän yksinkertaista ja käytäntölähtöistä. Näyttö kestävistä tuloksista syntyy myöhemmin HUS-Covid-poliklinikan soveltamien käytäntöjen mukaan (ks Liira H. osa 5). Taitopainotteisessa vastaanottotoiminnassa ensikysymys ei ole ”onks näyttöö”, vaan mieluummin ”mikä (taito) auttaisi sinua pärjäämään huomenna paremmin – töissä, kotona, arjessa”? Taidot opitaan harjoittelemalla. Niiden oppiminen rutiiniksi vaatii runsaasti toistoja. Joku on arvioinut, että ollakseen vaikuttavia, toistojen määrän pitää olla ainakin 1000. Kasvuiässä koulussa oppiminen on täynnä toistoharjoituksia. Mutta kyllä me aikuisetkin jo ajaudumme monenlaisiin harjoituksiin mukaan. Erityisen merkittäviä harjoituksia yksilötasolla ovat perustaitojen oppiminen tai uudelleenoppiminen. Ne takaavat toimintakyvyn ja pärjäämisen monenlaisissa sosiaalisissa ongelmissa, vammoissa ja sairauksissa.
Taitojen nostaminen keskeiseksi osaksi pärjäämistä on mielestämme uusi innovaatio. Yleisesti pärjäämiseen liitetään käsite kyky. Olkoon sekin siellä taustalla, mutta me nostamme keskiöön kyvyn sijasta taidon / taidot. Taidot opitaan joko tiedostamattomilla tai tietoisilla harjoituksilla. Tunnettua on, että taidon oppiminen rutiiniksi vaatii runsaasti toistoja. Joku on arvioinut, että toistojen määrän pitää olla ainakin 1000. Kasvuiässä koulussa oppiminen on täynnä toistoharjoituksia. Mutta kyllä me aikuisetkin jo ajaudumme monenlaisiin harjoituksiin mukaan. Erityisen merkittäviä harjoituksia yksilötasolla ovat perustaitojen oppiminen tai uudelleenoppiminen. Taustalla voivat olla monenlaiset vammat ja sairaudet. Perustaidot takaavat toimintakyvyn.
Taitolähtöinen oppiminen. Olemme tutustuneet yhdessä ja erikseen Ben Furmanin kehittämään taitolähtöiseen psykologiaan. Perustana on ratkaisukeskeinen ajattelutapa. Kauko on myös käynyt keskusteluja Benin kanssa. Olemme lukeneet hänen tuoreen kirjansa "Lasten haasteet taidoiksi". Innoissamme tästä näkökulmasta haluamme sen siirtää elämänmittaiseen oppimiseen - pärjäämistaitojen oppimiseen myös aikuisiällä.
"Taitolähtöisen lähestymistavan soveltaminen alkaa siitä, että lapsen haaste mielletään taidoksi, jonka lapsi voi opetella voittaakseen haasteensa." Furman jatkaa: "Haasteiden kääntäminen taidoiksi lienee itsessään jo taito, mikä on ensin opeteltava." Ben perustelee näkemystään seuraavasti: "Ensinnäkin jo sanaan "taito" on sisäänrakennettu toivon siemen. Toiseksi taitolähtöisyys auttaa sinua luomaan yhteistyösuhteen lapseesi. Kolmanneksi taitolöhtöisyys helpottaa yhteistyötäsi muiden lastasi hoitavien ja/tai opettavien aikuisten kanssa." Kysymys on siis oppimisprosessista. Furman kertoo seuraavaa: "Taitolähtöinen lähestymistapa poikkeaa monista tällä hetkellä suosituista kasvatuksellisista lähestymistavoista, sillä siinä lapsen motivaatioon oppia taitoja ei yritetä vaikuttaa ulkoisilla seuraamuksilla ja palkkioilla. Sen sijaan motivaatiolla pyritään herättämään lapsessa sisäinen kiinnostus taidon oppimiseen ja auttamalla lasta kokemaan, että hänen ympärillään olevat ihmiset arvostavat hänen edistymistään sekä onnistumistaan. (2) Mielestämme Furmanin teksteissä sanan "lapsi" sijalle ja rinnalle voi melko huoletta kirjoittaa "aikuinen". Tai toisin päin me ihmiset olemme lapsia syntymästä kuolemaan ja opimme jatkuvasti joko tiedostetusti tai tiedostamatta uusia taitoja.
Mitä sitten taito ylipäätänsä on? Kaivoimme ehtymättömästä Googlesta esille vastauksia kysymykseemme. Taito on henkinen ja ruumiillinen kyky tehdä jotakin. Taidon oppimisella on kolme vaihetta:
- kognitiivinen vaihe: teorian ymmärrys ennen kokeilua - pitää olla jokin kehys, mistä katsotaan ja tulkitaan asioita
- assosiatiivinen vaihe: kokeilu ja osataitojen yhdistäminen toisiinsa - pitää yrittää ja erehtyä, kokeilla ja uskaltaa
- autonominen vaihe: taidon hallinta, tilanteiden ennakointi - pitää saada / ottaa palautetta onnistumisesta ja epäonnistumisesta.
Entä mitä tarkoitetaan elämäntaidolla? Sillä tarkoitetaan elämänhallintaa edistäviä taitoja. Näillä taidoilla edistetään omaa ja muiden hyvinvointia. WHO määrittelee elämäntaidot seuraavasti:
- päätöksenteko ja ongelmanratkaisu,
- luova ajattelu ja kriittinen ajattelu,
- kommunikaatio ja vuorovaikutaidot,
- tietoisuus ja empatia,
- itsevarmuus ja mielentyyneys,
- selviytyminen tunteiden ja stressin kanssa.
Samaan tapaan on opiskelijoille ja tulevaisuuden työntekijöille määritelty 21vuosisadan seuraavien taitojen hallinta:
- oppimistaidot: kriittinen ajattelu, luovuus, yhteistyötaidot, kommunikaatiotaidot
- lukutaidot: informaatio, media, teknologia; auttaa keskittymään olennaiseen ja erottamaan informaatiosta luotettavan lähteen
- elämäntaidot: joustavuus, johtamistaidot, intuitio, tuottavuus, sosiaaliset taidot. (3)
Terveyden lukutaito on taidosta oma erillinen "saarekkeensa". Se on hyvä hallita tai sen haasteissa osattava kääntyä avustavan henkilön puoleen (omainen, ystävä, puolesta asioija, ammattihenkilö). Lancetin pääkirjoituksessa avataan terveyden lukutaidon eri puolia. Sen osaaminen on sairauksia estävä voima. Se on antaa myös mahdollisuuden hakea apua palvelujärjestelmässä sekä kyvyn lukea tuloksia saadusta hoidosta ja palvelusta.
Vaarana on kuitenkin altistua terveysmarkkinoiden uhriksi, jolloin voi olla seurauksena terveyshäiriö. Karmeimmat esimerkit näistä häiriöistä tulevat tupakan, alkoholin ja roskaruoan valmistajilta. Lancetin artikkelissa korostetaan myös terveysviranomaisten valveutuneisuutta. Poliittisten päätöksentekijöiden on ymmärrettävä, kuinka viranomaisten päätökset vaikuttavat eri väestöryhmiin. Lancetin kirjoituksen taustana ovat WHOn raportti ja ns. Shanghain selvitys 2016. (4) WHOn raportissa terveydenlukutaito liittyy resursseihin seuraavasti:
- yhteisön ihmisten hallussa oleva tieto; naapuriapu
- missä määrin tietoon luotetaan, sitä levitetään ja mukautetaan vapaasti yhteisössä;
- terveyttä edistävät tavat, jotka on sisällytetty kulttuurisiin uskomuksiin ja normeihin, sekä perinteisissä tai uusissa jokapäiväisen elämän käytännöissä.
Viitteet
(1) Sares-Jäskö L. Self-report dieting attempts and intentional weight loss in a general adult population: Associations with long-term gain and risk of type 2 diabetes. Helsingin yliopisto 2020
(2) Beb Furman: Lasten haasteet taidoiksi, Viisas elämä 2023
(3) Stauffer, B. 2021. What are 21st century skills? Applied Educational Systems. WWW-sivusto. https://www.aeseducation.com/blog/what-are-21stcentury-skills .
(4) The Lancet: Why is health literacy failing so many? Published:November 12, 2022DOI:https://doi.org/10.1016/S0140-6736(22)02301-7; Artikkelissa viitataan kahteen raporttiin: WHOn raportti; https://www.who.int/publications/i/item/9789240055377 ;Shanghai selvitys: https://www.who.int/publications/i/item/WHO-NMH-PND-17.5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti