"Filosofisen ajattelun opas" arvioitavana

"Filosofisen ajattelun opas - selvemmän ajattelun olennaiset periaatteet" oli urakka lukea ja selventää itselleen Bagginin ajattelua. Kirjan takakansi valistaa seuraavasti: Filosofisen ajattelun oppaassa järjenkäytön suosittu kansantajuistaja Julian Baggini tarjoaa jokaiselle tiedonhaluiselle kaksitoista oppituntia siitä, miten täysipäisestä ajattelusta voi tulla itse kullekin toinen luonto. Järkiolentona oleminen on hauskaa ja hyödyllistä! Mahdollisena järkiolentona ihmettelen kirjan suomenkielistä nimeä. Englanninkielinen alkuperäisteos on nimeltään "How to Think Like a Philosopher. Essential Principles for Clearer Thinking". (1) Minulle otsikko suomennettuna on jotain tällaista: "Miten ajatella filosofin tavoin. Olennaiset periaatteet selkeämmälle ajattelulla:" Voin sanoa ensimmäiselle lukukerralla ja jatkolukemisella, että 12 oppituntia vaativat filosofin perustietoutta pysyäkseen mukana ajatuksen virrassa. Opas tulee mieleen, kun lukee kunkin oppitunnin tiivistykset eli pointilistan. Sekin voi olla oma haasteensa. 

Innostuin jotenkin enemmän johtopäätösluvusta, jossa Baggini loihtii yhteyden australialaiseen rockbändin AC/DC:n nimeen. Filosofisen ajattelun kehittämisessä A tarkoittaa englannin kielen sanaa "Attend" eli suomennettuna "kiinnitä huomiota". C tarkoittaa sanaa "Clarify" eli suomeksi selvennä. D tarkoittaa sanaa "Deconstruct" eli suomeksi sanaa dekonstruoi. Se puolestaan voidaan suomentaa sanoin tulkita, selvittää. C tarkoittaa sanaa "Connect" eli suomeksi yhdistää. 

• Kiinnitä huomiota tarkoittaa huomion kiinnittämistä näyttöön eli siihen millä on väliä ongelman ratkaisun kannalta. Samalla on tärkeätä kiinnittää huomiota omiin vinoutuneisiin ennakkokäsityksiin ja avata niitä perehtymällä aiheeseen myös muiden asiatuntijoiden ajatustapojen avulla. 
• Selvennä on seuraava ongelman ratkaisun vaihe, jossa pyritään saamaan lisäselvyyttä ongelman luonteeseen. On ymmärrettävä, mikä ongelma todella on. On selvitettävä asiaan kuuluvat "faktat" sekä käytetyt käsitteet.
• Dekonstruoi tarkoittaa sitä, mitkä faktat ovat tärkeitä, mitkä harhaan johtavia tai pelkkiä harhautuksia. Täytyy kaivaa esille myös omista ennakkokäsityksistäni faktat, joista en jostain syystä pidä.
• Yhdistä tarkoittaa edellisten kolmen tekijän yhdistämistä eli toisiinsa liittyväksi kokonaisuudeksi. Yhteyksien muodostaminen vaatii järkeilyä. Kyse on johtopäätösten teosta.

Pitkin Bagginin tekstiä viitataan moniin filosofeihin. Suuri osa näistä ovat minulle tuntemattomia nimiä. Julian varoittelee filosofien laittamista erilaisten -ismien alaisuuteen. Tällaisia ismejä ovat esimerkiksi empirismi tai positivismi. Kuitenkin huomaan, että Baggini käsittelee annettuna käsitteenä "faktaa". Tämä koostuu yksittäisistä havainnoista tai jotenkin vain ilmeisistä elämän faktoista. Suomalainen emeritusprofessori Antti Hautamäki on viime aikoina sitkeästi tarttunut tähän faktakäsitykseen. (2) "Monismin mukaan asiat voivat olla vain yhdellä tavalla ja ne voidaan kuvata vain yhdellä oikealla tavalla. Pluralismi asettuu sille kannalle, että asiat voivat olla monella tavalla ja ne voidaan kuvata oikein monella tapaa. Pluralismi raivaa tietä tiedon suhteellisuudelle. Antin mukaan on kysymys näkökulmarelativismista, joka muodostuu näkökulman subjektista (henkilö, ryhmä, kulttuuri), objektista (asia tai ilmiö) ja aspektista. Aspekti on se objektin puoli, johon subjekti kiinnittää huomionsa. Väitän, että Baggini ei tunnista tätä kolmijakoa. Hänelle fakta on fakta objektista ilman subjektin näkökulmaa. Faktakeskeinen ajattelu sulkee pois vaihtoehtoiset näkökulmat asiaan, ilmiöön. Tällainen ajattelutapa myös sortuu itse asiassa ennakkokäsityksiin, jotka nimetään "faktoiksi". 

Käyn vielä läpi Bagginin 12 oppituntia tiivistelmien avulla. Sieltä löytyy osittain myös tiedostamatta faktakäsitykselle joitain vastaoppeja, vinoumien havaintoja, suoranaisten virheiden havaitsemista. Yritän nyt tiivistää, mitä opin kustakin oppitunnista. Mikä oli oppitunnin ydin minulle?

1. Ole tarkkana sopii hyvin tuohon A-kohtaan eli kiinnitä huomiota (Attend). Bagginin mielestä pitää riisua pois ennakkokäsitykset. Mielentilan pitää olla otollinen eli kiihkoton ja toisaalta innostunut. Mutta on varottava juuttumasta joihinkin valtavirtanäkemyksiin. Samoin on varottava tekemästä tunteella äkkipikaisia johtopäätöksiä. On kuunneltava muita.
2. Kyseenalaista kaikki. Sillä tarkoitetaan omien motiivien tarkistamista ja avoimuutta vaihtoehtoisille ratkaisuille. Näen kuitenkin Bagginin tekemässä otsikossa ongelmiakin. Kaiken kyseenalaistamisesta voi seurata oma umpikuja jatkuvaan kasvuun ja oppimiseen.
   
3. Varo askeleitasi. Pitäisi aina käydä läpi omat päättelyt ja mitä niistä voi seurata. Suuri vaara on ajautua pohtimaan asiaa ja ilmiötä omien uskomusten perusteella. Helposti myös ajautuu löytämään yksinkertaisia päättelyketjuja. Tilastot ovat myös haaste tulkintojen kannalta. Oma näkemykseni tilastoistakin on, että niissä näkyy ennalta joko tiedostetusti tai tiedostamatta luotu yksi aspekti. (Vrt Hautamäen monismitulkinta). Harha-askeleita tilastoissakin voidaan varoa avaamalla tilaston ns. metamaailman eli taustan.
   
4. Seuraa faktoja. Tässä Baggini toimii Anttia lainaten monismin ajatustavoin. Kuitenkin Julian nostaa esille harhoja faktoissa, kun ei tunnisteta datan rajallisuutta tai tehdään yliyleistyksiä. Samoin voidaan luoda omiin ennakkoluuloihin ja uskomuksiin perustuvia "faktoja". Näissä sorrutaan oman pätevyysalueen ulkopuolelle. Bagginin mielestä pitäisi aina tarkistaa faktat ja faktan lähteet. Nämä ovat kyllä oikein kannatettavia pointteja.
5. Tarkkaa kieltäsi. Termit, käsitteet pitäisi olla hallinnassa ja määritelty eivätkä ne saa olla moniselitteisiä. On pyrittävä suhteuttamaan omat käsitteet ilmiön kokonaisuuteen, mutta myös muihin vastaaviin käsitteisiin. Niinkuin faktoilla tai teorioilla, käsitteilläkin on taustaoletukset. Ne pitäisi löytää ja avata muille.
   
6. Ole eklektinen. Käsite on minulle vieras ja hankala ymmärtää. Baggini johdattelee käsitteeseen seuraavalla virkkeellä: "Hyvä kriittinen ajattelu vaatii meitä ammentamaan tiedosta, löytyy se mistä tahansa, ja yhdistämään informaatiota monenlaisista lähteistä." (s. 117). . Käsitteenä löysin eklektisyydelle sisällön Wikipediasta: Eklektisyys (kreikan kielen ἐκλεκτικός eklektikós 'valikoiva') kuvaa suuntausta tai teoriaa, joka yhdistelee vaikutteita eri suuntauksista tai teorioista." Eklektisen henkilön pitäisi kuitenkin hallita yhdistelystä seuraava kokonaisuus. Tulisi tunnistaa oppialojen rajat ja selvittää, onko joku taho aiemmin tarkastellut aihetta. Tässä kaikessa ollaan selventämisen alueella eli kohdassa C - Clarify.
7. Ole psykologi. Oli vaikeuksia löytää psykologian ydin Bagginin runsaasta pohdinnasta. Googlaten löysin mielestäni ytimen: Psykologia on ihmisen toimintaa tutkiva ja selittävä tiede. Psykologian tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat ihmisen psyykkiset ominaisuudet ja erilaisten taustatekijöiden vaikutukset ihmisen käyttäytymiseen ja ajatteluun. Henkilön pitäisi tunnistaa omat psykologiset ominaisuutensa. Mutta ei saa liikaa psykologisoida. Tässä Baggini halua nostaa esille kunkin ihmisen omat tunteet ja miten ne sopivat yhteen järjen kanssa. Ei pitäisi sortua kuvitteluun, vaan kaivaa esille todellisuus. Tämä psykologian yksilöllinen tunnistaminen on mielestäni melkoinen haaste. Jollain tapaa haaste on minulle avautunut erilaisissa työnhakuun liittyvissä psykologisissa testeissä.
   
8. Tiedä millä on väliä. Pitää osata erottaa toisistaan triviaali ja merkityksellinen tieto. Tunnistettava, milloin on kyse erimielisyydestä arvoista eikä faktoista. Vältettävä virheellisiä teorioita ja yleensäkin virheitä. Tunnistettava asian ydin. Toisaalta oltava ymmärrystä ja suopeutta erilaisille mielipiteille.Ja kaiken lisäksi Baggini toteaa, että "tärkeys on tilannesidonnainen:" Tämä on merkittävä haaste, koska ei riitä pelkästään erilaisten "faktojen" tarkastelu. Tarvitaan niiden taustaoletusten analyysiä.
   
9. Kadota egosi. Pitää olla aktiivinen ja positiivinen muutoksille eikä osoittaa pelkuruutta tai olemista vastarannankiiski kaikelle muutokselle. Tunnettava omat tietämyksen rajat. On vältettävä nurkkakuntaisuutta. Ja lopuksi on tunnistettava oma temperamentti. Ja kuitenkin Baggani vaatii toisella oppitunnillaan - "kyseenalaista kaikki".
   
10. Ajattele itse, älä itseksesi. Pitää olla yhteydessä ja tekemisissä muiden kanssa,.Omat henkilökohtaiset intressit eivät saa olla määrääviä. Pitää välttää ryväsajattelua ja kaksinapaista ajattelua. Tämä on tärkeä opetus. Asioiden pohdiskelu yksin ilman mitään inhimillistä vastinparia johtaa usein vääristyneisiin tai puutteellisiin päätelmiin. Itse asiassa (tätä Baggani ei nosta esille) parasta ajattelua ja uuden ideointia on parityöskentely avoimessa toisiaan kunnioittavassa ilmapiirissä. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.
    
11. Yhdistä vain. Tässä ollaan viimeistään ACDC:n ytimessä eli yhdistämisessä. On varottava sortumasta erilaisiin ismeihin. On erotettava toisistaan etiikan teoriat ja tosiasiat. On purettava kaksinapaisuudet eli vaihtoehtoisten ratkaisujen määrittely hyviksi tai huonoiksi, mahdollisiksi tai mahdottomiksi jne. Vaihtoehtoja on monia. On yhdistettävä eri asiat keskenään ja muodostettava kokonaiskuva asiasta, ilmiöstä ja ongelman ratkaisusta. 
12. Älä anna periksi. Ajattelu on lakkaamaton kasvu- ja oppimisprosessi. On hyväksyttävä, että aina on olemassa ratkaisemattomia ongelmia. Kaikkiea ei voi palauttaa ennalta määriteltuihin sääntöihin. On tunnistettava, että ongelmat ovat monimutkaisia. Ja aina toimitaan jatkuvassa epävarmuudessa. Silti kannattaa aina yrittää saada aikaan muutosta. Se kai on Bagganin viesti "älä anna periksi".
    

Olen sitä mieltä, että Baggini "tykittää" liian paljon erilaisia ohjeita, nostaa esille monenlaisia ajatteluun liittyviä vaaroja, mahdollisia virheellisyyksiä. 12 luentoa sisältävät osittain päällekkäisyyksiä. Aina ei oikein lukijalle selviä, mikä oleellinen ero on eri luentojen ydinsanomien välillä. Teorioiden ja faktojen väliset erot ja yhteydet tulevat sekavasti esille. Kirjan analyysit keskittyvät usein eri filosofien ajatusten erittelyyn. Keskeinen osa käytännön esimerkeistä liittyvät filosofien välisiin keskusteluihin ja vuorovaikutukseen. Minusta ajattelu ei ole filosofien yksinoikeus. Se kuuluu kaikille meille.  

Viitteet

(1) Julian Baggini: Filosofisen ajattelun opas - selvemmän ajattelun olennaiset periaatteet. Eurooppalaisen filosofian seura ry / niin&näin 2023; Englanninkielinen alkuperäisteos "How to Think Like a Philosopher. Essential Principles for Clearer Thinking" 2023

(2) Antti Hautamäki: Tiedon suhteellisuus, Tietoasiantuntija-lehti 2-3.2024; https://www.tietojohtaminen.com/tietoasiantuntija-2-32024; ks. myös blogikirjoitukseni 6.1.2019 koskien Antin kirjaa Näkökulmarelativismi otsikolla "Näkökulmarelativismin avulla kamppailu totalitaarista uskoa vastaan"; https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/01/nakokulmarelativismin-avulla-kamppailu.html

Vanhustenhuolto - herätys valtiomahdit - päivitys 28.6.24

 Päivitys 28.6.2024: YLE: Tutkimus osoittaa: muistisairaalle järjestyy usein hoivakotipaikka vasta, kun vaaratilanne on jo tapahtunut. Tutkijat selvittivät muistisairaiden läheisten kokemuksia hoitoon pääsystä. Myös ympärivuorokautisen hoidon laatu herättää huolta.Tutkimuksessa selvitettiin läheisten kokemuksia muistisairaiden hoitoon pääsemisestä. Ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan muistisairaalle Suomessa usein liian myöhään, osoittaa tuore tutkimus. Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkijat haastattelivat pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien hoivakotiasukkaiden läheisiä. Haastattelututkimuksessa selvitettiin, miltä hoitoon pääsy ja saatu hoito näyttävät Suomessa läheisten silmin. Tutkimus osoittaa puutteita sekä ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä että hoidon laadussa.Haastattelujen perusteella hoitoon pääseminen edellyttää usein paitsi mittavia hoidontarpeita, myös jo todentuneita riskejä. Monesti ympärivuorokautista hoitoa oli myös edeltänyt yksi tai useampi sairaalajakso. https://yle.fi/a/74-20096673

"Kun vanhustenhoito ei toimi, vanhukset päätyvät päivystykseen. Siinä vaiheessa he ovat usein niin huonokuntoisia, että päivystyksen on lähetettävä heidät sairaalahoitoon. Silloin vanhukset päätyvät sattumanvaraisesti sellaiselle erikoissairaanhoidon osastolle, jolle he mahtuvat, vaikka vaivoihin tehoavaa hoitoa voitaisiin antaa perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon osastoilla vanhukset ovat usein lähinnä säilössä, eivätkä he saa esimerkiksi muistisairauteen kuuluvaa hoitoa. Samalla he vievät kaikkein kalleimpia hoitopaikkoja, mikä hidastaa muiden pääsyä hoitoon." https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010489894.html

HS on laatujulkaisu, mutta kyllä silläkin on "mustia aukkoja", "asenteellista kirjoittelua". Vanhustenhuolto eli ikääntyneitten palvelut ovat yksi tällainen. HS ja moni muukin media mukaanlukien YLE näkevät, että sote on yhtä kuin terveydenhuolto. Ja terveydenhuolto on kriisissä. Voisi ilkeästi todeta, että vanhuksia joudutaan työntämään kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Siitä kärsimme me hyväosaiset työelämässä olijat. Päivystyspalvelutkin sakkaavat "peijoonan" vanhustulvan vuoksi. Jatketaan tätä asenteellista puhetta. Vanhus koetaan "kulueräksi" - vielä harmilliseksi sellaiseksi. Nytkin tunnistetaan yleisesti, että "kuluerä" on riittämätön. Kuitenkin tarvitaan siitäkin leikkauksia. Kuuluisa tokaisu oli, että "ihminen ei ole desimaali". Kuitenkin vanhustenhuoltoa keskitytään johtamaan desimaaleilla - milloin ylöspäin, milloin alaspäin. Nyt on suunta alaspäin. Vapaa markkinatalouskin on otettu ohjenuoraksi varsinkin palveluasumisessa jo vuosikausia sitten. "Marxin pääoman ajakohtaisuus" on sanellut palvelukotien tulevaisuutta kohden keskittämistä muutamille tuottajille - ehkä lopulta kehityskulusta siiloutuu yksi tai sitten jäljelle jääneet jakavat markkinat yhteisellä sopimuksella. Siinä se kilpailun loppu sitten on eli Marxin vuosisatoja vanha ennuste toteutuu palveluasumisen osalta. 

Olen puhunut ja nostanut esille vanhustenhuollon ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia vuosikymmeniä - aluksi pienen virkamiehen vinkkelistä, sitten oto. tutkijana, sitten osana valtakunnallista tilastouudistusta, sitten blogistina ja nyt lopulta eräänlaisena kokemusasiantuntijana. Seuraava vaihe on yrittää vaikuttaa asioihin palvelujen käyttäjänä. Tästä piirtyy kauhea kuva. Vievätkö vallanpitäjät ikääntyneiden palvelut pisteeseen, jossa vain raha ratkaisee eli se raha, mitä meillä vanhuksilla on iskeä "pätäkkää" tiskiin. 

Kaivoin esille muutamia juttujani vuosien varrelta. Josko niiden juttujen uusiokäytöstä olisi apua tähän kriisiin. 

• Pärjääminen on taitoa tulla toimeen omien sosiaalisten ja terveydentilaan liittyvien poikkeavuuksien kanssa ja taitoa ohjata elämänsä kulkua joko yksin tai yhdessä kumppanin tai kumppaniverkoston kanssa. https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/08/me-parjaamme-osa-10-me-opimme-siksi.html
• Tätä aihetta lämmittelimme yhdessä ystäväni Kauko Koivuniemen kanssa kymmenen blogikirjoituksen verran viime vuonna. Tuo boldattu käsitemääritelmä "pärjäämisestä" voisi avata periaatteellisia ajatuskulkuja, miten laajemmin uudistuksiin pitäisi pureutua. 
  

• Palvelujärjestelmä sairastaa https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/10/palvelujarjestelma-sairastaa.html
• Tämän sairausdiagnoosin nostin esille tehdessäni tietojohtamiseen liittyvää kirjaa 2017 alussa. Diagnoosi on edelleen hyvin ajankohtainen. Palvelujärjestelmä tarkoittaa sotea - eikä suinkaan pelkästään terveydehuoltoa. Kun palvelujärjestelmä sairastaa, siitä kärsivät eniten heikossa asemassa olevat eli ne ihmiset, joiden pärjäämisvaranto on ehtynyt tai ehtymässä. Moniongelmaiset ja ikääntyneet ovat kuitenkin suurin palvelujen käyttäjäryhmä niin määrällisesti kuin euroissa laskettuna.
  

• 30-vuoden sota vanhustenhuollosta: https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/02/30-vuoden-sota-vanhustenhuollosta.html
• Jo otsikko puhuu puolestaan. Vanhustenhuollon ongelmat ovat seuranneet koko palvelujärjestelmää kymmeniä vuosia monelta osin ajopuun lailla milloin pelkkänä kulueränä, milloin desimaalipolitiikan avulla.
  

•  Sosiaalihuolto eri paria terveydenhuollon kanssa: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/11/
• Sosiaalihuoltoa ei mediassa muisteta kuin äärimmäisissä kriisitilainteissa tai vaalipuheissa. Näin se on ollut vuosikymmeniä. Tärkeätä mielestäni on tunnistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon erot. Sosiaalihuollossa ihminen nähdään kokonaisuutena. Pärjääminen on liittyy toimintakyvyn kaikkiin puoliin. Terveydenhuollossa korostuu palvelujärjestelmässä korjaava puoli. Sosiaalihuollossa keskeistä on lähiympäristö. Yhteistä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ennaltaehkäisevin toimin.

• Hoivakoti on KOTI: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/01/tampereella-tehdaan-toisin-hoivakoti-on.html
• Mielenkiintoista on nostaa hoivakodin, palvelukodin perusideaksi  käsite KOTI. Olen seurannut läheltä, miten hoivakodit ovat organisaatioita, joissa keskiössä on henkilöstö, ei niinkään asukkaat. Tampereen tapauksesta nousi esille pari henkilöstön kuvausta: "Täällä eletään niin kuin kotona eletään, omaan tahtiin ja kaikkia etunimillä puhutellen. Autetaan ihmisiä elämään niin kuin he itse haluavat, tekemään niitä asioita, joista he pitävät."
  

• SOTE-ATK päivillä esillä uusi innovaatio Teamcare-tuote: https://ollintuumailut.blogspot.com/2024/05/sote-atk-paivat-2024-tampere-suuri-ja.html
• Vanhustenhuolto ja ikääntyneiden palvelut tarvitsevat toiminnan tueksi täsmäohjatun toiminnanohjausjärjestelmän. Alku toiminnanohjauksen tuomiseen systemaattisesti osaksi sotetietojärjestelmien kehittämistä löytyi kokeiluversiosta "Teamcare". Mainostekstissä todetaan "Yhdistä sosiaalihuollon toimijat, palvelut ja asiakkaan arki! Teamcare (TM) toiminnanohjausjärjestelmä tukee ammattilaisia, asiakasta ja omaisia kuntoutuksen jokaisena päivänä. Tiiminä toimimme paremmin." Tiivistetysti järjestelmän avulla voidaan systematisoida asiakassuunnitelmien suunnittelu, tavoitteenasettelu, toteutus, seuranta, arviointi ja valvonta yhdellä kokonaisratkaisulla. Siinä nostetaan esille prosessissa asiakkaiden arjen toiminta palvelujen rinnalle. Järjestelmä ratkaisee yli 20 sotepalvelujen nykyisiä haasteita.

Sitra ratkaisemassa hyvinvointialueiden IT-järjestelmien haasteet - onkohan tie pitkä? - päivitys 5.6.2024

Toiminnan tehostaminen monitavoiteoptimoinnilla open EHR-tietomallin avulla

SITRA: Sote-järjestelmän tietojen tehokkaampi käsittely tarjoaa mahdollisuuksia miljardisäästöihin ja parempaan hoitoon.Uudistamalla potilastietojen järjestämistä ja käyttöä on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista sote-kustannuksista. Etenkin samanaikaisesti useita sote-palveluita tarvitsevien potilaiden hoitoa voitaisiin suunnitella ja tarjota tehokkaammin.

Uudistuksen keskeisinä välineinä ovat OpenEHR:n ja OMOP:n (Observational Medical Outcomes Partnership Common Data Model) tietomallien hyödyntäminen. Lopputavoitteena on toiminnan tehostamisen malli. Raportissa todetaan: Tietomallit toimivat tietojärjestelmien taustalla ja ne muodostavat eräänlaisen yhteisen kieliopin järjestelmissä oleville tiedoille. Mallien avulla tietoa pystytään helposti jakamaan yhdestä järjestelmästä sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan sekä analysoimaan ja vertaamaan tietoja.

Taustana on, että tietojärjestelmät ovat hajallaan eikä niiden sisältämiä tietoja voidan hyödyntää vertailukelpoisesti toiminnassa. Raportin mukaan säästöjen aikaansaamiseksi tietomallit pitäisi ottaa kattavasti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Ratkaisumalli toimii ennen muuta moniongelmaisten asiakkaiden hoidossa.Raportissa todetaan: OpenEHR-tietomalli kuvaa yksityiskohtaisesti terveys- ja hyvinvointitietojen kokonaisuutta. Mallia voidaan laajentaa kattamaan entistä suurempia tietokokonaisuuksia kuten hoitopolkuja ja resursseja. Se sopii myös sosiaalihuollon tarpeisiin. Tietomalli perustuu avoimeen lähdekoodiin, jonka kehittämisestä vastaa kansainvälinen voittoa tavoittelematon OpenEHR - Foundation. Raportissa esitetään neljä tietoarkkitehtuurin kehitysvaihetta seuraavasti:

1. Kymmeniä tietojärjestelmiä, joissa on oma data ja sisäinen logiikka. Järjestelmät kytketty toisiinsa sanomavälityksellä..
2. Kymmenet tietojärjestelmät tuottavat dataa yhteiseen tietovarastoon raportointia varten.
3. Tietojärjestelmät tuottavat dataa yhteiseen tietovarastoon, josta ne saavat dataa muista tietojärjestelmistä omaa toimintalogiikkaansa varten. Voidaan tuottaa myös yhteistä ohjausta.
4. Tietojärjestelmien kaikki data on yhteisessä tietovarastossa, mutta vain järjestelmäkohtainen toimintalogiikka on eri tietojärjestelmissä. Yhteinen ohjaus voidaan toteuttaa ja optimoida. 

OpenEHR-tietomalli asiakkaan / potilaan kannalta

Tietomallissa ihanteellisena tavoitteena on, että se kattaa kaiken datan asiakkaasta / potilaasta tuhansista hoitopoluista. Yllä oleva raportin kuva kertoo kaiken.

Sitran ehdotuksessa on tehty SWOT-analyysit Open EHR:stä ja OMOP-tietomalleista. 

Yllä oleva teksti on tiivistetty Sitran raportista ja kuvat on kopioitu suoraan.  Raportti on julkistettu Sitran sivuilla toukokuussa 2024. https://www.sitra.fi/;  https://www.sitra.fi/julkaisut/tietomalleista-tehoa-sote-jarjestelmaan/. Seuraavassa kerron oman ymmärrykseni asiaan. Jos olen tulkinnut virheellisesti, toivon sitralaisten ja Antti Larsion korjaavan tätä tulkintaani. 

• Tietomallit rakennetaan loppupeleissä kaikista hoitopoluista, joita on siis tuhansia. Mallit otetaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja näiden avulla uudistetaan olemassa olevien tietojärjestelmien tietosisällöt vertailukelpoisiksi keskenään. Samaan aikaan rakennetaan tietovarasto, johon tuodaan vähin erin kaikki vertailukelpoiset tiedot hoitopoluista. Kun urakka on valmis tai riittävän kattava, voidaan tietovaraston tietoja hyödyntää eri käyttötarkoituksiin käyttöoikeuksien puitteissa. Käyttöoikeuksia tulee olemaan kansalaisilla /asiakkailla / potilailla sekä ammattihenkilöillä ja sote-organisaatioilla. Kun tiedoissa yhdistetään toimintatiedot ja resurssitiedot, voidaan näin tehostaa jatkuvasti kunkin hyvinvointialueen toimintaa asiakas/potilaslähtöisesti. 
• Malli on ihanneratkaisu, joka edellyttää yhteistä toiminta- ja datavisiota kaikilla hyvinvointialueilla ja valtakunnallisilla ohjausorganisaatioilla (siis ainakin VM, STM, THL, Valvira ja AVIT). Ratkaisu edellyttää vahvaa keskusjohtoisuutta. Ratkaisu edellyttää, että tavalla tai toisella kaikki järjestelmätoimittajatkin suostuvat lähtemään mukaan tähän tietomalliajatteluun. 
• Toistaiseksi Open EHR ei ole saavuttanut Suomessa eikä maailmalla kattavaa, laajaa menestystä. Ehkä yksi syy on uudenlaisen näkökulman työläys. Kansainväliset standardit ovat myös hankalia rakentaa niin, että kaikki osapuolet hyväksyvät ne. Valmistelusta hyväksymiseen ja käyttööönottoon menee pitkä aika. 
• Säästölaskelmat perustuvat myös ihannemallin kattavaan toteutumiseen. Säästöt on mahdollista saada aikaan pitkällä aikavälillä vuosien mittaan. Ne perustuvat myös monien hoitopolkujen tehostamislaskelmiin. On myös mahdollista, että hoitopolkujen toiminnoissa tulee vastaan muita vaikeuksia, esteitä kuten henkilöresurssit, osaaminen ja kansalaisten oma aktiviteetti. 

Perehdyin melko pinnallisesti vuonna 2020 OpenEHR-maailmaan. Kävin aiheeseen liittyneen kurssikokonaisuuden, josta sain OpenEHR-sertifikaatin. Kirjoitin aiheesta blogikirjoituksen otsikolla "Arkkityyppi voi olla myös APTJ-arkkitehtuurin ydin".( https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/10/arkkityyppi-voi-olla-myos-aptj.html). Arkkityyppi on hahmon, asian tai käsitteen alkumuoto, malli. OpenEHR-maailmassa arkkityyppi on toiminnallinen moduuli. Arkkityypin ominaisuuksia ovat: uudelleenkäyttävyys, yhteensopivuus keskeisten luokitusten kanssa (kuten ICD 10), julkista aineistoa. Arkkityypit on luokiteltu viiteen kategoriaan: 1. toiminta, 2. arviointi, 3. havainto, 4. ohje, 5. hallinnollinen määritelmä (esim. kiireellisyysluokitus). Tältä pohjalta voisi sanoa, että hoitopolku on toiminnallinen arkkityyppi. Ehkä voisi myös sanoa, että hoitopolun vaiheet muodostaisivat arkkityypin  - siis ongelma/oire - hoidon ja palvelutarpeen arviointi - tutkimukset hoitoa varten - varsinaisen hoidon /palvelun toteutus - seuranta. Tämä poimin yllä olevasta kuvasta "OpenEHR-tietomalli asiakkaan / potilaan kannalta". Tuossa vuoden 2020 kirjoituksessani nostin esille seuraavia huolia/ kommentteja:

• Siirtyminen perinteisestä mallista /järjestelmästä (monoliittisesta järjestelmästä) openEHR-järjestelmään on haastava ja pitkäkestoinen työ; myös hyvät esimerkit ovat vähissä.
• Alustaratkaisut perinne- ja openEHR-järjestelmissä eivät ole yhteensopivia, eli suoraan perinnejärjestelmän päälle ei voi kunnolla rakentaa openEHR-toiminnallisuutta.
• Arkkityypit ovat ainakin osittain suuren joukon muodostamia de facto-standardeja. Niitä pitäisi voida hyödyntää myös perinnejärjestelmissä - itseasiassa kysynkin, miksi ei voisi?
• Arkkityypit muodostavat mielestäni hajanaisen toiminnallisuuksien joukon, jossa kokonaisuuden hallinta jää askarruttamaan mieltäni; jos seuraa arkkityyppien valmisteluprosessia, voi havaita pari oleellista asiaa: 1) kokonaismäärästä merkittävästi suurempi osa on eriasteisessa valmisteluvaiheessa verrattuna valmiisiin , 2) vain osa arkkityypeistä on suomennettu eikä suomentaminenkaan ole pelkkää google -kääntäjän työtä vaan vaatii lokalisointia eli soveltamista Suomen oloihin (lainsäädäntö, toimintakäytännöt jne.).

Ehkä osa neljästä pointistani voitaisiin hanskata joillakin yhteisesti sovittavilla periaatteilla, visioilla ja strategioilla. Näitä voisivat olla seuraavat pointit:

• Tietomallit jäsentävät toiminnanohjausjärjestelmän tiedollista sisältöä. Näin tietomallit kuvaavat toiminnan tavoitteita, sisältöä ja voimavaroja. Tämä on erittäin suuri haaste, koska tietääkseni toimintolaskennan periaatteita ei ole kyetty johdonmukaisesti ja kattavasti sekä kaikkien osapuolten hyväksymänä standardoimaan. Ei ole myöskään käytössä kattavia soten toiminnanohjausjärjestelmiä. Tämän tiedon ongin esille soten ATK-päivillä 27-29.5.24 (ks.https://ollintuumailut.blogspot.com/2024/05/sote-atk-paivat-2024-tampere-suuri-ja.html)
  
• Tietomallinnuksen perustana ovat hyvinvointialueiden perustehtävät ja aiheeseen liittyvä lainsäädäntö.
  
• Hoitopolun yläpuolelle nostaisin arkkityypeiksi asiakkuussegmentit. Hoitopolut ovat osa asiakassegmenttejä. Pienessä asiantuntijaryhmässämme määrittelimme kolme vuotta sitten asiakkuussegmentit seuraavasti: hätäapu, satunnainen apu, jatkuva apu, avun ennaltaehkäisy. (ks. Nylander 2021, Hyvinvointi- ja terveyshyöty, ss. 129-203). Malli sopii sekä sosiaalihuoltoon että terveydenhuoltoon mutta myös ensihoitoon.
• Tietomallinnustyö pitäisi olla keskeisten toimijoiden yhteisellä agendalla - siis VM, STM, THL, Valvira ja AVI, hyvinvointialueet ja julkiset sekä yksityiset palvelutuottajat. Mutta mukana tulisi olla myös kansalaisten/asiakkaiden/potilaiden edustus. Myös tietojärjestelmätoimittajat pitäisi kutsua mukaan tähän työhön.
  
• STM:n työryhmän tulisi rakentaa toiminta- ja datavisio, strategia ja toimintasuunnitelma tietomallinnustyölle. Tällainen työryhmä on perustettu ja sen on saatava työnsä valmiiksi syksyllä 2024.
  

Näen siltä haasteita tässä tietomallinnuskeskeisessä työssä kuten sitoutuminen, resurssointi ja aikataulutus. Myös haasteena on toimintakentän laajuus. On tehtävä priorisointilista, mistä aloitetaan ja miten jatketaan. On varmistettava, että kukin järjestelmätoimittaja tai järjestelmien tilaaja sitoutuu hyödyntämään syntyneitä standardeja. IT-järjestelmien hankintaperiaatteisiin ja kilpailutukseen on sisään leivottava standardivaatimukset. On siis kyse melkoisesta savotasta, joka vaatii työtä ja voimavaroja, rahaa. Mahdolliset säästöt syntyvät vähin erin vuosien kuluttua. 

Päivitys 5.6.2024: FB:n terveydenhuollon tietojärjestelmät korjattava - ryhmässä on blogini pohjalta keskusteltu jonkin aikaa. Keskustelu on aaltoillut ja jotenkin on tuntunut siltä, että onkohan keskustelijat lukeneet kirjoitukseni. Tiivistän vielä näkemykseni seuraavasti:

• Hyvinvointialueiden tietojärjestelmäkokonaisuus on uudistettava. Se on pitkä tie, koska nykyjärjestelmät ovat jo ikääntyneitä ja niiden yhteentoimivuus uudessa hallintomallissa ei toimi kunnolla. 
• Kannatan pitkän aikavälin tavoitteena ratkaisua, jossa erillisten tietojärjestelmien sijasta rakennetaan järjestelmäverkko, jota voidaan kokonaisuudessaan kutsua toiminnanohjausjärjestelmäksi. Siinä yhdistyvät toiminta, voimavarat ja talous. Toiminnanohjaus tarkoittaa tavoitteellista toimintaa, jossa korostuu hyvinvointi- ja terveyshyöty asiakkaille / potilaille sekä tehokas toiminta.
• Alueiden kesken pitää saada aikaan tiivis yhteistyö, jota ohjaa valtiovalta. Ihanne olisi, että toiminnanohjausjärjestelmiä olisi mahdollisimman vähän. Ihanne olisi, että kaikki käytetyt käsitteet, luokitukset, määritelmät olisivat samoja ja näin vertailukelpoisuus alueiden ja palvelujen tuottajien kesken olisi mahdollista. 
• Toiminnanohjausjärjestelmissä pitäisi olla sisään leivottu toimintolaskenta, joka avaisi kattavasti kustannusvastaavuuden.
• Asiakastyötä tukevat tietojärjestelmätoiminnot pitää uudistaa käytettävyys -edellä. Nyt olemassa olevien järjestelmien käytettävyys ei ole riittävällä tasolla. Tavoite pitäisi olla 8-10 eikä tyydyttävä tai heikko. Tekoälyratkaisut edistävät parhaimmillaan käytettävyyttä.
• Ja lopuksi. Sitran raportin malli ei sinänsä tuo ratkaisua IT:n ongelmiin. Kannattaa myös lukea Mikko Huovilan kommentti aiheeseen:https://www.linkedin.com/posts/mikkohuo_sitra-julkaisi-viikolla-raportin-sote-alan-activity-7200531117194514432-qe1B?utm_source=share&utm_medium=member_android&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR1t8w2WEP5YQiSlS3efAY9FijRVQnCu16pLCROAqUncpjRbkhYlz8Rr_Qo_aem_AUbIQYD-9XiO8X4CM5AmW3iFYI4VKiRiidfk9I9FbM0tzeubJnTMmWXpUQ8_WtsHu1vRAjrhDTngInrKuU7JwpKD